Kigutaasanik pisariaqartitsivit?

KIGUTAASALLIT quiasaarutigissallugit ajornarpallaarneq ajorpoq. Namminerli kigutaasaqaraanni allarluinnaasarpoq. Kigutitit tamarmiuppata peqqissuullutillu immaqa kigutaasat sunnguamilluunniit eqqaaneq ajorpatit. Kigutaasartaarnissat ilimanaateqanngikkaluarpalluunniit ilanngutassiap matuma imai kigutinnik peqqissunik pingaartitsinerulissutigisinnaavatit paarilluarnissaannillu aalajangerninnut nakussatsissutigisinnaallugit.

Soorli inuppassuit kigutiminnik paarsilluarsorigaluartulluunniit tassanngaannaq kigutilussisoortarpat? Kigutit nakorsaat qularnanngitsumik akiumassaaq inunni 30-t sinnerlugit ukiulinni parodontitis (parodontosemik taaneqarajuttartoq) amerlasuutigut pissutaasartoq. Aamma ajoqusernerit kigummilluunniit putusoornerit pissutaasinnaapput.

Kigutilli ilaat tamaasaluunniit katassimagaanni kigutaasartaarnissaq pisariaqarpa? * Sooq  ilaasa kiguteqanngikkaluarlutik amigaatigerpasinneq ajorpaat? Kigutaasat inunnut pinngitsaaliissutissaannaappat?

Kigutaasat iluaqutissartaat

Kigutit sulinerat atagu sammeriartigu. Isikkutsinnuinnaanngitsoq pingaaruteqarput. Tamuagaangatta nerisavut mikisuararsuanngorlugit sequtserneqartarput imerpalasunullu aqajaqqutsinni uutsissutaasussanut akulerunneqartarlutik, taamaalillutillu timitsinnut inuussutissaalerlutik. Ikittuinnarnilli kiguteqaraanni kiguteqanngilluinnaraanniluunniit nerisassat sequtserluarneqartanngillat. Allaat ikkiit manngeraluartulluunniit tamuffasitut kigutinut taartaasinnaanngillat. Tamanna pissutigalugu kiguteqanngitsut aqajaqquminni nerisassanik uutsiniarnermikkut ajornartorsiuteqartarput, nerisatik kaffimik, tiimik imeruersaatinilluunniit allanik iitseqqusiinnarlugit iiorartaramikkik. Kigutit ikittuinnaalluunniit amigaatigigaluaraanni nerisarisartakkat allanngorartinngitsoorneqarsinnaasarput, nerisassat mattusuut ipaasaqarluartullu tamualluarneqartariaqartut pinaveersaarneqartaramik.

Kigutit oqalunnermut pingaaruteqarnerat aatsaat kigutit ilaannik katatsigaanni paasilerneqarajuttarpoq. Kigutit oqaq sigguillu peqatigalugit nipinik pinngitsoorneqarsinnaanngitsunik pilersitsisarput. Assersuutigalugu, nipit aappersariartallit kigutit ikiortiginngikkaanni iluamik taaneqarsinnaaneq ajorput. Inuk kiguteqanngitsoq oqalukkaangat tamanna tusaaneqarsinnaasarpoq. Kigutaasartaarsimagaanni nipit eqqortumik taasinnaaleqqikkumallugit oqqap kiguteqarallarnermit allaanerusumik atornissaa ilinniartariaqalersarpoq. Tamanna sivisusinnaasarpoq, inernerali kiguteqannginnermit pitsaanerusarpoq.

Kigutaasaqaraanni qarlortartoqarsinnaava imaluunniit erinarsortoqarsinnaava? Aap, amerlanertigut tamanna ajornanngilaq, immaqa kigutaasat naleqquttunngorsarnerisigut. Erinarsortartut, qarlortartartut, isiginnaartitsisartut assilisittartullu kiguteqanngikkunik qaffakkiartornissaat ajornakusoortarpoq ajornarluinnartarluniluunniit.

Kigutinik amigaateqarneq aamma isikkumik allanngortitsisarpoq. Ipiutaasat tallumut atasut qituttut annikillisarput, kiinaq utoqqarpalunnerulersillugu. Tamanna ilaasa imminut tatigiunnaassutigisarpaat isumakkullu nanertisimassutigisarlugu.

Kigummik katatsineq kigutit atasut nikikkiartornerannik kinguneqartarpoq. Kigutit qilaanngusaap ujarattai assigalugit ataatsimoortuupput imminnut atasut, ataatsimillu katattoqarpat  akullariartortarput. Taamaattumik kigutit akunneri pissusissamisuunngitsumik allisarput, taamaalillutillu nerisat seqummakui kigutit akunnerinut unerarnerulersarput, aseruuttoornermik kinguneqarsinnaallutik. Aamma amerlasuutigut kigutit inissisimanerlulersarput, tamuffasikkuminaassillutik.

Pivittulli pitsaatigisut?

