Qilaap kusassaatai tupinnartut

„Kina alla Guutiunngitsoq taama kusanarluinnaqqissaartigisunik piliorsinnaava? Kina alla Guutiunngitsoq taama ittunik suliaqarsinnaava qilallu taama alutornartigisunik pinnersaaserlugu?”

SUUT-UKU issittumi ilisimasassarsiortartuugaluup 1800-kkunni inuusimasup Charles F. Hallip ataqqinnittumik tupigusulluni taama oqassutigisimagai? Pinngortitap ilai tupinnartumik alutornassusillit inuup isaanit takuneqarsinnaasut, tassa aurora borealis — imaluunniit nalinginnaanerusumik taallugit arsarnerit.

Qilammi qaamasunut tamakkununnga tupigusulluni alutorsarneq ukiut hundredellit sisamassaanni u.n.s. filosoffip Aristotelesip tamakku pillugit isumaliutersuumminik allannerata nalaani aamma nalinginnaasimavoq. Aatsaalli 1621-mi ilisimatuup matematikerillu Pierre Gassendip taaguuserpai „aorora borealis“-imik (avannarpasissumi ullaakkut qilaap aappilliunnera). Aorora Romamiut upperisaanni ullaakkut qilaap aappilliunneranut guutiutitamut arnamut aappilarujuttunik inualimmut ateritinneqarsimavoq. Taanna aamma Nunarsuup anoraanut anaanagitinneqarsimvoq, anorilu avannaq taaneqartarsimavoq Boreasimik.

Arsarnerit qanoq pilersarpat? Seqernup qinngornerisa silaannarmi sermiararpassuarnut akisunnerat pissutaasinnaava? Tassaappat  seqernup qaamarnata ilulissanut akisugunneri? Imaluunniit silaannaat kissartup nillertullu naapinneratigut qaarnertut ittumit pilerfeqarpat? Naamik, tamakku arlaannaalluunniit pissutaanngillat. Ilisimatuussutsikkut paasiniaanerup nutaanerusup ersersippaa qilammi takussaasartut tamakku Seqernermi sulinerup Nunarsuullu kajungersoqarfiisa akornanni toqqaannartumik atassuteqarnerup pilersittarai.

Arsarnernut tupinnartunut pissutaasoq seqineqarfitta qeqqani,  kilometerisut 150 millionisut ungasitsigisumiittumi, ippoq. Seqinermi atomip nukingata qaararneri pissutaallutik gassit annertuut silaannarsuarmut erfagiussaasarput missiliuunneqartutut nalunaaquttap-akunneranut kilometerinik 4.000.000-inik sukkassusilimmik. Seqinermi anoraasuarnerit tamakku pujoralaasanik nukissamik ulikkaartunik eqimattakkuutaarsuarnik, Nunarsuup silaannartaanut avallermut nalunaaquttap-akunnerisa 24-28-t ingerlaneranni anngussinnaasunik, nassataqartarput. Tamakkuararpassuit Nunarsuup kajungersoqarfiata avammut killinganut pigaangamik ’tigusarineqartarput’ nunarsuullu isuinut kajungersoqarfiusunut ingerlanneqartarlutik. Aqqutaani kvælstofmolekylinut iltatominullu aporartarput, taakkulu aporneqarnerminni qaamanermik aallartitsisarput. Taamatupajaaq pisoqartarpoq lysstofrørimut (pærimut takisuumut) sarfaq ikikkaanni.

Ilaannikkut arsarnerit Nunarsuarmut qanillilluinnartutut isikkoqartarput. Nunarsuarmilli kilometerit 100-t 1000-illu akornanni taamaallaat arsarnernik pilersoqartarpoq. Aporarnerit atsinnerusumiittut qaamanernik sungaartunik qorsunnillu pilersitsisarput, qutsinnerusumiittullu aappaluttunik tungujortunillu pilersitsisarlutik. Arsarnerit ilaat angisoorujussuusinnaapput 3-5 kilometerinik silissuseqarlutik 160 kilometerillu sinnerlugit portussuseqarsinnaallutik.

Arsarnerit sumi takussaasarpat?

