Silarsuaq qimerloorparput

Pilluarneq qanoq anguneqartarpa?

Ersarippoq aningaasaaterpassuaqarneq inunnik pillualersitsisanngitsoq. Atuagassiami Psykology Today-mi allassimavoq: „Isertitaqarnerulerneq piitsuunngikkaanni inuttut pillualernissamut tupinnaannartumik malunniuteqarpiarneq ajorpoq.“ Makku pillualersitsinerarneqartarput: isumalluartumik piviusorsiortumilli inuunermut isiginninneq; avammut sammisuuneq ikinngutitaarsinnaassuserlu; inuunermik aqutsilluarnermik misigineq, ilaatigut „piffissamik atuilluarneq“; aamma „suliartalimmik upperisaqarneq“.

AIDS aqunneqarsinnaajunnaarpa?

AIDS nunarsuaq tamakkerlu aqunneqarsinnaajunnaarpa? Harvard-universitetimi USA-miittumi Global Aids Policy Coalitionip nalunaarusiaa 1000-inik quppernilik naapertussagaanni taamaagunavippoq. The Guardian Weekly naapertussagaanni nalunaarusiami erserpoq inuiaat kikkulluunniit AIDS siaruaannaveersaartissinnaasimanngikkaat nappaammillu Europami unissimaneraasut kukkusut. Nalunaarusiami allassimavoq: „HIV/AIDS-imik nappaalaneq nutaamut ulorianarnerusumillu pisimavoq. Nunarsuaq tamakkerlugu sioorasaarineq alliartortillugu soqutigisaqanngissuseq, puiuiniarneq inuluuginninnerlu nutaaq malunnarsiartorput.“

Asoorunneqarsinnaavoq

Asoorussineq siusinnerujartortillugu puakkut kræfteqarluni toqunissamut aarlerinaat milliartortarpoq. Amerikamiut 9000-it akornanni qanittukkut misissuinermi nakorsat atuagassiaat The Lancet naapertussagaanni makku paasinarsisimapput: Pujortartanngitsut 100.000-iugaangata 50-init ikinnerusut 75-inik ukioqalertinnatik puakkut kræfteqarnermik toqquteqartarput. Angutit 30-kkunnik ukioqartillutik pujortassaarsimasut 100.000-iugaangata 100-t taamatut toqquteqarsimapput, 60-ikkunnik ukioqartillutik pujortassaarsimasut 100.000-iugaangata 550-it. Pujortartarunnaarsimanngitsut 100.000-igaangata puammikkut kræfteqarnermik toqquteqartut 1250-iupput. Arnat puammikkut kræfteqarlutik toqusut ikinnerupput, allaanerunngillalli.

Oqaluffiit tuniniakkat

Italiami ilagiit katuullit Romalerisut qassinik oqaluffeqarnerlutik ilisimanngilaat, ataaserli nalunanngilaq: Tamaasa ataannartissinnaanngilaat. Oqaluffiit atorneqanngitsut aserfallakkiartuaartut ullut tamaasa amerliartorput. Taamaattumik biskoppi Pietro Antonio Garlato, Italiami Ilagiit Kulturikkut Kingornussaannut Ataatsimiititami siulittaasuusoq, oqarpoq ilagiit isumaliutigigaat oqaluffiit upperisarsiornermut atorneqarunnaartut tuniniassanerlugit. Oqaluffiit qassit tuniniarneqassappat? Italiami oqaluffiit 95.000-init amerlanerusut „10 procentii missiliuussaagallarput“, biskoppi Il Messaggero-mit oqarsimanerarneqarpoq.

Biibilip ilai oqaatsinut 2000-init amerlanerusunut

De Forenede Bibelselskaber paasissutissiisimavoq Biibilip ilai 1992-imi oqaatsinut 31-nut nutaanut nutserneqarsimasut. Oqaatsit Biibilip atuagartaasa minnerpaamik ataatsit nutserneqarfii maanna 2009-upput. Erniinnaq amerlaninngussapput, De Forenede Bibelselskaberip Biibilip ilai oqaatsinut 419-inut nutaanut maanna nutsermagit. Biibili tamarmi ullumikkut oqaatsinut 329-nut nutserneqarsimavoq, „Testamentitaaq“-lu oqaatsinut allanut 770-inut. „Missiliuunneqarpoq nuarsuarmi oqaatsit 5000-it 6500-illu akornanniittut,“ Ecumenical Press Service-mi oqaatigineqarpoq. Soqutiginarpoq Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffiata manna tikillugu 83 millionit sinnerlugit biibiliorsimammat, tamarmiusumik ilaannaasumilluunniit.

Anaanat qasulluinnartut

Tysklandimi innuttaasut arlaat tatineqartutut misiginersaappat? University of Medicinemi Hannoverimiittumi Medical Sociological Departmentip misissuisitsinera naapertussagaanni „anaanaasut ataatsimut isigalugit innuttaasunit allanit tamanit misigissutsikkut timikkullu tatineqarnersaapput“. Nassauische Neue Presse-mi misissuineq tamanna eqqartorneqarluni allassimavoq „innuttaasut  sinnerinut sanilliutissagaanni anaanaasut sukanganeq, naarlunneq, eqqissisimannginneq sinnakilliornerlu pissutigalugit marloriaammit amerlanerusut nakorsiartartut“. Anaanat nipaallisaatinik, sianiutigissaatinik iisartakkanilluunniit allanik tunineqartarsimapput. Ilaat tamakkuninnga pinngitsuuisinnaajunnaartarsimapput.