Kigutiviit kigutaasallu assigiinngissutaat annertunerpaaq tassaavoq kigutiviit alleqqunut manngoqarnerat. Taamaattumik nerisassanik sequtserilluarsinnaanerupput tamuffasikkuminarnerullutillu, ingammik alleqqumi kigutit qullernut tulluulluaraangata.

Kigutaasalli taamaallaat ikkimmut ikkusimapput, taamaallaat oqqamit, ulussanit milluaasinnaassutsimillu atatinneqarlutik. Kigutaasat kigutivittulli atalluartiginnginnamik katariataarneqarsinnaasarput.

Soorunami inummiit inummut kigutaasat atanerat assigiinngilaq. Kigutaasat suulluunniit kigutivinnut nallersuussinnaanngillat. Qanoq atorluartigisinnaanerannut aalajangiisuusarput alleqqut ilusaat, ikkiip ipiutaasartaasa katiternerisa qanoq issusiat, kiisalu kigutaasallip sungiussisinnaassusia allaallu kigutaasaqarnerminut qanoq isiginninnera. Soorunami aamma kigutit nakorsaata kigutaasiortullu qanoq peqqissaartiginerat aalajangiisuuvoq. Kigutaasat sanngeequtaat tassa allanngujaatsuunnginnerat. Isikkoq eqqarsaatigissagaanni, kigutaasat pivinnit immikkoortinneqarsinnaanngitsumik sananeqarsinnaasarput.

Uggornaraluartumilli ilaasa aatsaat kigutaasartaareerlutik paasilersarpaat kigutivitik qanoq sanalluagaatigisimagaluartut atoruminarsimatigigaluartullu. Inuit atortorissaarutitsinnik inunnguusaasunik taakkuninnga nallersuulluarsinnaasunik sanasinnaanngillat — taamaallaat akuerineqarsinnaasumik assilisinnaavaat.

Immaqa tamarmiusunik ilaannakuusunilluunniit kigutaasartaarnissat ilumoorullugu eqqarsaatigisussanngorpat. Tamanna illit nammineq aalajangigassaraat, isumatusaarnerussaarli iluaqutissartai eqqarsaatigissagukkit. Kigutaasat ikiortigalugit aqajaqquit nerisassanik uutsiniarnikkut ajornartorsiulernissaa pinngitsoortissinnaavat, inuussutissat naammattut nerisinnaalissavatit, immaqalu allaat ersarinnerusumik oqalussinnaalissaatit. Aammalu isikkumut sunniutissaat puiorneqassanngilaq.

Qularnanngitsumik kigutaasallit amerlanerit kigutaarussimanertik ugguutigaat, kisianni kigutaasaliortaatsikkut ineriartorneq inuit millionilikkuutaat nunarsuarmi sumi tamaaniittut naammaginartumik inuusinnaalernerannik iluarusulernerannillu kinguneqarsimavoq. (gD 22/2 93)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 19-mi ungalusaq]

Kigutileritinnermut akiligassat millisikkit

KIGUTILERITINNEQ amerlasuutigut akiligassangaatsiarsuarmik malitseqartarpoq. (Maani nunatsinni kigutileritinneq suli akeqalinngilaq, akeqalernissaa eqqartorneqartalereerpoq.) Ilisimatusarnikkulli paasissutissanik nutaanik immaqa meeqqavit iluaqutissarsiffigisinnaasaannik kigutileritinnermullu akiligassaannik annikillisitsisinnaasumik nassaartoqarsimavoq.

The New York Times-imi ima allassimasoqarpoq: „Immaqa nerisassanik iiuminarsaavallaarneq pissutaalluni uagut Amerikamiut equngasunik kiguteqarpallaarpugut alleruluppallaarlutalu.“ Tassani pineqarpoq nerisassat tamualluartariaqakkat „alleqqut ineriartornerannik ingerlalluarsaataasartut (kigutit naammattumik inissaqalernissaanik kinguneqartumik), kigutillu atasut ajunngitsumik puttukkiartornissaannut kiisalu kiinnap qarnullu iluata ataqatigiissumik ineriartornissaannut iluaqutaasarlutik.“

Isumaliutersuut tamanna ilisimatuut tunngavissaqartinniarsimavaat aapakaat mattusuunik aqitsunillu nerisassinnerisigut. Paasinarsisimavoq mattusuunik nerisassinneqartut kigutaat pissusissamittut inissikkiartornerusartut. Taamaattumik ilimanarluarsinnaavoq meeqqatit tamualluarneqartariaqartunik nerisarunik kigutileritinnermut akiligassakinnerussasut. Aammalu isumagisariaqarpat meeqqavit kigutiminnik saliikulanermik kigutinullu ujalussiamik atuinermik ileqquliussitinnissaat.

[Qupp. 20-mi assiliartaq]

Kigutit ataatsimoortuupput imminnut atasut. Kigutit „sanileqanngitsut“ nikikkiartortarput, tamannalu ilaatigut kigutit inissisimanerannut ajoqutaasinnaavoq