Naartuersinnerup kinguneri alianartut

UKIUT tamaasa meeqqat suli inunngunngitsut 50-60 millionit missaanniittut naartuersinikkut toqunneqartarput. Kisitsisip tamatuma qanoq annertutigissusia takorloorsinnaaviuk? Assigiinnassagaluarpaa ukiut tamaasa Tuluit Nunaanni tamarmi najugaqartut toquttassagaluaraanni.

Naartuersinerit qanorpiaq amerlatiginersut paasiuminaappoq nunat amerlanersaat qassinik naartuersisoqartarnersoq eqqoqqissaartumik nalunaarsuineq ajormata. Nunanilu naartuersisarnerup inerteqqutaaffigisaani naartuersisarnerit qassiunerat paasisimasaqartut eqqoriaannarsinnaasarpaat. Nunarsuarli tamaat eqqarsaatigalugu imatut isikkoqarpoq:

USA-mi naartuersisarneq toqqusaami qinerseersisarnermut tullersortaalluni pilattaassutigineqarnerpaasarpoq. Ukiut tamaasa naartuersinerit 1,5 millionit suliarineqartarput, arnallu naartuersittut tallimaagaangata sisamat katissimanngitsuusarput. Arnap kisimiittup ataatsip meerartaarnissani qinerpagu marluk naartuersittarput, akerlianilli arnat katissimasut qulit meerartaarnissartik qinerpassuk ataaseq naartuersittarpoq.

Amerikami qiterlermi kujallermilu katuuleqarfiunerpaasumi nunarsuarmi tamarmi killilersuutaanerpaasunik naartuersisarnermut inatsiseqarpoq. Taamaakkaluartorli inatsisinik unioqqutitsilluni naartuersittorpassuaqartarpoq,  arnat peqqinnissaannut ulorianartorsiutaasorujussuarmik. Assersuutigalugu, arnat Brasiliamiut 4 millionit missingi 1992-imi naartuersissimapput. Taakkunannga 400.000-ingajaat iluatsitsilluannginnertik pissutigalugu nakorsamit suliarineqartariaqarsimapput. Latinamerikami naartunerit sisamassaat tamarmik naartuersinikkut kipitinneqartarput.

Afrikami nunat eqqaassagutsigik, aamma tamaani naartuersittarnermut sukannersorujussuarnik inatsiseqarpoq. Nalinginnaaqaaq ingammik arnat piitsut inatsisit unioqqutillugit naartuersereernermik kingunerisaanik ajoquserlutillu toqusarnerat.

Kangiani qiterlermi tamarmi nunat ilarpassui naartuersittarnermut pisortatigoortunik sukannersunik inatsiseqarput, taamaakkaluartorli arnat akissallit akisoqisumik naartuersittarnerat atugaaqaaq.

Europap kitaata annerpaartaani naartuersittarneq akuerisaavoq, nunanilu Skandinaviamiittuni akuerisaanerpaavoq. Inatsit naartuersittarnermik akuerinnittoq Danmarkimi 1. oktobarimi 1973-imi atuutilermalli naartuersinerit 400.000-it suliarineqarsimapput. Danmarkimi ukiut tamaasa naartuersinerit 20.000-it sinnilaarlugit suliarineqartarput. Naartuersittarneq Tuluit Nunaanni 1967-imi inatsisitigut akuerisaalermalli qassit naartuersissimanersut tuluit peqqinnissaqarnikkut siulersuisoqatigiivisa nalunaarsorsimavaat. Nalunaarsukkani takuneqarsinnaavoq naartuersinerit marloriaatinngorsimasut aamma arnat katissimanngitsut amerliartuinnartut meerartaartartut, amerliartuinnartut kinguaassiuutitigut nappaateqalertartut kinguaassiuutimikkullu nappaateqalertartut, kiisalu atortittartuuneq annertusisimasoq.

Europap kangiani ukiuni makkunani allanngornerit annertuut pisarput, aamma naartuersittarnermut inatsisiliorneq eqqarsaatigalugu. Missiliuunneqarpoq Sovjetunioniusimasumi ukiumut naartuersinerit 11 millionit missingi suliarineqartartut, nunarsuaq tamakkerlugu qutsinnerpaanut ilaalluni. Naartunaveersaarnikkut atortussat amigaatigineqarmata aningaasatigullu ajornartorsiorneqaqimmat arnat tamaani najugaqartut inuunerminni agguaqatigiissillugu arfinilinniit qulingiluariarlutik naartuersittarput.

