Canadap avannaani uumasut kusanartorsuit

Iteritsi!-p Canadami ilanngutassiortuanit

„AVANNAATA kunngia,“ „issittup naalagai,“ taaguutit taakku nannunut issittup sikorsuini angalaartuartunut 30.000-it missaanniittunut taaguutigitinneqartarput.

Nannut eqimattakkuutaarlutik inuupput. Eqimattat ataatsit Hudson Bayip Canadami sineriaata kujasinnerusortaa, James Bayimi Akimiski Islandimiit avannaani Chesterfield Inlet tikillugu, angalaarfinnaaraat. Tamanna pissutigalugu naalagaaffimmi Manitobami illoqarfik Churchill, taakku marluk akornanniittoq, atequserneqarsimavoq „nannut illoqarfiisa pingaarnersaat“.

Angutiviaq angalaarfinnaamini alapernaalluni qasusuillunilu angalaartuartarpoq. Taamaattumik naggueqatitta taalliarpalaartumik taaguuteqartippaat Pihoqahiak-mik, isumaqartoq „angalaartuartoq“.

Nanoq issittumi ilisimasassarsiortartut siulliit ilaannut assut alutorsaataasarsimavoq. John Muirip, pinngortitanik ilisimatuup, nanoq eqqartorsimavaa ’ataqqinarpaluttumik isikkoqartoq, nukittoorsuaq sapiilluni issimillu atugarliuuteqarani sikorsuarni killisissaanngitsuusaani inuunerminik navianartorsiortitsisartoq’.

 Oqimaakkaluaqalutik, 450-640 kiilut akornanni, qitsuup eqaassusianut assingusumik eqaassuseqarput. Biologimik ima oqartoqarsimavoq: „Soorlumi tassa qitsorujussuit. Oqilassusiat periataallaqqissusiallu tupinnaannarpoq.“

Nuliarneq apissiliornerlu

Angutiviaq ’ilaqutalerituujunngilaq’. Nuliareerangami sinneri tamaasa arnavissamut suliassanngortittarpai. Arnavissap iluani mannik kingunissisoq arlaleriarluni avittarpoq, qaammatinilu tulliuttuni sisamani tallimaniluunniit toquusaqqasarput.

Mannik kingunissisoq illissamut nippukkaangat alliartorneq pilersarpoq, arnaviarlu sikorsuarni aputit itinersioriarlugit imaluunniit tatsip sinaani apusinermi assaasarpoq apissiliorluni. Tassani toquusarluni sinittarpoq marsip naanerata tungaanut. Piffissaq tamanna naallugu nerissananilu, quissananilu anarneq ajorpoq.

Apisseq torrallalluinnakkamik sanaajuvoq. Isertarfianit meterinik marlunnik ’isersimaartarferujussuarmut’ qummut sivinganeqarpoq. Arnavissap timaata kissarnera pissutaalluni apissip ilua silamit 20 graderinik kiannerusarpoq. Aalaq apissip qilaavatigut putunnguakkut aniasarpoq. Pisariaqaraangat qilaava kiliortorlugu nutaamik ’natilersortarpoq’.

Ilimagineqarsinnaagaluarpoq nanorujussuaq taama ittoq angisoorsuarnik piaqqisassasoq. Piaqqalli inoorlaat kiilup affaata missaannaanik oqimaassuseqartarput! Decembarimi januaarilluunniit aallartinnerani ernigajuttarput.

Piaqqat erniunerminni takusaqarsinnaanatillu tusaasaqarsinnaanngillat, qingaallu aluilu kisimik pinnatik timaat tamarmi tukattunik meqqoqartarpoq. Kukitik peqingasut iluaqutigalugit anaanartik attorlugu paarmortarput immuanik inuussutissartaqarluartumik milunniarlutik.

Sumiiffiit avannarpasinnerusut amerlanersaanni arnavissat ukiut pingajussaanni tamani marluligajupput. Nannulli Hudson Bayimiittut pingasuligajupput ukiullu aappassaanni tamani ilaannikkut sisamalisarlutik. Piaqqat alliartulertortarput. Ullut 26-t qaangiukkaangata tusaasaqalertarput. Ullut arfineq-marluk qaangiunneranni isitik uisittarpaat. Erniunerminni meqqui kingorna meqquinngortarput torsunerulerlutik.

