Silarsuaq qimerloorparput

Silarsuaq sorsukkumatooq

Oqariaaseq „silarsuarmik aaqqissuussaq nutaaq“ silarsuarmi politikikkut allanngoriarnernermut atorneqartarsimavoq. Oqariaaseq ajunngitsutut takorloorneqartarpoq, silarsuarmi eqqissinermut tunngatinneqartarluni. Qanittukkulli atuagassiami Asiaweekimi ilanngutassiami „Silarsuarmik aaqqissuussaq nutaaq“-mik qulequtalimmi silarsuarmi pissutsit piviusorsiornerusumik allaatiginiarneqarput. Ilanngutassiami nunat 100-t sinnerlugit sakkutuuisa amerlassusii naapertorlugit tulleriiaarlugit allattorneqarsimapput. Kina 2.300.000-inik sakkulisartoqartoq siullersaavoq. Tullerai India Korealu Avannarleq, tamarmik immikkut 1.000.000-inik sakkutuullit. Nunat 30-t arfinilinnik kisitsisitalittut amerlatigisunik sakkutooqarnertik tanngassimaarutigaat. Burkina Faso 7000-inik sakkutuulik kingullersaavoq. Asiaweek-imi allaaserineqartut sakkutuut katillugit 15.000.000-iupput.

Tupinnartuliaasuusaartitat

Englandimi karismatiskit iivangkiiliskillu oqaluffiini tupinnartuliaanerakkanik misissuinermut nakorsap ukiut 20-t atorsimavai. Londonimi aviisi Daily Telegraph naapertorlugu imatut inernilersimavai: „Killinnartumik tupinnartuliornikkut ajorunnaarsitsineraanerit pillugit oqaluttuat nakorsaatitigut ilisimatusarnermit ataatsimilluunniit tapersersorneqanngillat.“ Ukiut ingerlanerini „healerit“ (magnetiskiusumik tagiartuillutik ajorunnaarsitsiniartartut) tupinnartuliaminnik uppernarsaanissaannik kajumissaariuartarsimagaluarnini dr. Peter Mayip anglikanerit ilagiivisa ataatsimmiinneranni eqqaavaa. „Uppernarsaatissaqartanngillat,“ oqarpoq, „uppernarsaatiginiartagaallu allanngoriartuaartarput.“ Atuagassiat videollu tupinnartuliaanerarneqartunik pisuusaartitanik aningaasarsiortut avoqqaarai. Telegraph naapertorlugu dr. May oqarsimavoq nakorsaqatini taamatut aamma isumaqartut. „Ataasiinnaalluunnit,“ oqarpoq, „uppernarsarsinnaasimanngilaa Jesusip tupinnartuliarisartagaatut pisoqartarsimasoq.“

Imerajunnerup akisunersua

Imerajuttumut inuiannullu assigiinngitsorpassuartigut nanertuutaasarpoq. Kingunerisaanut ilaapput peqqiinneq, ilaqutariit avissaartuunnerat, ajunaarnerit toqulu. Atornerluinerup imerajuttumut qanoq akissaajaataatigisarnera malugineqanngitsoortartut ilagaat. Parisimi aviisi Le Figaro naapertorlugu Frankrigimi misissuinerup takutippaa imerajuttup qaammammut agguaqatigiissillugu 3400 kronit sinnerlugit imernerminut atortarai. Aammattaaq misissuinerup takutippaa imerajuttup ilaqutaasaa akissarsiaasa 50 procentii imigassamut atorneqarajuttut — imerajuttunullu kisimmiittunut 80 procentiusoq. Misissuinermut ilaasut imerajuttut amerlanersaat ukioq ataaseq imernaveersaareerlutik inuuniarnertik pitsanngortissimavaat. Nerisassanut atisanullu pitsaanerusunut akissaqalerput. Affaalumi sipaagaqarsinnaalersimapput.