Irlandimiut kamapput

Dublinimi pinngitsaalisaallutik atoqatigineqarsimasut saaffiginnittarfiat nalunaarpoq Irlandimi meeqqanik kinguaassiuutigut atornerluisimanerit nalunaarutigineqarsimasut amerleriarsimasut 1984-imi 408-miit 1992-imi 2000-inut. Qanigisamik atoqateqartarsimaneq peqqarniitsoq Irlandimiut kamaatigisimavaat. Ataataasup nammineq whiskyliamik imerajuttuusup panini ukiuni 16-ini persuttartarlugulu pinngitsaalillugu atoqatigisarsimavaa meerartaarfigalugulu. Pania ataataminit anaatinnermi kingorna illuatungaanik tappingersimavoq. Soorlu taamaattoqartillugu nalinginnaasoq anaanaasup tamanna nalusimanngilaa, uinili illersorniarlugu politiinut sallusimalluni. Aamma saniliusut nalusimanngilaat, nipangiutiinnarluguli. Angut pinngitsaaliilluni atoqatiginnissimasutut, qanigisamik atoqatiginnissimasutut persuttaasimasutullu nassueraluartoq qanigisamik atoqateqarsimasutuinnaq eqqartuunneqarpoq. Ukiuni 7-ini parnaarussassanngortinneqarpoq, qanigisamik atoqateqarsimanermut pillaatisiassaq annerpaaq, ukiullu sisamat kingorna iperarneqarsinnaalluni. Irlandimi katuullit ilarpassui tamanna kamaatigeqalugu ilagiinnik kajumissaaripput qanigisamik atoqateqarnermut akerliusumik nalunaarusiornissamik.

Nunarsuaq annaanneqarsinnaava?

Worldwatch Institutep nalunaarusiaa naapertussagaanni aatsaat politikerit inuillu eqqarsariaatsimikkut allanngorujussuarpata nunarsuarmi uumassuseqarnerup aseroriartorneqarnera akornuserneqarsinnaavoq. Nalunaarusiami mianersoqqussutigineqarpoq inuit amerliartupiloornerat, kulstofimik maangaannartitsisarnerup annertusiartuinnarnera, ozonip saalisikkiartorneqarnera, orpippassuarnik piiaaneq nunamillu saanngutaasumik aserorterineq iliuuseqarfigineqanngippata nunarsuarmi inoqarpallaalissasoq taakkununngali pissarsiorfissakippallaassalluni. Oqaatigineqarportaaq atoqqiisarnermik illersuiniarnermillu aaqqissuussat ajornartorsiummik aaqqeeqataasinnaasut, suliniutilli tamakku imminni naammanngitsut. Ataavartumik aaqqiineqassappat oqartussaasuni, nioqqutissiornermi inunnilu tamani allanngorluinnarneqartariaqarpoq.

Ileqqulersuut ulorianarluinnartoq

Qanittukkut San Antoniomi Texasimiittumi nakorsiartarfimmut niviarsiaqqat inuusuttuararpassuit AIDS-imut misissortikkiartukaasimapput. Paasineqarpoq niviarsiaqqat ataatsimooqatigiinnut ilanngunnissaminnut ileqqulersuutitut illersuuteqaratik „pinerlunniaqatigiinnik HIV-qartunik“ atoqatiginnissimasut. New York Daily News naapertussagaanni oqartoqarsimavoq niviarsiaqqat 14-15-inik ukiullit „taamaaliorsimasut pinerlunniaqatigiinnut ilanngunniarlutik“ aammalu „uppernarsarniarlugu HIV-p nammannissaanut ’sapinngilluarlutik’“. Niviarsiaqqat ilarpassui pinerlunniaqatigiinnut ilanngukkusupput asanninneq toqqissisimanerlu angerlarsimaffimminni pisinnaanngisartik piumagaluarlugu. Pinerlunniaqatigiinnulli inooqataaneq nakuusernermik, tamalikannermik kinguaassiuutitigullu nappaatinik ulikkaarpoq. Oqaaseqartitaq Daily News-imut oqarsimavoq „niviarsiaqqat amerlanersaat ilaqutariinnit avissaartuussimasuneersuusut“ aamma „ilarpassui namminneq ilaquttaminnit atornerlunneqarsimasuusut“.

Qoqianngunersuaq

Qanittukkut Berlinimi nipiliortitsisarnermik misissuinermi erserpoq amerlasuut ulorianaatilimmik nipiliorfigineqartartut. Aviisimi Suddeutsche Zeitung-imi nalunaarutigineqarpoq illoqarfimmi inissiat 40 procentii aqqusernit angallaffiunerpaat, „nipiliorfiujuaannangajattut“, eqqaanniittut. Ininut aqqusernup tungaanut sammisunut nipiliornerup 95 procentia nipiliornerpaaffigeqqusaasoq 65 decibeliusoq qaangertarpaa. Init aggornerisa tallimaanni nipiliornerup 75 decibel angusarpaa. Aamma aqqusinerni misissuiffiusuni unnuakkut nipiliorneq annertuallaarpoq. Naluneqanngilaq nipiliortumiittuarneq attaveqarniarnermut, eqqarsarniarnermut qaratsallu sulineranut akornutaasartoq.