Biibili qanoq oqarpa?

Katittariaqarpa nooqatigiiginnartariaqarpaluunniit?

„QAQUGU katissaagut?“ Ukiut 35-iinnaat matuma siornagut peerariit aappassiariilersut ameerlanersaasa apeqqut tamanna isumaliutigisarpaat. Ullumikkulli nooqatigiiginnartarneq nalinginnaaneruvoq — nooqatigiittoqarunilu — kingorna aatsaat katinnissaq isumaliutigineqalertarluni. Pissutsit allanngorsimapput, aamma aapparinnermut isuma allanngorsimavoq. Sunali pitsaanerpaava: Katinnissaq imaluunniit nooqatigiiginnarnissaq?

Brasiliami, Frankrigimi, Sverigemi, USA-mi nunanilu allarpassuarni misissuisimaneq naapertussagaanni katissimanani najugaqatigiinneq ornigineqarnerpaavoq. Inooriaaseq tamanna ileqqussanut isiginnittaatsimut nutaamut tulluarunarpormi, imminili nutaajunngilaq. Nutaajusorli tassa tamatumunnga isiginninneq. Qanga inuunertut ajortuliatut isigineqarsimagaluartoq ullumikkut amerlanernit akuersornarluinnartutut isigineqalersimavoq.

Najugaqatigiiginnarneq iluaqutissartaqarpa?

Inuit ilaat isumaqarput najugaqatigiiginnarnissamik aaqqiineq silatusaarnerusoq, najugaqatigiit katillutik aappariilluinnalinnginnerminni imminnut ilinniarnissaannut periarfissiimmat. Iluaqutissartat allat inuit ilaasa tikkuartagaat tassaapput illumut akiligassamik marluussineq, angajoqqaanik isumalluuteqarpallaarunnaarneq peqateqarnissamillu atoqateqarnissamillu pisariaqartitsinermik matussutissinneqarneq. Inooqatigiit utoqqasaat oqartarput najugaqatigiiginnarnermikkut utoqqalinersiutimik millisinneqarnissaraluat pinngitsoortillugu.

Katissimanani najugaqatigiiginnarnermut tunngaviginiakkat sakkortunersaat tassa qaqugukkulluunniit inooqatigiikkunnaariaannaaneq. Franskit atuagassiaat Le Monde paasissutissiivoq Sverigemi Norgemilu taamatut inooqatigiinnerit affaat ukiut marluk ataallugit sivisussuseqartartut 60-80 procentiilu ukiut tallimat qaangiutinngitsut kipisartut.

Katinneq — aaqqiissutissaq pitsaaneq

Najugaqatigiiginnartut immaqa oqartarput allagartaq aappariinnermut uppernarsaat pappialaannaasoq naleqangaanngitsoq. Isuma tamanna aamma isiginnaagassiani inuillu tusaamasat inooriaasianni nalinginnaaqaaq. Misissoriartiguli ’pappiala’ tamanna qanoq ililluni naleqartoq.

Niuernerup iluani suleqatigiinniaraanni, pigisamik pisiniaraanni imaluunniit aningaasanik atukkiiniaraanni isumaqatigiissummik atsioqatigiittoqartarpoq immaqalu allaat inatsisitigut uppernarsaasiortoqartarluni. Sooq? Aap, pissutaasut ilaat tassa illuatungeriit  imminnut pisussaaffileraangata piumasarisat pappialamut allannissaata illuatungeriinnut tamanut iluaqutaasarnera. Assersuutigalugu illuatungeriit arlaat tammaraluarpat, eqqaamasinnaassutsini annaagaluarpagu toqugaluarpalluunniit isumaqatigiissut inatsisitigut atuuttuaannassaaq. Aamma katissimalluni aappariinnermi taamaappoq. Aappaasoq tamarmilluunniit toquppata ilaqutaasut qimagaasut amerlanertigut inatsisitigut isumagineqartussaasarput. Inooqatigiit katissimanngippata taama pisoqarneq ajorpoq. Tassa aappariittut katinnerup katissimananilu najugaqatigiinnerup pappialakkut pisussaaffeqarneq assigiinngissutigaat. Katinnermut uppernarsaatip aappariit aappariilerumallutik neriorsuutimik inatsisitigut kingunerisassaanik aammalu asajumallutik, ataqqiumallutik sernissoqatigiikkumallutillu pisussaatissimanerannik eqqaasittarpai.