Utoqqalineq puigutunerlu

Ukioqqortuneq puigutusinermik tamatigut nassataqartarpa? Amerlasuut taamatut isumaqarput. Italiamili misissuinerup Corrier Salute-mi eqqartorneqartup taamatut isumaqarneq assortorpaa. Inuit tuusintit 20-niit 70-inut ukiullit misissuinerni peqataasimapput. Inernerisa takutippaat utoqqaat imminut tatigiunnaariartuaarnerat puigututsinermut pissutaasarunartoq. Inuusuttoq puiguigaangat, ukiuvi pisuutinneqarneq ajorput utoqqaappalli taama pisoqartarpoq. Taamaattumik puigutuneq kukkusumik ukioqqortunermut atassuteqartinneqartarpoq. „Eqqaamasinnaassutsitsinnik takorluuinerput puiguisoornissamik annilaanganitsinnut atalluinnarpoq, pisariaqartiinnarparpullu uppernarsartissallugu“ utoqqalineq eqqaamasinnaanermut sunniuteqangaarneq ajortoq. Misissuinermittaaq paasineqarpoq utoqqaat inuusuttunit poqiinnerugaluarlutik, siornatigut ilikkariikkat eqqaaqqinnissaannut utoqqalinerat ajoqutaanngitsoq. Aamma „ilikkakkat amerliartortillugit, puigukkat ikinnerusarput“.

Nunanut ineriartortinniakkanut aningaasaliissutit — kikkut pisarpaat?

Nunanut ineriartortinniakkanut ikiorsiissutit piitsunut iluaqutaasarpat? Atuagassiaq FN-imeersoq Human Development Report 1992 naapertussagaanni nunanut ineriartortinniakkanut ikiorsiissutit 27 procentiinnaat nunanut qulinut nunarsuup inuisa piitsuunersaasa 72 procentiisa nunagisaannut pisarput. Silarsuit pingajuanni innuttaasut pisuujunersaat 40 procentiusut piitsuunerpaat 40 procentiusut pissarsiaasa marloriaataannik pissarsisarput. Nunani Aasianiittuni kujasinnerusuni, nunarsuarmi piitsut affangajaasa inuuffigisaanni, innuttaasut tamarmik immikkut 30 kr. inorlugu pissarsisarput, nunanili  kangiani qiterlermiittuni, innuttaasup ataatsip Aasiap kujataanit pingasoriaammik annertunerusumik isertitaqarfigisaanni, 300 kr. sinnerlugit innuttaasumit pissarsiarineqartarlutik. Nalunaarusiami aamma taaneqarpoq nunat sakkussianik pisiortornermut aningaasarpassuarnik atuisartut nunat sakkussianut naammaannartumik aningaasartuuteqartut pissarsiaasulli annertugisumik ikiorsiissutinik pissarsisartut. Ikiorsiissutit minnerpaartaat (ikiorsiissutit marloqiusamik piumasaqaatitallit 7 procentiisa missingi ikiorsiissutillu arlalinnik piumasaqaatitallit 10 procentii) inuit pisariaqatartitaannut tunngaviunerusunut — ilinniartitaanermut, peqqinnissaqarnermut, erngup qulakkeerneqarnissaanut, eqqakkat aqqutissaannik kussiornermut, ilaqutariinnik pilersaarusiornermut inuussutissiornermullu — atorneqartarput.

Aviiseeqqat atoqatigiinnikkut pinerlunnissamik isumassarsisitsisut

Qanittukkut Tokyomi Japanimi politiit atuartoq 16-inik ukiulik 25-eriarluni kinguaassiuutitigut atornerluisimasutut unerluutigaat. Atuartup ileqqupilumminut aviiseeqqat atoqatigiinnermut tungasut pisuutippai. Ilaanni kioskimi titartakkanik taamaattunik piseriarluni issuarlugit niviarsiaraq qulinik ukiulik anartarfimmi pinngitsaalisimalugu. Politiinut nassuerpoq 24-eriarluni assingusunik pinngitsaaliisimaluni, amerlanerillu titartakkanit isumassarsiarisimallugit. The Daily Yomiuri nalunaarpoq: „Tokyomi siorna atoqatigiinnikkut pinerlunnerit 86-it nalunaarutigineqarput, pinngitsaaliinerit titartakkanit atoqatigiinnermut tungasortalinnit isumassarsiaasorisat.“

