Silarsuaq qimerloorparput

Atuarnermik qatsussineq

Canadami ilinniarnertuunngorniat atuarfiinit maanaannaq anisimasut 9000-it akornanni nuna tamakkerlugu The Tornto Star-ip apersuisitsinerani paasinarsisimavoq ilinniartut ’quliugunik pingasut atuarfik qimattaraat qatsussinertik pissutigalugu’. Ilinniartut karakterigissaarnerat ilinniarnermik ingerlatsiinnarnissaanut qulakkeerutissaanngilaq, atuarfimmiimmi maanaannaq anisimasut apersorneqartut 30 procentii sinnerlugit karakterigissaartuusimammata. Jim Livermorep, Canadami ilinniartitsisut peqatigiiffianni siulittaasup tulliata, tamanna tupaallaatiginngilaa, oqarpormi: „Qatsussineq ukiut 20-t matuma siornatigornit malunnarneruvoq. TV pisuuvoq. Ullumikkut meeqqat soqutiginnilersissagaanni uisorilasuinnaat, atortorissaartorujussuaannaat ingasattumillu alutornarsagaannaat atortariaqarput.“ Hr. Livermore isumaqarpoq kakkannerpaanut ilaasut atuarfimmi unamminartunik naammattunik sammisassaaleqisartut. Nangippoq „ilinniartitseriaasitoqqat atorsinnaajunnaarsimapput. Oqalugiaqattaarnernut taarsiullugu ilinniartut ilinniartitsinermut peqataanerutittariaqaraluarput.“

Singaporemi tamorasaanut sorsunneq

Qeqertamut kunngiitsuuffimmut Singaporemut tikeraartut ilanngaaserisunut nalunaarutigisartussanngorsimavaat tamorasaat qanoq amerlatigisut eqqunnerlugit. Nammineq tamuaassaannarnik amerlanngitsunik nassarnissaq akuerisaavoq, tigumialli annertunerusut arsaarinnissutigineqartarput. Tamorasaanik sanaartorneq, tuniniaaneq avataaniillu eqqussineq ukiortaamit oqartussaasunit inerteqqutigineqalersimavoq. Tuniniaasut 7500 koruunit tikivillugit akiliisinneqarsinnaapput, eqqussiniartullu ukioq ataaseq parnaarussaasinnaapput 38.000 koruuninillu amerlanerusunik akiliisinneqarlutik. Tamorasaanilli nassataqarnissaq inerteqqutaanngilaq. Tamorasaat „pisortat pigisaannik mingutserisuupput,“ naalakkersuisut oqaaseqartittagaat taama oqarsimavoq. Qimuttuitsut nunap iluatigoortut siorna unitsikkallarneqartariaqarsimapput tamorasaat pissutaallutik matui ammarneq ajulersimagaluarmata. Singaporemi tamorasaanik tuniniaaneq ukiumut koruunit 30 millionit sinnerlugit isertitsissutaasarsimavoq, naak 1984-imiilli tamorasaanik ussassaarutit inerteqqutaasimagaluartut. Asiaweek naapertussagaanni naalakkersuisut aamma pilersaarutigaat „inatsisit aqqutigalugit ’aqqusinermik mingutsitsisut’ pisortat pigisaannik pinngitsaalillugit eqqiaasinniarlugit“.

Avataarsuani aaqqissuulluagaassuseq

Paul Daviesip, teoretisk fysikimi (pinngortitamik isumaliutersuutiginninnermut) University of Newcastle upon Tynemi Englandimiittumi professoriusup atuakkiamini nutaami The Mind of God-imi isummat ilisimatuunit isumaqatigiinngissutaasorujussuit saqqummiussimavai. Naggasiutitut isummiussimavaa inuit piunerat inuunerup siumut aalajangeriigaannaaneranik pissuteqarnavianngitsoq, kisiannili „maaniittussatut ilumut aalajangiussaasimasugut“. Allappoq: „Ilisimatuussutsikkut sulinikkut qularutigiunnaaraluttuinnarpara avataarsua ima isumatusaarluinnartigisumik piliaasimasoq nalaatsornerinnakkut nammineq pilersimanerarneqarnera akuerisinnaanagu. Isumaqarpunga itinerusumik nassuiaatissaqarsimassasoq. Nassuiaatissaq itinerusoq tamanna ’Guutimik’ taassanerlugu inuup nammineq aalajangissavaa.“

