’Nazistit unitsissinnaasimanngilaatigut!’

ILISARISIMANNGILLUINNAKKAMA angerlarsimaffiata silataani qeqarpunga sajorujoqalunga. Kasuttorpunga neriullunga angerlarsimasoqanngitsoq. Inuusuttuuvunga 21-iinnarnik ukioqarlunga, aatsaallu Jehovap nalunaajaasuatut illumiit illumut oqaluussillunga. Tamanna pivoq Tysklandimi 1934-mi novembarimi, Hitlerillu oqaluussineq inerteqqutigilersimavaa. Nakkutilliisup ikittunnguulluta atuaqqissaaqatigiittarnitsinni aqutsisuusup ataatsimiinnerni eqqaagaangagu oqaluussiartortassasugut ima eqqarsartarpunga: „Uanga eqqarsaatiginngilaanga!“ Sulimi kuisissimanngilanga, allassimaffillu ataasiinnaq nalunngilara. Kukkuvungali — aamma uanga eqqarsaatigaanga, maannalu maani qeqarpunga.

Angerlarsimasoqanngilaq! Eqqissiallaqaanga. Kasuttorfimma tulliani aamma mappiunneqanngilanga, taqqamanili nipiliortoqarpaluttoq tusaasinnaagakku matu mapperpara. Arnaq iganik erruivoq, tupappasillunilu isigaanga. Sajorujuttuinnaallunga allassimaffiutituannguannik, Matîuse 24:14-imik, nassuiaatilerpara. Oqarani nakkutiinnarpaanga. (Kingorna paasivara tusilartuusoq.) Tassanngaannaq angut eqqannut pivoq. Isumaqarama uigigaa oqaluussinera ingerlatiinnarpara. Malugilerparali illuinnarsuut sakissannut tutsikkaa. Sunaaffa nazistit siulersortaat! Ikinngutiga aqqusernup illuatungaani oqaluussisoq angummut taassumunnga kasuttorsimavoq isimmissarneqarlunili tummeqqakkut atertitaapiloorsimalluni. Angut isumaqarsimagaluarpoq qatanngutip taassuma oqaluussinera unitsissimallugu, uangali takusimavaanga maannalu tigusaralunga. Ikinngutima atisani issuttuinnariarlugit oqaluussinini nangeqqiinnarsinnaasimagaa, uanga qaammatini sisamani parnaarussaavunga. Tassa oqaluussisartutut ’qaffakkiartornera’ taamatut aallartippoq!

Katersuutsitsivimmi

Iperagaareerlunga qatanngutinit qinnuigineqarpunga oqaluussinerup maanna inerteqqutaasup aqqissuunniarnerani ikiuuteqqullunga. Nazistilli suninnguakka tamaasa marseqqissaarpaat, sivitsunngitsorlu tigusaaqqeriikatappunga. Tamaani politiit Gestaponukaappaannga, eqqartuussutillu inernera tusarakku tupaqaanga: „Katersuutsitsivimmut!“ Esterwegenimukartussanngorpunga. Nalunaajaasut (tyskisut: Bibelforscher) 120-t tassaniipput, paarsisullu SS-it aalajangiusimanninnitta aserornissaa aalajangiusimalluinnarpaat.

Tassani sakkutuut naalagaaraasa ilaata „Guustaat savimineq“-mik taaguusersimasatta aamma aalajangiusimalluinnarpaa aalajangiu-simasatsinnik  taamaatitsisissalluta. Ullut ilaanni aggustimi seqinnerluni kiaqisoq ulloq naallugu sakkortuumik sungiusartipiloorpaatigut. Ullup naalernerani qatanngutit affaat susinnaajunnaavipput ilaallu napparsimasorujussuullutik napparsimasullu inaannut innartinneqartariaqarlutik. Ajoraluartumik ilagiit ilaanni nakkutilliisoq nakkaannarpoq pappialalu nakkaannarnermut uppernarsaat atsiorlugu, ilagiinnilu ilaasortaaqataasa aqqaneq-marluk malippaat.