Marsip naajartulernerani ilaqutariit apissiminnit anisarput, issittup upernaakkut seqernanut. Piaqqat aalaniataaqalutik apummut niuuttarput. Sivinganermik naammattuuigaangamik siulliitik kingulliitillu siaarlugit naakkaavarakasimminnik sisoortarput, arnamik atiminni utaqqigaatik.

Apummi itisuumi anaanap maagaliornerisigut ingerlaniarneq piaqqanut ilaannikkut ajornakusoortarpoq. Ajornartorsiut qanoq aaqqinneqartarpa? Amaasiartinnikkut! Assiliisartup ilaanni takusimavai nannut arnavissat qulimiguulimmit tupatsinneqarlutik piaqqatik ’amaasiarlugit’ qimaarsuataartut, soorlugooq „hestimik sukkaniuttartut tupannikut“.

Ukiut marluk affallu missaani anaanaata peqqissaartumik sungiusartarpai. Taava immineertilersarpai. Nannut piaqqat maanna nammineerniartariaqalerput.

Ilisarnaatai allat

Atuagassiami life-mi ilanngutassiaq naapertussagaanni „nannut naluumasut sisamanik isigallit nallorinnersaraat“. Puttaat akornisigoorlutik kangerluit ikertuut ikaarsinnaavaat. Nanoq imminut issuttuukkaangami serpalittaqaaq, meqquimi  orsupalittut qerrussinnaanngillat kusukkersorsinnaanatilluunniit. Apummut niuukkaangat isugutanera sinneruttoq apummut nuuttarpoq, minuttialuinnanguanilu meqqui paneriissapput.

Ilisimatuut nannup meqquinut tunngatillugu qanittukkut tupaallannartumik paasisaqarsimapput. Meqquisa qaamanermik tigooraallutillu akisugutsitseriaasiat timaata kissarneranut ilasaasuuginnarani aamma meqquinik inngianartumik qaqortitsisuupput.

Qanorli ilillutik issittumi sikorsuarni nikerartuartuni nannut sumissusersisinnaappat? Atuagaq Arctic Dreams naapertussagaanni ’nannut niaqquminni sumiissusersiuteqarsimassapput . . . Eqqaamannissinnaassusiat iluaqutaanngilaq. Nannut qanoq ilillutik ’sumiissusersiutinik’ taama ittunik pilersitsisarnersut atuisarnersullu apeqqutini taakkununnga tunngasuni soqutiginarnerpaartaavoq.“ Sapaatip-akunnerpassuini tammartajaarnatik angalaarsinnaapput.

Naak nannut qaqutigut inunnik saassussisaraluartut taamaattoq ’pulaartut’ taakkua nakuussusiannik eqaassusiannillu ataqqinnittariaqarput. Atuakkami siuliani eqqaaneqartumi aamma ima allassimasoqarpoq: „Nanoq ingammik nannumut qasertumut sanilliullugu nujuaqaaq qaasunngeqalunilu.“ Nannulli nipaqanngingajattumik pisuttarmata pakasartittoqarsinnaavoq.

Nannunut pulaarneq

Qanoq ililluni pinngortitat soqutiginartut tamakkua qanimut qimerloorneqarsinnaappat? Ilisimatuut Hudson Bayip sineriaani napasulianik saviminernik 14 meterinik nappaasimapput nannut angalaartarneri malittariniarlugit.

Illoqarfimmi Churchillimi takornarissat qamutinik motorilinnik saviminermik pilersukkanik atugassaqartinneqarput. Takornarissat arlallit taamaattunik angallanneqarsinnaapput. Ilaannikkut nanoq qanillilluinnarluni malugeqqusaarluni nerisassaminilluunniit tuneqqusaarluni qamutinut attuukkaangat qanimut assilineqarsinnaasarpoq.

Neriuppugut avannaani uumasumut alutornartumut taassumunnga, silarsuarmi uumasut „nuannarineqarnerpaat“ qulit ilaattut oqaatigineqartartumut, pulaarnerit tamanna nuannisarfigisimassagit. Ilumummi pinngortitaapput kusanarluinnartut, Pinngortitsisup tamanik ilisimasaqartup nunarsuup issittortaani inuunissamut naleqquttunngorsarlugit piliarisimasai.

[Qupp. 16-mi assiliartaq]

Arnavissap piaqqani qaammatit marluk affallu missaanni sungiusartarpai

[Qupp. 17-mi assiliartat]

Piaqqat angutivissat kamaattuusaariarlutik apummi nillarsertarput

[Suminngaanneernera]

Assit tamarmik: Mike Beedell/Adventure Canada