Naartuersittarnermik ajornartorsiut — Toqutsinerit 60 millionit aaqqissutissaappat?

PAATSIVEERUSIMAARLUNI, annilaangarpalulluni qiasunngullunilu niviarsiaqqap inuusuttuaqqap 15-inik ukiullip ikinngutini nukappiaraq inuusuttoq uumisuppasilluni qimagukkiartortoq isigaa. Naartulersimammat sianiinnerarsimavaa. Isumaqarsimagaluarpoq asagaanni.

Meeqqami arfinilissaannik naartulersimalluni arnap paasigamiuk nukillaajummeqaaq. Uia suliffeqanngilaq, meeraalu mikisut unnuit tamaasa innartarput kaallutik. Qanoq ilillutik suli meeqqamik ataatsimik pilersuisinnaassappat?

„Piffissaaleqileruttortugut!“ arnap atisarissaaqisup nakorsani nassuiaappaa. Kiisami ingeniøritut soraarummeersimavoq qaffakkiartornissanilu aatsaat aallartinnialerlugu. Uiatalu eqqartuussissuserisutut suliffeqarfiutini kiserluinnaat ulapputigaa. Qanoq ilillutik meeqqamut piffissarsisinnaassagamik?

Inuit siuliani eqqartorneqartut tamarmik immikkut assigiinngeqisumik tunuliaqutaqarput assigiinngeqisunillu nalornisooruteqarlutik, tamarmilli aaqqiissutissaq ataaseq qinerpaat: naartuersinneq.

Naartuersittarneq naalakkersuinerup, inuit atugarisaannut tunngasut, nakorsaanerup ilageeqarnerullu iluini sakkortuumik oqallisaasimavoq. USA-mi naartuersittarnermut akerliusut inunngorsimanngitsut pisinnaatitaaffiinik sorsuutiginnipput. Naartuersittarnermillu tapersersuisut sorsuutigisaat kiffaanngissutsimik arnallu nammineq aalajangiisinnaassusianik tunngaveqarnerupput. Akerliusut tapersersuisullu akersuunneri qinersinerni, eqqartuussivinni, oqaluffinni allaallu aqqusinerni pisarput.

Inuit millionilikkuutaat akerleriit tunngavilersuutiginiagaannut tamaviaartunut tusarnaartuusut suna qinissallugu nalornipput. Naartuersittarnermik tapersersuisunut akerliusunullu taaguutit, tassa tapersersuisunut „(nammineq) qinersinissamik tapersersuisut“ akerliusunullu „inuunermik tapersersuisut“, peqqissaartumik qinerneqarsimapput suli aalajangersimanngitsut ussassaarniarlugit. Ukiunimi makkunani kiffaanngissuseqarnissamik pingaartitsiffioqisuni kia nammineq aalajangiinissani kissaatigissannginnerpaa? Kisianni aamma aappaatigut kina inuunermik tapersersuiumassannginnerpa? Naartuersittarnermik tapersersuisut atisanut nivinngaavinnik saviminernik nittarterisarput arnat naqisimaneqartut inerteqqutaasumik tamakkuninnga atortoqarluni naartuerseriaraluarlutik toqusarnerata ilungersornassusia ersersinniarlugu. Naartuersittarnermut akerliusut naartunik peersitanik igalaaminerni spritimik imalimmiittunik nittarsaasarput taamatut naartunik millionippassuarnik toqunneqartartunik inuit eqqaasinniarlugit.

Pisartut ilungersornartut Laurence H. Tribep atuakkiaani Abortion: The Clash of Absolutes-imi (Naartuersittarneq: Akerleriissut qaangiinnagassaanngitsoq) naleqqulluartumik eqqartorneqarput: „Naartumik inuttut isiginninnissaminnut ajornanngisitsinerusorpassuit, tamatuminngalu pingaartitsisorujussuit [meerarlu pillugu] qiasartut arnaq naartumik tamatuminnga ilumioqartoq sumiginnaqqajaasarpaat. . . . Inuppassuillu  allat arnamik, imminut timiminullu aalajangiinissaminut pisinnaatitaaffeqarnissaminik piumasaqartumik, pingaartitsinissaminnut ajornanngisitsinerupput, naartumillu arnap ilumiuanik sumiginnaasarlutik. Uumassusilik inuusinnaatitaasinnaasimagaluartoq piviusutut takorloorsinnaasanngilaat.“

Ileqqussatigut akiuunneq tamanna ingerlatillugu ukioq manna naartut 50-60 millionit toqussapput.