Europap kangia tamaat eqqarsaatigalugu naartuersisarnermut inatsisit sukanninnginnerulersikkiartuaarneqarput. Tamatumani assersuutissaq ilungersornartoq tassa Rumania. Tassani naalakkersuisuusimagaluartut inuit amerlisikkumallugit naartuersittarneq naartunaveersaasersornerlu inerteqqutigilluinnarsimavaat. Arnat pinngitsooratik minnerpaamik meerartaaqqusaasimapput, 1988-imilu Rumaniami meeqqat angerlarsimaffii meeqqanik qimaannakkanik ulikkaarluinnarsimapput. 1989-imi mumisitsinerup kingorna naartuersittarnermut killilersuinerit taamaatimmata meeqqat sisamaappata pingasut  naartuersinnikkut peerneqartarsimapput, tamannalu Europami annertunerpaartaavoq.

Asiami naartuersittarnerit amerlanerpaapput. Kunngiitsuuffik Kina, ataasiinnarmik meeraqarnissamik politikkeqartoq pinngitsaaliinikkullu naartuersiviusartoq, ukiumut 14 millioninik naartuersiffiusartutut siulersortaavoq. Japanimi arnat meeqqanut peersissimasaminnut eqqaaniutitut meeqqatut ilusilersukkanik manoqutilinnik pinngualinnillu pinnersaateqartarput. Tamaani innuttaasut naartunaveersaatinut p-pillenut tatiginninngitsorujussuupput, ilaqutariinnillu pilersaarusiornerup iluani naartuersittarneq siaruarsimanerpaavoq.

Asiami tamarmi, ingammik Indiami, nakorsaanikkut teknologiip nutaap arnat pisinnaatitaaffiinik ilungersuutiginnittut nalornissuteqalersissimavai. Ullumikkut naartup ernganik misiliguteqarnikkut nipillu maligaasiaat ultralydinik taaneqartartut ikiortigalugit naartunermi siusissorujussuakkut paasineqarsinnaalersimavoq nukappiaraanersoq niviarsiaraanersorluunniit. Kangiamiut kulturianni nukappiaqqat niviarsiaqqanit piumaneqarnerujuarsimapput. Naartup suussusersinissaa naartuersinnissarlu ajornanngeqimmata annertoqisutigut niviarsiaqqat peerneqartarput, taamaalillunilu inoorlaat nukappiaqqat amerlanerujussuanngorlutik. Taamaattoq maanna arnat angutinut naligititaanissaannik sorsuutiginnittut iluamik oqaatigalugu piumasaraat  arnap naartuni niviarsiaraappat peersinnissaanut pisinnaatitaaffeqassasoq.

Anaanaq qanoq misigisartoq

Pilattaasartunit suliaritinnerit allat tamaasa assigalugit naartuersinneq navianaateqarsinnaallunilu annernaateqarsinnaavoq. Naartunermi illissap ammarnga matulluarsimasarpoq meeraq illersorniarlugu. Taamaattumik atortut mangussinnaajumallugit neruttortinneqaraangat annernartorujussuusinnaasarpoq. Milluaasumik atortulerluni naartuersineq 30 minuttit missaanni sivisussuseqarsinnaasarpoq, arnallu ilaat sakkukitsumik sakkortoorujussuarmilluunniit anniarsinnaasarput noqartoortarlutillu. Naartuersiniarnermi imeq tarajulik atoraanni ernisunneq aallartinneqartarpoq, ilaannikkut prostaglandin nallisitsisitsisartoq atorneqartarluni. Nallisitsisarnerit nalunaaquttap-akunnerinik, aap, allaat ullunik, sivisussuseqarsinnaasarput, annernarsinnaaqalutik misigissutsikkullu nukillaarnarsinnaaqalutik.

Naartuersinnermut atatillugu kingunerlutsitsissutaasinnaasut tassaapput aaqaqattaarnerit, illissap paavani ajoqusernerit kilernerilluunniit, illissami putoortoornerit, taqqamik milittoornerit, ilisimajunnaarsaatinut qisuariapiloornerit, noqartoornerit, kissarneqarnerit, qiarlunnerit meriartarnerillu. Ingammik meeqqap arlaalluunniit ilamernga illissamit peerneqanngitsoorsimappat aseruuttoornissamut aarlerinartoqartarpoq. Amigartumik naartuersinerit nalinginnaasuupput, naartullu ilamernga piinngitsoorsimasaq aseruutsitsisoq, allaalluunniit illiaq, peerniarlugu pilattaasartunik suliarineqarnissaq pisariaqarsinnaasarpoq. USA-mi, Tuluit Nunaanni Tjekkoslovakiiaasimasumilu pisortatigoortumik misissuinerit ersersippaat naartuersinneq kingorna naartorusulernermut atatillugu navianaateqartoq, tassa katatsisoornermut, erniaarpallaarnermut, imaluunniit iloqiammik meerartaarnermut meerartaarsinnaajunnaarnermulluunniit pissutaasinnaagami.