Naalliutsitsinermi kinguneqarlualerunarnera qiimmaallatigerpasillugu „Guustaat savimineq“ maanna isumalluarpaseqaluni oqarpoq: „Aqagu atsiorniutissaqaasi, Jehovaqanngilarlu ilissinnik ikiuisinnaasumik.“ Unnuk tamanna qinorsuataartugut takorloorsinnaassagunarparsi. Aqaguani „Guustaat savimineq“ utaqqigaluaratsigu, utaqqigaluaratsigu takkutinngilaq. Naggataatigut barakkinut uteqquneqaannarpugut. Ullaaq tamanna katersuutsitsivimmukartilluni misigisamigut nuanniitsukkut ’Guustaap savimernip’ paasivaa saviminermit qajannarnerusumik piliaalluni. Sukarsuarnut qarmasissianik sanaajusunut katersuutsitsivimmut biilit isertariaata sinaakkutigisaanut mutoori-sikkiliminik aporujussuarsimavoq — aali isertariaq 9 meterinik silissuseqartoq! Qaamigut kilerujussuarsimalluni talerminillu napisoorsimallu napparsimmavimmukaakkasuarneqarsimavoq. Qaammatit marluk qaangiuttut kiisami takoqqikkatsigu suaarpaatigut: „Jehovassiuna taamaalioraanga!“ Tamanna qularutiginngilluinnarparput.

Hollandimut

1935-mi decembarimi iperagaavunga tyskillu sakkutuuinut sakkutuunngoriartoqqusaallunga. Aalajangerpungali Hollandikkoorlunga Spaniamukassallunga oqaluussineralu tasamani nangillugu. Hollandimut pigama qatanngutit ujarpakka, ilungersorlutillu qinnuigaannga Hollandimiiginnaqqullunga. Inerterneqarani oqaluussisinnaaleqqilluni qatanngutillu angutit arnallu kristumiut ataatsimiinnerni katisimaqatigisinnaaleqqillugit ila nuanneqaaq! Hollandip nunataani sikkilerluta ullukkut oqaluussisarpugut unnukkullu tupermi sinittarluta. Qaammammut agguaqatigiissillugu nalunaaquttap-akunnerisa 200-t 220-llu akornanni oqaluussisarpugut.

Nerisassanik pisinissatsinnut aningaasartuutinillu allanik matussutissatsinnik aningaasaateqarpallaanngilagut. Eqqaamalluarpara nunalerisup unnuit ilaanni nerisassamininnguatsinnik piareersaasugut takunnissimasup neriartoqqugaatigut. Nerisassanik mamarnerpaanik nerersuartippaatigut! Taamanimiilli ilaqutariit asannittut taakku pisariaqarnerpaanik tuniorartalerpaatigut, punnermik, manninnik, immussuarnik iffianillu, allaat errorsissuttarpaatigut. Ilaqutariit tamarmik Jehovamut nalunaajaasunngorput. Sunaaffalumi siunissami sulinitsinnut atatillugu attaveqarfigillualerumaaratsigik pingaaruteqartut.

1936-mi Bernimi Schweizimiittumi ataatsimeersuarneqarpoq. Oqalugiartut ilagaat Joseph F. Rutherford, Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffiata taamanikkut præsidentia. Piffissara tamaat oqaluussisartuungaatsiareeqalunga ataatsimeersuarnermi tassani kiisami kuisippunga.

Haag

Uannut oqaluussiffissatut tunniunneqartoq tulleq tassa Haag. Tassani ilaqutariippassuit sallusuissummik Guutip oqaasianeersumik ilassinnipput. Ilaat ullumikkut suli attaveqarfigaakka. 1939-mi Hollandimi politiinit tigusaavunga nazistinit kilitsissiaatitaasorineqarlunga, taamalumi taamaattoorusunngik! Oqaluussinera parnaarussivimmiit sapinngisannguannik ingerlatiinnarpara, nalunngilluinnarlugu eqqartuussisup allakkat nassiussassat tamaasa atuartarai. Qaammatit tallimat qaangiummata iperagaavunga, qaammatit kingulliit marluk ineeqqami kisimiittarissamiissimallunga. Haagimi angerlarsimaffinnut uterninnit ullut marlussuit qaangiutiinnartut tyskit Luftwaffe-iisa tamanna qaartartumeeqattaartalerpaat! Nalunngilara Gestapo sakkutuunut isaasunut tunuliaqutaanngitsoornavianngitsoq. Isertortumik sulilernissannut piffissanngorpoq.