Ajoraluartumik Nunarsuup inuisa ilaannamininngui arsarnernik takusaqarsinnaapput. Nunani kiattuni arsarnerit ilisimaneqarpianngillat. Kisianni Kalaallit Nunaata kujasinnerusortaani, Islandimi, Norgep avannaani Alaskalluunniit avannarpasinnerusortaani najugaqaraanni ukiumut unnuat 240-t angullugit arsarnerit ’arsaattut’ isiginnaarneqarsinnaasarput. Sibiriap avannarpasinnerusortaani Canadallu qiterpasinnerusortaani ukiumut unnuat 100-t missaanni takuneqarsinnaasarput, Alaskallu kujasinnerusortaani najugaqartut ukiumut unnuani tallimaannarni arsarnernik takusaqarsinnaapput. Mexicop qiterpasinnerusortaani arsarnerit ukiut qulissaanni tamani ataasiarluni takuneqarsinnaapput. * Nunarsuup affaani kujallermi qaamasut tamakku taaneqartarput aorora australis imaluunniit kujataata qaamasui. Tamaanili puisit, arferit isarukitsorsuillu kisimik alutorsaatigisinnaavaat. Aammali New Zealandimi kiisalu Australiap Argentinallu ilaani inuisaffiusuni kujataata qaamaneri takussaasinnaasarput.

Unnuaq allaaqqissoq qilammi arsarnernik sangujoraartunik kusanaqisunik isiginnaarfissaalluartarpoq. Arsarnerit sakkortunerpaasarunarput nunarsuup avannaani kujataanilu kajungersoqarfiit eqqaanni allorniusat 55-issaata 75-issaatalu akornanni. Issittumi ilisimasassarsiortartoq William H. Hooper ima oqarsimavoq: „Oqaatsinik [arsarnerit] allanngorartuarnerannik oqaluttuarinnissinnaasunik nassaassaqanngilaq. Allaateqanngilaq aqerluusaqaraniluunniit qalipaatinik ’timmioraartunik’, qaamanernik alutornartunik tupinnangaassusiannillu allaaserinnissinnaasunik.“

Arsarnerit tusaaneqarsinnaappat?

Naak arsarnerit nipinik tusaaneqarsinnaasunik pilersitsisinnaanerat ilisimatuut assortunngikkaluaraat, taamaattoq suli paasilluarneqanngilaq qaamanerit imminni qanoq ilillutik nipimik taama ittumik  pilersitsisinnaanerat. Arsarnerit silaannarsuarmi ungaseqisumi pilersarmata, nipilu sekundimut 330 meterinik sukkassuseqarmat, nipaat qaamanermit takusamit kingullerujussuusimassaaq.

Soqutiginarpoq angut arsarneqarluarnerani sattaaserneqarsimammat, „arsarnerillu ersarissilluaraangata tamatigut nillertarsimavoq: ’Tusaasinnaavisiuk?’“ Nuannariinnarlugu ulloriarsiortoq ima oqarsimavoq: „Cellofanitut nutaraaluttutut aalatullu aniasutut nipeqarput. Inuuninni tupinnartorsiama ilagaat.“ Naggueqaterput Ungavami Canadamiittumi Fort Chimomeersoq qinnuigineqarsimavoq qimusserluni angerlartilluni tusaasimasani oqaluttuarissagaa: „Whoo-o-o-sh, whoo-o-osh, tama nipeqarput. Anoraanngilaq, unnummi tamanna anoreqanngilluinnarpoq. . . . Qimmillu annilaartorujussuupput. Sumut tamaanga siammakaapput ersisorujussuullutillu.“

Nipit tamakku tusaqquuinerinnaappat — tusaasuusinerinnaappat? Inuit ilaat taama isumaqarput. Ilisimatoorli William Petrie atuakkiamini Keoeeit — The Story of the Aurora Borealis-imi periarfissamik nassuiaateqarpoq: „Ikkuffik aserorsimappat pujoralaasat elektricitetimik ulikkaartut ikkuffikkut aqqutissartik pissusissamisoortoq avaqqullugu aniagaangamik nipimik sallaatsumik qatimaalaartutut ittumik nutaraaluttumillu pilersitsisarput. Pujoralaasat elektricitetimik ulikkaartut nunarsuup silaannartaanut pineranni arsarnerit pilersarmata ilimagineqarsinnaavoq Nunarsuup qaavani elektricitetimut tunngasut allanngortartut. Qanittukkut paasineqarsimavoq allanngornerit tamakku annertoorujussuusartut. Tamanna pujoralaasat elektricitetimik ulikkaartut Nunarsuup qaavanit ’peeruttarnerannik’ immaqalu nipimik sallaatsumik pilersitsisarnerannik nassataqartarpoq.