USA-mi medicinaldirektøriusimasup, C. Everett Koopip, maluginiarsimavaa „arnat naartuersissimasut maannakkullu meerartaarusussuataaraluarlutik iluatsitsineq ajulersut misigissusiinut imminnullu pisuutinnerannut atatillugu misissuisoqarsimanngitsoq“.

Naartuersittarnerup kingunerinik paasiniaanermut atatillugu kristumiut inuusuttut Guutip inatsisaanik inuunermillu ataqqinnillutik atoqateqarsimanngitsut aamma misissuiffigineqartariaqaraluarput. Paasineqassagaluarpoq inuusuttut taamaattut kingorna aappaqaleraangamik allanit ingerlalluarnerusartut, imminut ataqqissuseqarnerullutik isumamikkullu eqqissisimanerullutik.

Meeraq inunngorsimanngitsoq qanoq misigisartoq

Meeqqamummita inunngorsimanngitsumut anaanami iluani toqqissimanartumi kissalaartumilu ittumut toqussutaasumik saassunneqarneq qanoq misigisimanarpa? Tamanna eqqoriaannarsinnaavarput, qaqugumulluunniimmi taamatut misigisaqarsimasumit namminermit oqaluttuunneqarnaviannginnatta.

Naartuersinerit amerlanersaat sapaatit-akunnerisa 12-it naartuffiit siulliit ingerlaneranni suliarineqartarput. Taamaalinerani naartuarannguaq iisisinnaalereersarpoq, uummataalu aallartereertarluni. Isikkami inuai peqissinnaalereersarpai, assani peqissinnaalereersarlugit, silarsuarmini imiinnaasumi ulikarsinnaalereersarluni — kiisalu annersinnaalereersarluni.

Naartorpassuit naqitsineq ikiortigalugu illissamit millugunneqartarput sullulillu sikkigissunik  sinilik aqqutigalugu puujusamut ikineqartarluni. Periaaseq tamanna vakuumimik milluaanermik taaneqartarpoq. Sakkortoqisumik milluaanikkut (støvsugerimit 29-riaammik sakkortunerusumik) timiarannguaq ataatsikkut tamaat pinnagu milluarlugu piiarneqartarpoq. Naartut ilaat peerneqartarput illissap paava neruttorteriarlugu curettemik, saviusamik orsertut ilusilimmik, illissap saneraa kiliortorlugu taamaalillunilu meeraq kiliortorlugu ilanngarterlugu.

Naartut sapaatip-akunneri 16-it sinnerlugit pisoqaassusillit imermik tarajulimmik illissamik ilummut tissalutsitsinikkut peerneqartarput, taamaalilluni naartoq taratsumik toqullugu. Meqqummik arlaaq putuneqartarpoq erngatalu ilaa milluarneqartarpoq imermillu tarajulerujussuarmik taarserneqartarluni. Meeqqap imeq toqunartoq iigaangamiuk pikilersarpoq noqartalersarlunilu. Toqunartup nerisutut sunniunnerata amia qalleq neqaanut aappaluttumut eqitsittarpaa, meerarlu qumartarpoq. Qarasaa aanaalersinnaavoq. Annernaqisumik toqujartuaarneq tamanna nalunaaquttap-akunnerisa ikittuinnaat ingerlaneranni pisarpoq. Taamaakkaluartorli aamma ullup ataatsip missaa qaangiuttorlu nallisitsineq aallartittorlu meeraq uumasoq toqunngujoortorli meerartaarineqartarsimavoq.

Meeraq periaatsit tamakku assigisaalluunniit atorlugit toqunneqarnissaminut angivallaalersimappat allamik periarfissaqarpoq — hysterotomi, pilattaalluni ernisitsineq, imaanngitsoq inuuneq annaanniarlugu kisianni inuuneq kipitinniarlugu. Anaanaasup illiaa pilallugu ammarneqartarpoq, tamatigungajallu meeraq uumasoq amuneqartarpoq immaqa allaat qiasoq. Toqunneqassaarli. Ilaat piaaraluneerluinnarluni qiminneqartarput, ipitinneqarlutik imaluunniit allatulluunnit ililluni toqunneqartarlutik.