Arnaq katissimasoq ima oqarpoq: „Immaqa ittangagaluarpunga, aappariinnerulli pisussaaffittaqarnerata toqqissisimanermik annerusumik tunivaanga.“ Oqaatsit taakkua Guutip inuit siulliit katitikkamigit oqaasiinut naapertuulluinnarpoq: „Tamanna pillugu angutip ataatani anaananilu qimallugit nuliani attavigissavaa, uininngussappullu ataaseq.“ * (1 Moses 2:24) Ataasioqatigiinneq nalissaqanngitsoq! Aatsaat tamanna anguneqarsinnaavoq aappariit tamakkiisumik, ilumoorfigeqatigiiffiusumik inatsisinut naapertuuttumik inuunerlu tamaat atasumik aappariilerpata — allakkut anguneqarsinnaanngilaq.

Ilaalli oqartarput katissimanatik inooqatigiinnik taamaakkaluartorli imminnut ataqatigiilluartorujussuarnik nalunngisaqarlutik.

’Katillit’

Katissimanani inooqatigiinnermut tapersersuinngissut sakkortunerpaaq Biibilimi nassaassaavoq. Eprîarinut agdlagkat 13:4-imi ima allassimavoq: ’Nuliariinneq tamani kanngunaakkili, nuliariillu innarfiat minguikkili; uersaasulli arnaanillillu Guutip eqqartuukkumaarpai.’ Biibilimi erseqqissumik oqaatigineqarpoq katissimanani inooqatigiinneq ’uersaanerusoq’, imaluunniit kanngunartuliornerusoq. ’Uersaanerli’ qanoq isumaqarpa? Oqaatsinik ujarlerfissiat ilaanni tassaanerarneqarpoq „inuit marluk katissimanngitsut akornanni kinguaassiuutitigut attaveqatigiinneq“. Guutimut ilerasuuteqanngissagaanni siunnersuutip matuma maleruarnissaa pisariaqartorujussuuvoq: ’Tassaammat Guutip peqqusaa . . . uersaaneq nigussagissi.’ — 1 Tásalûníkamiut 4:3.

Kinguaassiuutitigulli imminut naalakkersinnaaneq ajornakusoortikkaanni? Apustili Paulus ima allassimavoq: ’Nununeq ajuliinnarunik katillit, katilluni pileritsaannarnermit iluarnerummat . . . Kinaluunniilli isumaqaruni niviarsiaassutsiminut eqqunngitsuliorsimalluni, . . . taamaattut katillit.’ (1 Korintumiut 7:9, 36, NV) Malugiuk Paulus oqanngimmat ’piumasaminnik iliussasut, nooqatigiillutillu’, kisianni ’katillit’.

Soorunami imaanngilaq aappariinneq kinguaassiuutitigut pilerissutsinik naammassinniffissaannartut isigineqassasoq. Katinnginnermi ilinniaqatigiilluaqqaartariaqarpoq. Najugaqatigiinngikkaannili qanoq ililluni taamaaliortoqarsinnaava? Ileqqorissumik aappassiariilerneq tamatumunnga periarfissaalluarpoq. Eqqarsaatigeqqissaartariaqarpoq aappariinneq aapparlu qanoq ilimasuffiginerlugit. Timikkut, misigissutsikkut anersaakkullu pisariaqartitat qanoq ippat? Katissallugu eqqarsaatigisaq pisariaqartitanik tamakkuninnga matussutisseeqataasinnaassava? — Matîuse 5:3.

Tamakku isumaliutigeqqissaareersimagaanni qularnanngitsumik katinnissaq, nooqatigiiginnarnissaq pinnagu, aalajangiunneqassaaq. Katittut pisuutittutut misiginatik sioooranatilluunniit inooqatigiissinnaapput, ikinngutiminnillu qanigisaminnillu ataqqineqassallutik. Qitornaat aappariinnerup avataani inunngorsimanermik misigissutsikkut anniaateqassanngillat. Aammalu, pingaarnerpaaq: Guuti ataqqineqassaaq aappariinnermik aaqqissuussaanik ataqqinninnermik ersersitsinikkut. (gD 8/1 92)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 28-mi assiliartaq]

1500-kkunni katittorsiorneq

[Suminngaanneernera]

Nunaannarmiut katittorsiornerat Pieter Bruegelimit 1500-kkunni

Wienimi Kunsthistorisches Museumip akuersineratigut