Meeqqat navianartorsiorpoq!

Meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerluineq silarsuarmi ajortumi maani piviusuuvoq maajunnartoq. Atuagassiami Lear’s-imi ima allassimavoq: „[Meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerluinerup] amerlanersavut kræftimit eqqornerusarpai, amerlanersavut uummatiluummit eqqornerusarpaai, amerlanersavut AIDS-imit eqqornerusarpai.” Iteritsi! misigisimavoq atuartartumi mianersoqqunissaannut qanorlu tamatuminnga iliuuseqarfiginnissinnaanerannik siunnersuuteqarnissaminut pisussaalluni. — Naleqqiuguk Hesekiel 3:17-21; Rûmamiut 13:11-13.

MEEQQANIK kinguaassiuutitigut atornerluineq ukiuni kingulliunerusuni nunarsuaq tamakkerlugu nimaarutigineqalersimavoq. Tusagassiuutitigulli tamatuma sammineqarnera, tusaamasat meeraanerminni atornerlunneqarnerminnik nassuerutiginninnerannik ulikkaartoq, paasinerluinermik annertuumik kinguneqarsimavoq. Ilaat isumaqalersimapput meeqqanik atornerluineq pillugu oqalunnersuaq tamanna tassaaginnartoq ileqqussaq nutaaliaasoq kingulleq.

Itsaaniilli ajornartorsiut

Ukiut 4000-it matuma siorna illoqarfiit Sodoma Gomorralu maajunnartuliorfiunermikkut tusaamasaasimapput. Angutit nukappiaqqanik atornerluisarnerat tamaani maajunnartuliarpassuit ilagisimagunarpaat. Mosesimik allakkat siulliit 19:4-mi Ny Verden-nutsigaq naapertussagaanni oqaluttuarineqarpoq Sodomamiut angutit ’nukappiaqqat utoqqaallu’ atoqateqarnissaminnik qiilluinnartut Lotip pulaartui angutit pinngitsaalillugit atoqatiginiaraluarlugit ussagarsimasut. Eqqarsaatigeriassagit: Sooq uffa nukappiaraannaallutik angutinik pinngitsaaliillutik atoqateqarniarlutik sukataarumassappat? Nalunanngilaq angutaannaat atoqatigiinnerannik maajunnartumik misilittagaqareersut.

Ukiut hundredelikkuutaat kingorna Israelikkut Kana’animut pisimapput. Nuna tamanna qanigisariit atoqatigiittarneratigut, uumasunik atornerluinikkut, peqqarniissutsikkut, atortittartuunikkut allaallu upperisarsiornikkut naalungiarsunnik guutipilunnut pilliisarnikkut ajortunngorluinnarsimangaarmat Mosesip inatsisaani erseqqilluinnartumik inerteqqutigineqarput. (3 Moses 18:6, 21-23; 19:29; Jeremia 32:35) Naak Guutimit mianersoqquneqartaraluarlutik Israelikkut pikitsitsiumatuut siulersortimillu ilaat ileqqupilunnik maajunnartunik tamakkuninnga atuilersimapput. — Tuss. 106:35-38.

Griikeritoqqalli Romamiutoqqallu tamatumani Isarelikkunnit ajornerusimaqaat. Taakkunani meeqqanik toqutsineq nalinginnaasorujussuusimavoq, griikeritoqqallu angutit utoqqaanerusut nukappiaqqat atoqatigisarsimavaat. Griikerit illoqarfiini tamani nukappiaqqanut atortittartunut illoqartarsimavoq. Romamiut naalagaaffianni meeqqat atortittarnerat ima nalinginnaatigimmat tamanna tapersersorniarlugu akileraarutit nalliuttorsiorfiillu immikkut ittut pilersinneqarsimapput. Isiginnaartitsivinni niviarsissat pinngitsaalillugit arneriffigineqartarput naakkittaatsuliorfigineqartarlutillu. Taamanikkut nunani allani amerlasuuni tamakku atorneqartorujussuupput.

Taavami ullumikkut? Inuiaat maanna ima qaammarsagaasimanerpat atoqatigiittarneq amiilarnartoq tamanna atorusunnagu? Biibilimik atuartartut nalunngilaat taamaanngitsoq. Nalunngilluarpaat Paulusip inuuffigisavut ’ajornartutut’  allaatigigai. Namminissarsiorneq ingasatsikkiartortoq, nuannaarutinut kajuminneq ilaqutariillu iluanni asanniuinneq ullumikkut inuit atugaat eqqartorpai imalu nangilluni: ’Inuit ajortut salloqittaapiluttullu ajoriartorsinnararaat.’ (2 Timûtiuse 3:1-5, 13; sarĸúmersitat 12:7-12) ’Inuit ajortut salloqittaapiluttullu’ meeqqanik pinerluffiginninnerat ajorsiartorsimava?