Nakorsaq qanoq misigisartoq

Najoqqutassat Hippokratip neriorsuutaani, nakorsanngortut neriorsuutaanni, ersersinneqartut ukiuni hundredelikkuutaani nakorsanit tapersersorneqarsimapput, tassani ilaatigut ima allassimasoqarpoq: „Kajumissaarneqaraluarumaluunniit toqunartumik tunniussissanngilanga taamaaliornissamilluunniit siunnersuissananga, arnamilluunniit naartuanik katatsitsisinnaasumik tunisissananga. Inuunera piginnaaneralu minguitsuutittuassallugillu ajunngitsumik atussavakka.“

Nakorsat uumassusilimmik illissamiittumik toqutsisut ileqqussatigut akerleriissutinik sunik eqqorneqartarpat? Dr. George Fleship tamanna ima oqaatigaa: „Nakorsatut kingoraartaasutut naartuersisarnikka siulliit misigissutsikkut ajornartorsiutigilinngilakka. . . . Aatsaat hundredelippassuarnik naartuersisareerlunga nuanniitsumik misigisalerpunga. . . . Sooq taamatut allanngorneqarpa? Suliliveqqammerlunga inuusuttunit aappariinnit naartuersikkusuttunit saaffigineqarpunga. Arnalli illiaata paava suli qitulisimanngimmat neruttortissinnaannginnakku suliarisinnaanngilara. Arnaq qinnuigaara sapaatip-akunnera qaangiuppat aggeqqeqqullugu illiaata paava qitunnerulersimassammat. Aappariit aggeqqipput maannali oqaluttuullunga isumartik allanngortissimallugu. Qaammatit arfineq-marluk qaangiummata meeqqap inunngornerani ikiuuppunga.

Ukiut arlallit qaangiuttut Jeffrey tennisklubip uanga taassumalu angajoqqaavisa ilaasortaaffigisatta naluttarfiani pinnguaqatigaara. Nukappiaraavoq inequnartoq qiimasorlu. Teknikkikkut ajornartorsiorneq pissutigiinnarlugu Jeffreyp inuuneranik kipititsisimannginnera eqqarsaatigilerakku amiilaaqaanga. . . . Isumaqarpunga anaanaasup kissaatiginninnera maliinnarlugu naartumik ineriartoreersimasumik avatai ataasiakkaarlugit aserorterineq iliuusiusoq ajorluinnartoq inuiaqatigiit akuerisariaqanngisaraluat.“

Napparsimasunik paarsisoq naartuersisartunut suleqataasarunnaarsimasoq naartuersisarfimmi sulisimanini pillugu ima oqaluttuarpoq: „Suliassatta ilagaat timip avataanik kisitsineq. . . . Arnaq meeqqap ilaanik suli ilumioqarluni angerlaraluaruni ajornartorsiulersinnaavoq. Piiakkat misissortussaasarpakka qulakkeerniarlugu talit marluunersut, niut marluunersut, timitaqarnersoq, niaqoqarnersoq. . . . Uanga sisamanik meeraqarpunga. . . . Napparsimasunik paarsisutut inuunerma namminerlu inuttut inuunerma akornanni akiuunnersuaqarpoq sumiginnaannarsinnaanngisannik. . . . Naartuersisunut ilaaneq artornartuuvoq.“ (gD 22/5 93)

[Qupp. 7-mi assiliartaq]

[Suminngaanneernera]

Jean-Luc Bitton/Sipa Press

Asiami, nukappiaraatitaarusunneruffiusumi, nakorsat naartunik niviarsiaqqanik peersinermut peqataasarput

[Qupp. 8-mi assiliartaq]

Naartuersittarnermut akerliussutsimik takutitsinermi tusagassiortup naartoq sapaatip-akunnerinik 20-nik utoqqaassusilik inatsisitigut akuerisaasumik peerneqarsimasoq assilivaa

[Suminngaanneernera]

Nina Berman/Sipa Press

[Qupp. 8-mi assiliartaq]

Washington, D.C.-mi, USA-mi naartuersittarnermut isumaqataasut ingerlaartut

[Suminngaanneernera]

Rose Marston/Sipa Press

[Qupp. 9-mi assiliartaq]

USA-mi arnat naartuersikkusuttut tallimaagaangata sisamat katissimanngitsuusarput.