Qanorli ilillunga paasisaananga angalaaqattaarsinnaassaanga? Qatanngutip sikkileerniarfiutillip immikkut ittumik sikkililiuuppaanga. Isertortukkut politiit atortagaasa assigilluinnarpaat — qalipaataat immikkut ittoq assigalugu, portusuumik aquuserfeqarluni panamullu ikkuffeqarluni. Allaat isertortukkut politiit suleqatigisoralunga ilassisarpaannga! Ullut ilaanni sikkilertut aqqusineeraatigut orpikkanik ungaluliamit aqqusinermit takuneqarsinnaajunnaarsinneqarsimasukkut sikkilertillunga politiit marluk aqqusernup illuatungaatigut  sikkilertut saneqquppaannga. Orpikkat ammanersaatigut takuaannga qimaasutullu ilisaralunga. Inuulillaramali aatsaat taama sukkatigisumik sikkilerpunga! Malersorniarlunga utimut saanniarlutik ikaartarfikkooqqaartariaqarput. Malersorsuataalerpaannga, naggataatigulli tammaavaannga.

Annaqqartarnerpassuit

Maanna politiit nalujunnaarpaat Haagimiittunga. Nalunartut pillugit angerlarsimaffinni assigiinngitsuni sinittalerpunga. Ilaanni ilaqutariinni pingasunik meerartalinni sinippunga. Atisakka piareersimatittarpakka politiit pakasaallutik takkuteriataassagaluarpata atisalersupallassinnaajumallunga. Meeqqat marluk siniffimmi ataatsimi sinipput, meeqqallu aappaa qimaasariaqalissagaluaruma siniffiup aappaanut innartiinnarsinnaassavara. Taamaalillutik nazistit siniffimmik suli kissartumik inoqanngitsumilli nassaarnavianngillat.

Taamani ullaassakkut tallimanut piareersimanerup tamatuma naleqassusia paasinarsivoq. Matukkut sakkortuumik kasuttortoqarpalulerpoq. Tuaviinnavik nukappiaraq qulingiluanik ukiulik siniffianut innartippara, atisakkalu pooqattannut ikipallariarlugit nasalerlungalu qaatiguulipallakkama kamillaanngarma igalaakkut anigama aputikkut ingerlalerpunga. Qujanartumik illup tunuani sissuertulernissartik eqqarsaatigisimanngilaat. Arpallunga ilaqutariit Biibilimik atuaqqissaaqatigisartakkama illuannukarpunga. Naak ukiukkut taarluni nalunaaqutaq aatsaat arfernup qeqqaraluartoq angutip oqarani isertippaanga toqqortillungalu. Pingasut ilaqutariinni tassaniittut tamarmik kingorna Jehovamut nalunaajaasunngorput.

Gestapomeersut ilaqutariit qimatakka killisioramikkik nukappiaraq samminerusimavaat. Qanittukkut ’akkaamik’ pulaartoqarsimanersoq oqaluttuussinnaappatik allaat aningaasanik akilerniarlugu neqeroorfigisimavaat. Nukappiaraq akisimavoq: „Aap, kisianni qangarsuarli pulaarpoq.“ Qanga? Nalunerarsimavaa. Pakatsisimallutik anisimapput. Kingorna nukappiaraq anaanaata aperisimavaa sooq taamatut akisimanersoq uffa nalunagu „akkaa Tom“ (paasitinnginniassagama taaguutigaa) unnuk taanna imminni unnuisimasoq. Akisimavoq: „Nalunaaquttap-akunneri 24-it sivisoorujussuupput minutterparpassuaqarlutik.“ Ilalumi ilumoormat!

Oqaluussiffissara tulleq tassa Groningen. Illoqarfimmi tassani oqaluussisartut ilaat sioorasorujussuanngorsimapput, oqaluussinerlu unittoorluinnarsimavoq. Erniinnarli qatanngutit qunusuitsorujussuanngoqqipput Hollandimilu Gestapomeersut peqqarniitsut akimortalerlugit. Allaat unnuat ilaanni 1942-mi piffissami siumut aalajangeriikkami illoqarfik tamaat naqitaaqqanik Biibililersaarutinik tuusintilikkuutaanik minuttini qulini siaruarteriffigaarput. Aviisit tamarmik allapput tuluit sakkutuuisa timmisartortartut Jehovap Nalunaajaasui naqitaaraataannik millionilippassuarnik nakkaatitsissussimagaat! Taamaalilluta Gestapo paasitipparput ajorata. Nazistit unitsissinnaasimanngilaatigut — unitsinngisaannassavaatigut!