Ilagiit sumiginnaasimapput

Katuullit biskoppii 15-it Afrikami nunanit Burundimit, Rwandamit, Tanzaniamit, Ugandamit aammalu Zairemeersut qanittukkut isumaqatigiillutik misiutinngilaat naak tamaani kuisimasunik ’kristumiorpassuaqaraluartoq’ „inuit akornanni akerleriissuuteqarnerit toqoraannersuarnik, aserorterinernik pinngitsaaliillunilu nutsertitsinernik kinguneqarsimasut“. Taakkua oqarnerattut naggueqatigiissutsikkut assigiinngissuseq „sioorajuarnermik, tatiginninngittuarnermik sunniiniapiluttuarnermillu assigiinngisitsiniarnermit naaqqaaveqartunik . . . kristumiut upperisaannut kattunneqarsinaanngitsunik pilersitsisimavoq“. Ecumenical Press Service (ilagiit nunarsuaq tamakkerlugu nutaarsiassaqartitsiviat) naapertussagaanni biskoppit nassuerutigaat ajornartorsiut tamanna „kristumiut upperisaata inuit eqqarsariartaasiannut naammattumik sunniuteqarsimannginneranik“ pissuteqartoq.

„Ikiaroornartoq atugaanerpaaq“

„Koffein nunarsuarmi ikiaroornartut atugaanerpaartaraat,“ qanittukkut The American Journal of Psychiatry-mi taama allassimasoqarpoq.  „Misissuinerit ersersippaat koffeinimik pinaveersaalernerup kingunerisarai niaqorlunneq, qasoqqaneq puunganerlu, nalunaaquttap-akunnerisa 12-24-t akornanni aallartittarlutik sapaatillu akunnerata missaani sivisussuseqartarlutik. Pinaveersaarnerup kinguneri tamakku ingasassinnaapput kaffimillu atuinerup annikilliartunngineranut pissutaagunarlutik.“ Kaffiinnaanngitsumili koffeineqarpoq. Tiit, sodavandit iisartakkalu pisiarineqarsinnaasut ilarpassui (sanigorsaatit, iisartakkat querusunnartut, inuummarissaatit, nipaallisaatit aammalu nuaarsaatit sapigaqarnermullu iisartakkat) aamma koffeinimik akoqangaatsiartorujussuupput. Taamaattumik inuit kaffisortarnerminnik annikillisitsisimasuugaluilluunniit pinaveersaarnerup kingunerisartagaanik ilaatigut, assersuutigalugu napparsimmavimmi uninnganerminni, atugaqarsinnaasarput.

Utoqqaavallaalertoqanngisaannarpoq

Japanimi nivissat marlulissat aviisini saqqaliussaasalersimapput. Tassaapput Kin (isumaqartoq „Guulti“) Narita aamma Gin („Siilvi“) Kanie, sammineqangaatsialersimasut. Hundredenik ukioqarput, peqqillutik, uummaarillutik kisinngilluinnarlutillu. Nagoyami borgmesterip 1991-imi septemberimi ’utoqqaat ulluanni’ tikeraarnermini „nassaarisimavai“. Tamatuma kingorna TV-mi, atuagassiani ussassaarutinilu takuneqartualersimapput. Februarimi CD-nuuteeraq Kinimik Ginimillu sananeqarsimavoq. Ukioq tamanna inuunerminni siullermeerlutik akileraaruseriffimmukarsimapput nammineq immersugassamik immersuiartorlutik. Kisianni qaffariataarnertik pisuunngoriataarnertillu allannguutiginngilaat. Oqarput aningaasat atorfissaqartinnagit, amerlanersaallu ikiuiniarnernut nakkartittarlugit.