Ajornartorsiut ilungersunartoq

Meeqqanut nakuuserneq amerlanertigut isertorneqartarpoq, immaqalu tassaavoq pinerluttuliornerit nalunaarutigineqannginnerpaartaat. Kisianni ukiuni qulilinni kingullerni pinerluttuliornerit tamakku amerliartuinnarput. USA-mi aviisip Los Angeles Times-ip tamatuminnga misissuineq pilersissimavaa. Paasinarsivoq arnat 27 procentii angutillu 16 procentii meeraatillutik atoqatigiinnikkut atornerlugaasimasut. Naak kisitsisit tamakku amiilarnaraluartut USA-mi missiliuussinerit allat takutippaat kisitsit annerusinnaagaluartut.

Malaysiami meeqqanik pinerluffiginninnermik nalunaarutit ukiut qulit kingulliit ingerlaneranni sisamariaammik amerlanerusimapput. Thailandimi misissuinerit ilaanni angutit ilaat 75 procentiisa miserratiginngilaat meeqqat atortittartut atoqatigisarlugit. Tysklandimi naatsorsuutigineqarpoq ukiut tamaasa meeqqat 300.000-it atornerlunneqartartut. Afrikap kujataani aviisi Cape Times naapertorlugu tamatuminnga nalunaarutit ukiut pingasut ingerlaneranni 175 procentinik amerlisimasut. Hollandimi Canadamilu misissuisut paasisimavaat arnat pingasuuppata ataaseq meeraatilluni atornerlugaasimasoq. Finlandimi niviarsissat 15-16-inik ukiullit ilaat 18 procentii nukappissallu 7 procentii oqarput namminneq imminnit minnerpaamik ukiunik tallimanik utoqqaanerusoq atoqatigisimallugu.

Nunani assigiinngitsuni nalunaarutigineqartalerpoq upperisarsioqatigiit ilaani ilaasa meeqqat atornerlullugit naakkittaatsuliorfigalugit anniartingaarlugit atoqatigisaraat. Akulikitsumik meeqqat taama iliorfigineqarnerartut naakkinnittuliorfigineqaratik upperineqarneq ajorput.

Taamaattumik meeqqamik pinerluffiginninneq nutaajunanilu qagutigoortuunngilaq; tassaavoq ajornartorsiut pisoqaq ullutsinni ajorsiartortoq. Aserornartunik kinguneqartarpoq. Tamatumannga aniguisimasut amerlanertigut naleqanngitsutut misigisarput imminullu ataqqissuseqaratik. Paasiniaasartut eqqartorpaat niviarsiaqqanut ilaquttaminnit atornerlugaasimasunut sunniutit nalinginnaat, soorlu angerlarsimaffimmit qimaaneq, ikiaroornartutorneq imerajunnerlu, isumatsangaarneq, imminorniarneq, pinerluttuliorneq, kanngunartuliorneq, sinissinnaannginneq ilinniarnermilu ajornartorsiutit. Aamma kingusinnerusukkut angajoqqaatut sapissuseq, atoqateqarusunnginneq, angutinik tatiginninnginneq, angummik nukappiaqqanik atoqateqartartumik aappaqalerneq, arnaqatiminik atoqateqarneq, atortittarneq namminerlu meeqqaminik pinerluffiginninneq sunniutaasinnaapput.

Sunniutit tamakku tamatigut pineq ajorput; siornatigullu atornerlugaasimaneq imminik eqqunngitsuliornermut utoqqatsissutaasinnaanngilaq. Atornerlugaasimagaluarluni inuk kanngunartuliornissamut pinerluttuliornissamulluunniit aalajangersagaanngilaq; sulilu inuunermini qinigassaminik nammineq akisussaaffeqassaaq. Kisianni atornerlugaasimasunut tamakku piviusuusinnaapput. Taamaattumik apeqqut manna pingaaruteqarpoq: Qanoq ililluta meeqqat pinerlineqarnissamut illersorsinnaavavut? (gD 8/10 93)