Sorsunneq ingerlaannarpoq, aqqusinernilu angalanissaq navianarsiartuinnarpoq. Unnuit ilaanni Hilversumimi isertortumik ataatsimiittuneereerluta qatanngullu angut ingerlatilluta tununnit aporneqarpunga sunaanerporlu isikkama eqqaannut nipitoqaluni nakkarpoq. Tupaqaanga paasilerakku tassaasoq tyskit sakkutuuisa niaqorornaveeqqutaat! Inuttaa sikkilimi eqqaani nikorfavoq qaammartartuminillu qinngorfigalunga. Ornippara. Niaqorornaveeqqummik arsaapiloorpaanga, illuinnarsuunnilu amoriarlugu suaarluni: „Tigusaavutit!“

Sajuttupilussuanngorpunga. Tigusarippanga qularnanngitsumik toqusussanngussaanga. Guutimut ikioqqullunga qinuvunga. Inuppaaluit nipimik tusarsimasut ussagarput. Malugaara sakkutooq uppeqqajaasoq, paasivaralu aalakoortoq. Eqqaalerpara tyskit sakkutuuisa malittarisassaanni sakkutuut sakkutuujunngitsutut atisaqarlutik angalanissaat akuerisaasoq. Taamaattumik sakkutuumut saappunga sapinngisannillu sukannerniarpaloqalunga suaarlugu: „Kinaasunga nalugakku?“ Sakkutooq tupattorujussuuvoq. Niaqorornaveeqqunni atipiloorpaa sakkutuutullu ilassinnilluni! Isumaqarunavilluni sakkutuut naalagaat ajuallatsissimallugu peqqusiileqerpasilluni taarmut ersigunnaarpoq. Ussagarsimasut qimagussorput. Jehova qutsavigiinnarsinnaavara aamma ’annaqqartimmanga’!

Belgiami isertortumik inuuneq

Suliassara tulleq nunami allamiippoq: Belgiami. Antwerpenimi nakkutilliisunngorpunga siulittaasoq. Inerteqquteqarneq pissutigalugu angerlarsimaffinni assigiinngitsuni ikittunnguakkuutaanik arlaleriaqalunga ataatsimiititsisarpunga. Aamma allakkisartartuuvunga, ukiuni annikilliornartuni tamakkunani anersaakkut inuussutissanik ingerlaartitsinermik suliaq nuannersoq suliaralugu.

Hollandimit killeqarfikkut atuagassianik anngiortumik ingerlassinissarput aaqqissorniarlugu neriniartarfimmi naapittarpugut. Neriniartarfittaa Belgiamiippoq naatsiivittaali Hollandimiilluni, taamaattumik attaveqarfigisartakkannik naapeqateqarfissaqqissuuvoq, tassanimi mappitsinnik taartigiittarpugut. Piginnittaata tuluit nutaarsiassaqartitsivianneersuusorigamisigut suleqatigaatigut. Allaat politeeq sissuertuusoq unitsiinnaqqulluta qinnuigaa. Ullulli ilaanni politeeq alapernaarsuisartoq nutaaq, nazistinut inussiarnersuusoq Belgiamiuusoq uannillu ilisarisimanninngitsoq sissuertuuvoq. Angisuumik amermik pooqattaqartunga takugamiuk ammaqqullugu inappaanga. Piumanngilangali. Tassami Napasuliaq Alapernaarsuiffik-nik 300-400-t missaanniittunik ulikkaarpoq. Taava tigusaraanga politeeqarfimmukaallungalu. Politiip tassani pigaartuusup politeeq uannik aggiussisoq aneqquaa nammineq isumagissagaminga. Taava nipikisaarluni oqarfigaanga: „Mappivit imai takorusunngilakka. Kisianni tulliani minnerusumik mappeqarsinnaanngilatit?“ Aamma tassani Jehova qutsavigiinnarsinnaavara!