Nukiit qanoq annertutigisut pineqarpat? Atuagassiami Alaska Geografic-imi 1979-imi saqqummersumi ilanngutassiami Aurora Borealis — The Amazing Northern Lights-imik (Arsarnerit tupinnartut) qulequtalimmi paasissutissiisoqarpoq „arsarneqarnerani elektricitetip nukinga annertoorujussuusartoq — ukiumut 1 billion wattit imaluunniit 9 billioner kilo-watt-tiimit missaanni — USA-mi tamarmi innaallagissamit ukiumut atorneqartumit, 1 billion kilo-watt-tiimit ataatilaarlugit annertussusilimmit, annerusoq! Arsarnerit radiop maligaasaanik, aamma radiop nipiliortuinik taaneqartartunik, inunnit tusaaneqarsinnaanngitsunik radiokkulli tigooqqaavimmit tigooqqarneqarsinnaasunik, aallakaatitsisarput. Qujanartumik silaannaq ionosfære nipimut tamatumunnga assiaqutaavoq. Taamaattumik radio pissusissamisoortumik atorsinnaavarput.

Sakkortuumik arsarneqarnerata arlaleriarluni radiokkut oqarasuaatikkullu attaveqaatit akornusersortarsimavai. Ilaanni radiomi nipilersukkanik aallakaatitaq oqarasuaatikkut oqaloqatigiinnernik sukangasunik qallerneqaqattaarsimavoq. Aamma ilaanni sullulimmi attaveqaataasumi Alaska napillugu ingerlasumi elektricitetip sarfaa uuttorneqarami 100 amperiusimavoq. Allaat radaranlæggi akornusersuinermit uukapaatinneqarluni atomip nukinganik raketimik saassussisoqarneranik mianersoqqusisimavoq. Oqaluttuarineqartarporlu 1941-mi Amerikami avannarlermi arsarnersuarnit naajat Torontomi Canadamiittumi tatsip sinaaniittut itertinneqarsimasut.

Isigisat puiugassaanngitsut

Oqaluttualialiortartoq atuakkiortorlu 1800-kkunni inuusimasoq Edward Ellis ilaanni arsarnerit isiginnaartillugit nillersimavoq: „Naakkigaara inuk ima oqartoq: ’Guuteqanngilaq,’ imaluunniit taama tupinnartigisunik takusaqaraluarluni sunnguamilluuniit qamuuna attortinngitsoq.“ Qilaap kusassaatai tupinnangaartut tamakku siullermeerluni takugaanni oqariaatsit ataqqinninniutaanerpaat qaffakaasarput! Qilammi takusassat tupinnartut tamakku ima takorusunneqartigisarput allaat inuit Japanimeersut timmisartumik attartorlutik Canadami North West Territoriesimiittumut Yellowknifemukarsimallutik, arsarnernik takuniaannarlutik! Tamaani najugaqartut ilaat takornarissat ilaat pillugit ima oqarsimavoq: „Ilaat kusanarinningaaramik qissapput.“

Ilumut, Sanallaqqissorsuup piliaasa kisimik misigissutsivut taama attortigisinnaavai. Tussiaasiortup killinneqarluni allassimaneratut ippoq: ’Qilaap oqaluttuaraa Guutip naalannassusia, isuisimasup nalunaarutigaa assaasa piliaat.“ — Tussiaat 19:2.

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 26-mi ungalusaq]

Arsarnernut atatillugu oqaluppalaat upperisapalaallu

Avannaani inuiaat kinguaariikkutuutaat isumaqarsimapput arsarnerit tassaasut: „Ikumatitat anersaat, toqoqqammersut tarninginik nunamut pilluarfiusumut peqangaarfiusumullu siulersuisut, tigummiaat“

„Toqusimasut anersaavi arferup niaquanik arsaattut“

„Sorsunnissamik nappaalanissarsuarmillu aarlerisaarutit“

„Akeqqat ajorsartitaallutik toqusimasut tarnersortut“

„Silap allanngulerneranut ajorsilerneranullu“ nalunaaqutit

„Ikumatitaq angakkut sorsuttartullu . . . akeqqaminnik toqusimasunik igarujussuarmi qalaartitsiffigisaat“

„Pulateriaarsuk qaamasoq qilammi qitittoq“

„Naalungiarsuit erniunerminni toqusut tarnersortut“

„Uummatiluutinik ajorunnaarsitsiniarnermi ikiuutissat“

[Qupp. 24, 25-mi suminngaanneernera]

NASA photo