Eqalussuaq tatameqaaq!

Eqalussuarnut qimaatitsiniutinik pitsaasunik ujaasisoqartuarsimavoq. Eqalussuarnut qassutit imarmiunik allanik soorlu aarluarsunnik saanilunnillu ulorianartorsiortitsiinnaratik anorersuarnerata kingorna iluarsaanneqaqqittarialerujussuusarput. Atortorissaarummilli elektromagnetiskiusumik eqalussuarmik qimaatitsisinnaasumik nassaartoqarsimavoq. Norman Wynne Afrika-kujallermi Natal Sharks Boardimeersoq nassuiaavoq: „Paasisimavarput maligaasiat elektromagnetiskiusumit aallakaatitatta ilaat eqalussuit assut malussariffigigaat.“ 250-eriarluni misileraanerni tamatigut erserpoq atortorissaarut nutaaq eqalussuarnik tupatsitsilluni qimaatitsisartoq. Aamma paasinarpoq atortorissaarut nutaaq imarmiunik allanik ulorianartorsiortitsinngitsoq. Atortorissaarut, qanittukkut nioqqutigineqalersussaq, mikisunnguuvoq qiterummiugineqarsinnaalluni tissiataaruteerarmiugineqarsinnaallunilu.

Amerliartuinnarpugut

FN-ip nunap inuinut aningaasaateqarfiata nunarsuaq tamakkerlugu inuit amerliartornerannik missingersuutini nutaaq saqqummiuteqqammerpaa. The New York Times naapertussagaanni“missiliuutaannaagallartumik naatsorsukkat nutaat ersersippaat nunarsuaq ukiut hundredellit makkua naanissaata tungaanut ukiut tamaasa 97 millioninik tamatumalu kingorna ukiup 2025-p tungaanut ukiut tamaasa 90 millioninik nutaanik inoqalertassasoq“. Naatsorsuutigineqarpoq inuit amerliartornerata 97 procentia nunani ineriartortinniakkani pissasoq. Inuit amerliartupiloornerat tamanna inuuniarnerup pitsaassusianik ulorianartorsiortitsivoq. Nunap inuinut aningaasaateqarfik naapertussagaanni „amerliartorneq taamaattoq piitsut kaattullu amerlinerannik, illoqarfinnut nunanullu pisuunut nutsertut amerlinerannik kiisalu inuussutissanik, imermik pinngortitallu pisuussutaanik allanik amikkisaarnerulernermik kinguneqassaaq,“ aviisimi taama allassimavoq. Naatsorsuutigineqarpoq nunarsuup inui ullumikkut 5,5 milliardiusut ukiumi 2050-imi 10 milliardit missaannut amerleriarumaartut.

Aappariinneq imaluunniit inooqatigiinneq

Katinnerup siorna imaluunniit katinnissamut taarsiullugu inooqatigiinneq nunani amerlasuuni nalinginnaanerujartuinnarpoq. Taamaattumillu New Zealand Herald-imi ilimasaarutigineqarpoq ’katinneq Europami pisariaaruteriaannaasoq“. Sverigemi Danmarkimilu aviisitigut nalunaarutigineqarpoq kisitsisitigut naatsorsuusiani naatsorsuutigineqartoq arnat affaannaat katissasut. Europap sinnerani inuit pingajorarterutaasa katinnginnissartik naatsorsuutigaat. Misissuinerilli takutereersimavaat katinnginnermi inooqatigiinneq katissimalluni aappariilernerup pitsaasuunissaanut ilimagineqaraluartutut qulakkeerutaaneq ajortoq. Qanittukkut Journal of Marriage and the Family-mi nalunaarutigineqarpoq „katitsinnatik inooqatigiissimasut katikkaangamik katitsinnatik inooqatigiissimanngitsunit ingerlalluannginnerusartut, katissimalluni aappariinnerup pisussaaffiinik eqqortitsinnginnerusartut kiisalu avinnissaat ilimanaateqarnerusartoq.“