Illit akerleriissutaasumut misigissutsikkut attortinnartumut tamatumunnga qanoq isumaqarpit? Apeqqutit tunngaviusut qanoq akiumassavigit: Arnaq naartuersissanerluni aalajangernissaminut nammineq tunngaviusumik pisussaaffeqarpa? Pissutsinik naartuersittarnermik ’pinngitsuutitsissutaasinnaasoqarpa’? Inuuneq qaqugukkut aallartittarpa? Apeqqutillu tamarmik pingaarnerpaartaat, taamaakkaluartorli qaqutiguinnaq apeqqutigineqartartoq, tassa: Inuunermik Pinngortitsisup naartuersittarneq qanoq isigaa?

Oqaluttuarisaanerup ersersippaa naartuersinneq qangarsuarli ilisimaneqarsimasoq. Grækenlanditoqqami Romatoqqamilu naartuersisarneq nalinginnaasimavoq. Anaanaasup naartuminik maluginnissinnaalernissaata tungaanut naartuersineq Europami ukiuni akullerni ukiunilu nutaanngoqqiffiusuni akuerisaalersimavoq. Ukiuni hundredelinni atukkatsinni makkunani kinguaassiuutitigut atoqatigiinnikkut mumisitsinerup naartulersoornerit kissaatigisaanngitsut millionilikkuutaat kingunerisimavai.

1960-ikkunni arnat kiffaanngissuseqalerusunnerat aallartippoq, piumasullu naartuersissinnaanissaat tassaalerpoq piumasarisat pingaarnerit ilaat. Ilaat nipituuliorlutik arnat pinngitsaalisaallutik arneriffigineqarsimasut imaluunniit qanigisaminnit arneriffigineqarsimasut imaluunniit arnat peqqissutsimikkut ulorianartorsiortut naartuersinnissamut pisinnaatitaaffeqarnissaannik illersuisuunerartalerput. Teknikikkut nutaaliat iluaqutigalugit naartup innarluuteqarnera naartullu nukappiaraanera niviarsiaraaneraluunniit paasineqarsinnaalersimapput. Naartunerit ilaat nakorsat aarlerinartoqarneraaneri pissutigalugit kipitinneqarsimapput. Kiisalu arnat 40-t sinnerlugit ukiullit innarluutilimmik meerartaarnissartik annilaanngatigigamikku naartuersittarsimapput.

Nunani piitsuni arnarpassuit, naartunaveersaateqarnissaminnut periarfissaqarpianngitsut, misigisarput meeqqanut amerlanerusunut inuussutissaqartitsinatik. Arnallu ilaat pigaluaqaat, naartunissaminnut piffissaasorinnginnamikku, imaluunniit naartortik kissaatigisamittut nukappiaraanngimmat niviarsiaraanngimmalluunniit, naartuersittarput.

Apeqqummut tamatumunnga tunngatillugu oqallinnersuaq inuunerup qaqugukkut aallartittarneranut tunngagajuppoq. * Mannissap kingunissisup  uumanera ikinnerpaat qularutigaat. Sutulli uumava? Tassaannaava timip ipiutaasartaa uumasoq, imaluunniit inuk uumassusilik? Orpiup paarnaa orpiua? Naartoq kinaassusiliua? Pisinnaatitaaffeqarpa? Oqqannersuit naaffeqanngiusartuupput. Mannami isumaqanngitsutut ippoq: Napparsimmavimmi immikkoortortami ataatsimi nakorsat inoorlaamik inortumik annaassiniarlutik sukataartut, immikkoortortami allami naartumik inorluni inoorlaap taamaaqataanik toqutsisarput! Immaqa inatsisini meeqqap illissamiinnerani toqunnissaanut akuerisaapput, illissamiikkunnaareersorli toqukkaluarpassuk inuarnerussagaluarpoq.

Piumasut naartuersissinnaatitaanissaannik piumasaqaat pingaarnerpaamik arnanit arnat qaffassarnissaannik pingaartitsisunit „kiffaajunnaarsitaasimasunit“ naartunaveersaatinut killeqanngitsumik periarfissalinnit piumasaqaataavoq. Meerartaarusunnerlutik namminneq aalajangernissaminnut pisinnaatitaaffeqarnissartik ilungersuutigersuataarpaat. „Uangamiuna nammineq timiga!“ taama oqartarput. Taamaappali?

Atuakkami Abortion — A Citizens’ Guide to the Issues-imi allassimavoq naartunermi sapaatip-akunnerisa siulliit 12-it ingerlaneranni ’ipiutaasartamininnguaq qitorujuttuinnaasartoq peeruminartuulluni’. Ilumut naartuersineq ’ipiutaasartamininnguamik qitorujuttumik peersinertut’ imaluunniit ’naartoqalernermik kipititsinertut’ taaneqarsinnaagami? Imaluunniit ilumoortup nuanniitsortaa matuniaannarlugu ilerasunnerlu qaminniaannarlugu taaguutit sakkukillisaannarneqarsimappat?