1944-mi juunip arfernanni ulloq-D nalliuppoq. Erniinnaq iligiit sakkutuui Beligiamut isaalerput, sorsunnerlu Antwerpenimut eqqunneqarpoq. Oqaluussiniarneq ataatsimiinniarnerlu uagutsinnut unamminiarnartorujussaunngorput, illoqarfimmi tamakkerlugu akerariit imminnut eqqaattarput. Sorsunneq naangajalermat nuna tamakkerlugu nakkutilliisoq sunaaffa kukkulluni isumaqalerpoq isertortumik sulinissara pisariaaruttoq. Naalappara, naak politeeq inussiarnersoq isumaqaraluartoq isertorunnaarnissannut suli siusippallaartoq. Qaammatini aqqanilinni tulliuttuni inuuninni peqqarniinnerpaamik misigisaqartitaavunga. Oqaatsikka oqartussaasunit upperiumaneqanngillat. Qularutiginngilluinnarpaat Gestapomit aallartitaasunga, parnaaruppaanngalu inuuninni misigisimanngisaannakkannik naakkittaalluinnartumik atugaqartillunga. Qaammatini tamakkunani anguterpassuit uannit inuusunnerusut napparsimalerlutik toqusarput. Uangalu kiisami iperagaagama timikkut sanngiillilluinnarsimavunga.

Aalajaalluni kiffartortuarneq

Nikallornartunik misigisaqartareerlunga, killisiorneqartareerlunga parnaarunneqartareerlungalu kiisami naggataatigut Tysklandimut utersinnaalerpunga — ukiuni qulini peqanngissimareerlunga. Anaanaga aalajaattuarsimasoq tikeqqippara, misigisarpassuatsinnillu oqaluttuaqattaappugut. Arriitsumik peqqissiartuinnarama piffissara tamaat oqaluussisinnaaqqilerpunga, maannakkut Schweinfurtimi. Sorsunnerullu kingorna siullermeerluni ataatsimeersuarnissamut aaqqissueqataasinnaanera nuannaarutigeqaara, ataatsimeersuarfissarpullu tassa Nürnberg, Hitlerip tulluusimaaqaluni sakkutoorpassuarminik ingerlaartitsisarfigisimasarpiaa! Kingorna nuannaarutigeqisannik USA-mi Vagttårnip Peqatigiiffiata Biibilimik Atuarfianut, ajoqersuiartortitatut ilinniartinneqarfissannut, qaaqqusaavunga.

Gileadimukanngitsiarninni Lillian Gobitas, USA-mi erfalasumik ilassinnittarnermut atatillugu upperisarsiornikkut kiffaanngissuseqalernissamik sorsuutiginninnermi pingaaruteqarluarsimasoq, naapippara. Oqarfigaanga katerisimaarnermi kisimiillunga erinarsukkakka nuannarisimallugit, uangalu paasisinnaannginnakku qungujuinnarpara. Uanga qungujulaannavippunga taannalu oqaluinnavippoq. Naggataatigut kiisa katippugut! Soorunami tamanna pivoq Gileadimi naammassereerluta Østrigimi ajoqersuiartortitatut sulitilluta.

Piffissap ingerlanerani peqqiilliuutikka pissutigalugit USA-mut utiinnartariaqalerpugut. Kingorna marlunnik asanartunik meerartaarpugut, nukappiaqqamik niviarsiaqqamillu. Marluullutik sallusuissut aalajangiulluaraat takullugu nuannaarutigeqaarput. Peqqinnerulerama USA-mi Canadamilu ilagiinni ikiuutaasalerpunga. Suliaq uninngisaannarpoq, malinnaaniarsaraagullu. Ukiut isertortumik suliffivut nuannaarlunga suli kingumut qiviartarpakka. Nazistit unitsissinnaasimanngilaatigut, Jehovap ilagimmatigut. Ersareqaaq suliarput taassuma suli pilluaqqusaatikkaa, naammaginartumillu naammassineqartinnagu sumilluunniit unitsinneqarsinnaanngilaq! — Oqaluttuartoq: Erwin Klose. (gD 22/11 92)

[Qupp. 13-mi assiliartaq]

Erwin Klose