Nipilersukkat qoqianngunartut

„Nipikillillugu!“ angajoqqaat uumitsassimallutik suaartartarput. Inuusuttuararpassuit isumaqarput nipilersugaq pikkusuutigisinnaanagu rytmia malugisinnaanngikkunikku. Oqartoqartarpoq nipituallaamik nipilersorneq tusillannermik kinguneqartartoq, qanittukkulli misissuinermi Torontomi aviisimi The Globe and Mail-imi eqqartorneqartumi erserpoq aamma tinnitus kingunerisinnaagaa, tassa „niaqqup iluani avilortitsinersuaq, ittutsitsinersuaq, siorsutsitsinersuaq seersoorpalaarnersuarlu“. Siutit tamarmik sunnerneqarajupput. Aviisimili allassimasoqarpoq: „Tamanna [nassuiaat] naammappianngilaq.“ Ajoquserneqarsimagaanni „eqqissineq nipaannerlu tamakkiisut misigeqqinneqarsinnaanngillat,“ Elizabeth Eayrs, Canadami Tinnitusertut peqatigiiffianni koordinatoriusoq, taama oqarsimavoq. Taamatut ajoquserneqartut tassaanerupput siutequteqaraluarlutik allanit tusarneqarsinnaasumik nipittorlugu tusarnaartartut. Inersimasunngoraangamik nipilersukkamik nipinilluunniit allanik nuannaarutiginnissinnaanerat millerujussuartarpoq.

Japanimiut inuunertoqaat

WHO-p ukiumut kisitsisitigut nalunaarusiaatigut erserpoq Japanimiut agguaqatigiissillugu inuiannit allanit inuunertunerusut. Japanimiut arnat agguaqatigiissillugu 82,5-inik ukioqalertarput angutillu 76,2-nik. Franskit arnat agguaqatigiissillugu inuuneqqortunerpaanut tullersortaapput, tassa 81,5-inik ukioqalertaramik, Schweizimiunillu tullerineqarlutik, 81,0-inik. Islandimi angutit inuuneqqortunerpaanut tullersortaapput, 75,4-nik, Grækenlandimiunit tullerineqarlutik, 74,3-nik. Atuakkiaq ukiumoortoq 350-inik quppernilik aamma allanik soqutiginartunik imaqarpoq. Nunarsuarmi Rwanda meeqqiornerpaaffiuvoq, arnat tamarmik agguaqatigiissillugu 8,3-nik meerartaartaramik. Imminortartut Bahamami ikinnerpaapput, innuttaasut 100.000-iugaangata 1,3-t imminortaramik, Ungarnimilu amerlanerpaapput, innuttaasut 100.000-iugaangata 38,2-t imminortaramik. Amerikami kujallermi naalagaaffeeqqami Surinamimi angallannermi ajunaartut amerlanerpaapput, tassa innuttaasut 100.000-iugaangata 33,5-it. Maltami ikinnerpaapput, tassa innuttaasut 100.000-iugaangata 1,6-it angallannermi ajunaartaramik.

Araknofobi pissutissaqanngitsoq

Araknofobi (aasiannut ersituneq) ilisimasaqanngissutsimik pissuteqarajuppoq, atuagassiaq South African Panorama taama paasissutissiivoq. Atuagassiami oqaatigineqarpoq Dr. Ansie Dippenaarip, Afrikami aasiannik ilisimatuut nuimanersaata, paasisimagaa nunarsuarmi aasiaat ilisimaneqartut 0,2 procentiinit ikinnerusut inunnut navianartuusut. Tassami pinngortitaarannguit tamakku ikinngutitut, akeqqatuunngitsoq, isigisariaqaraluarput. Nunap inerititaani nappaatit pinaveersaartissinnaavaat. Aasiaat ilaata ataasiinnaap quperlut nappaammik pilersitsisartut ullormut 200-t angullugit toqussinnaasarpai. Narsaammi jordbærinik naatitsiffiusumi aasiaat nungutinneqartuuppata jordbærit hektarimut 6 tonsit annaasaqaataassagaluarput. „Nunalerisut aasiannik aasiannik nungutitsinaveersaartuusariaqarput,“ ilanngutassiaq nangippoq, „taamaalillunimi naasupilunnut uumasunullu ajoqutaasunut toqoraatit akisoqisut mingutsitsisullu sipaarneqarsinnaapput.“