Ipiutaasaq kissaatigisaanngitsoq tassaavoq uumassusilik alliartorlunilu ineriartortoq namminerisarpiaminik kromosomilik. Siulittuutaasumik nammineq inuunerup oqaluttuassartaatut illuni kinaassulimmik asseqanngilluinnartumik peqqissaaqissaartumik takutitsivoq. Fetologiimi (naartunik ilisimatusaatitigut) professori akuersugaasoq A. W. Liley ima nassuiaavoq: „Biologiimut tunngasutigut isigalugu naartup anaanaasumut attataannartut isigineqartarnera isumaqatigisinnaanngilluinnarparput. Kingornuttakkanut tunngasutigut isigalugu anaanaasoq meerarlu naartulernermiilli kinaassusiliupput immikkoortut.“

Akisussaassuseqanngitsumik iliuuseq

Piumasut naartuersissinnaatitaanerat pissutigalugu amerlasuut misigisarput kissaatiginngisamik naartulersoornissamut illersornissaq pisariaqarpallaanngitsoq. Naartuersinneq „ajortumeernerminnut“ isumannaarutissatut atorumaneruaat.

Kisitsisitigut nalunaarusiat ersersippaat ukiut inuusuttuaranngulerfiit ukiuni hundredelinni atukkatsinni siornatigornit siusinnerusut. Tassa niviarsiaqqat siornatigornit siusinnerusukkut meerartaarsinnaalersimapput. Akisussaaffimmik annertuumik tamatuma nassatarisaanik ilinniartinneqarpat? USA-mi inuusuttuaqqat agguaqatigiissillugu 16-inik ukioqarlutik kinguaassiuutitigut atoqateqaqqaartarput, tallimaagaangatalu ataaseq suli 13-inik ukioqalernani. Angutit arnallu Amerikamiut katissimasut aggornerisa pingajui allasiorsimapput. Paasiniaasartut naapertussagaanni Danmarkimi aamma taamatupajaaq amerlatigipput. Tamalikattut amerlaqisut naartuersittarput. Soorlu nunat ilarpassuini AIDS-ip siaruaannissaa akornuserniarlugu  atortittartuunerup inerteqqutaajunnaarnissaa piumasarineqartoq, naartuersittarnerup inerteqqutaajunnaarsinneqarnerata naartuersisarneq nakorsaanikkut immaqa illersorneqarsinnaanerulersissimavaa, aammali avatangiisinik ileqqussatigut nappaateqarfioqisunik pilersitsisimavoq.

Nakuusernermit pissutsinilluunniit atuuttunit eqqugaasut?

Malugisariaqartuuvoq misissuinertigut ersertarmat pinngitsaalisaalluni atoqatigineqarnerup kingunerisaanik naartunerit qaqutigoorluinnarnerat. Minneapolisimi USA-miittumi pinngitsaalisaallutik atoqatigineqarsimasut 3500-t akornanni misissuineqarmat paasinarsisimavoq ataaserluunniit naartulersimanngitsoq. Tjekkoslovakiaasimasumi naartuersissimasunit 86.000-iusunit 22-iinnaat pinngitsaalisaallutik atoqatigineqarnerminni naartulersimapput. Tassa ikittuinnannguit pinngitsaalisaallutik atoqatigineqarnermik kingunerisaanik naartuersittarput.

Taavami meeqqat innarluuteqartorujussuusussaanerannik ilimasaarutit aarleritsannartut? Nakorsat ilaat ajortoqarneranik ilimanartoqalaaginnaraangat naartuersinnissamik siunnersuuteqapallattarput. Ajortoqarsorinninnertik qulakkeerluarsinnaavaat? Angajoqqaarpassuit uppernarsarsinnaavaat siulittuutit avaanngunartut tamakku ilaat pissutissaqarsimanngitsut, meeqqatillu nuannaartut peqqissullu tamatumunnga uppernarsaatissaalluartut. Allallu innarluutilittut isigineqartunik meeraqartut angajoqqaatulli peqqissunik meeralittut meeqqatik pilluaatigitigaat. USA-mi meerassamik innarluuteqarumaarnissaanik paasitinneqarnertik pissutigalugu naartuersittut 1 procentiinnaapput.

Taamaakkaluartorli ilanngutassiamik matuminnga atuarnerinnanni meeqqat hundredelippassuit inuunertik annaavaat. Sumi? Attugaasunullu qanoq sunniuteqartarpa? (gD 22/5 93)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 4-mi issuagaq]

Anaanaq: „Uangaana timiga!“

Meeraa: „Naamik! Uangaana timiga!“