Iviangikkut kræfterneq pillugu arnat ilisimasariaqagaat

IVIANGIKKUT kræftertartut nunani tamani amerliartuinnarput. Ilimagineqarpoq ukiumit 2000-imit nunarsuaq tamakkerlugu ukiut tamaasa iviangikkut kræftertut 1 millionit missingi paasineqartassasut.

Arnaqarpa tamatuminnga nappaateqalernissaminut ilimanaateqanngilluinnartumik? Nappaat tamanna pinaveersimatinniarlugu iliuuseqartoqarsinnaava? Nappaassuarmullu tamatumunnga akiuuttunut sunik tuppallersaatissaqarlunilu annertoqqutissaqarpa?

Amikkut kræfternerit amerlanersaat seqernup qinngornerinik ultravioletiusunik pissuteqarput. Puakkut kræfternerit amerlanersaat pujortartarnermik pissuteqarput. Iviangikkulli kræfternernut pissutaasumik aalajangersimasumik taasaqartoqarsimanngilaq.

Qanittukkulli misissuisimaneq naapertussagaanni timikkut kingornuttakkat, avatangiisit hormoninilu pissutsit iviangikkut kræfteqalertarnermut attuumassuteqarsinnaapput. Tassa arnat ilaat allanit eqqortianerupput.

Kingornuttakkanut attuumassutilik

Arnap iviangimigut kræftertumik ilaqutallip, soorlu anaanalik, arnamik qatanngutilik, atsalik, ajalik imaluunniit aanaalik, tamatuminnga nappaateqalernissaa ilimanaateqarnerusarpoq. Ilaqutaalu arlallit taamatut nappaateqarpata nappaateqalernissamut ilimanaat suli annerussaaq.

Dr. Patricia Kelly, USA-mi genetikeri Amerikamiu, Iteritsi!-mut oqaluttuarpoq kingornuttakkat pissutaaqataasaraluartut kræfteqalernermut pissutaasut 5-10 procentiinnaat timikkut kingornuttakkanut attuumassuteqartartut. „Isumaqarpugut,“ nassuiaavoq, „pissutaasut ilangaatsiaat timikkut kingornuttakkat sanngiinnerusut avataaneersunik ’suleqateqalerneratigut’ pilersartut.“ Qanigisariit assigiinnik genellit amerlasuutigut assigiinnik avattangiiseqartarput.

Sunniisut avataaneersut

’Nalunanngitsumik pissutsit avataaneersut taamatut nappaateqalertarnermut nalinginnaasumik pissutaaqataasarput,’ Devra Davis, atuagassiamut Science-imut oqarsimavoq. Arnap iviangia timip avataanut qinngornernut misikkarissunut ilaammat, arnat qinngornernik ulorianartunik qinngorfigineqartut iviangimikkut kræfteqalernissaminnut ilimanaateqarnerupput. Taamatuttaaq ipput arnat kemikalianik toqunartulinnik qanitaqartartut.

Sunniisut avataaneersut ilaat tassaapput nerisat. Ilaat isumaqarput iviangikkut kræfterneq vitamininik amigaateqarnermik pissuteqartoq, soorlu D-vitaminimik. Vitaminip tamatuma timi kalciumimik cellemik pissusissamisuunngitsumik ineriartortoqalernissaanik pinaveersimatitsisartumik, tigooraanissaanik ikiortarpaa.

Misissuinerit ilaanni nerisani orsoq kræfteqalernissamut pissutaasutuunngitsoq aqqutissiuussisutulli tikkuarneqarpoq. Atuagassiami inuussutissanut nakorsaatinullu tunngasumi FDA Consumer-imi oqaatigineqarpoq iviangimikkut kræfternermik toqquteqartoq nunani orsumik proteinimillu uumasumeersumik annertuumik neriffiusuni, soorlu USA-mi, amerlanerpaasut. Tassani aamma ima allassimasoqarpoq: „Siornatigut Japanimiut arnartaasa akornanni iviangikkut kræfterneq akuttusimagaluarpoq, nerisartakkatigulli kitaamiut ileqquinik atuisalerneq ilutigalugu  kræfteqalernissamut aarlerinaat annertusipiloorsimavoq; tassa orsukitsunik nerisaqarsimagaluarlutik orsoqarnerusunik nerisaqalersimagamik.“

Qanittukkut misissuinermi ilimagineqalerpoq kaloria nerisani orsoqarluartuniittoq navianartorsiortitsisinnaasoq. Science News-imi allassimavoq: „Kaloriaqarpallaanik nerisaqarnerup iviangikkut kræfteqalernissap aarlerinaataa annertusisittarpaa, orsullu kaloriaa kalorianit allanit 67 procentimik ulorianaateqarnerusoq.“ Kaloriaqarpallaanik nerisaqarneq puallassutaasarpoq, ilimagineqarporlu arnat pualavallaat, ingammik aaqartarunnaareernermi, iviangikkut kræfteqalernissamut arnanit allanit pingasoriaammik ulorianartorsiornerusartut. Timip orsua østrogeniliortarpoq, tassa arnap hormonia iviangit ipiutaasartaannut ajortumik sunniuteqartartoq, kræftimik kingunilimmik.

Utoqqaliarsaarneq hormonillu

Arnap iviangiata iluani hormoneqarfeqarpoq inuunera tamaat iviangiani allangorartitsiuartumik. Dr. Paul Crea, pilattaasartoq kræftimik immikkut ilisimasalik, Australian Dr Weekly-mi ima allassimavoq: „Arnat ilaanni iviangit ipiutaasartaanni sivisuumik hormonip sulinera cellet allanngornerannik kinguneqartarpoq naggataatigut ajortumik pilersitsisumik.“ Taamaattumik isumaqartoqarpoq arnat 12-it missaanni ukioqarlutik aaqaliaarsimasut, imaluunniit kingusinaarlutik 50-it missaanni ukioqarlutik utoqqaliarsaalernermik timiminni malunniuteqartut, allanit ulorianartorsiornerusut.

Østrogeninik saniatigut pisarneq kræfteqalersitsisinnaanersoq assut oqallissutaasarsimavoq. Misissuinerit ilaasa takutippaat østrogeninik saniatigut pisarneq uloriaannammik allisitsisanngitsoq, misissuinerillu ilaasa takutillugu arnat sivisuumik tamakkuninnga pisartut annertoorujussuarmik ulorianartorsiortut. Misissuisimanerit tamakku pillugit British Medical Bulletin-imi 1992-imoortumi allassimavoq sivisuumik „østrogeninik naartunaveersaataanngitsunik pisarneq kræfteqalernissamut ulorinaammik 30-50 proncentimik annertusisitsisartoq“.

Misissuinerit takutippaat iisartakkanik naartunaveersaatitorneq iviangikkullu kræfteqalertarneq imminnut attuumassuteqarujussuanngitsut. Arnalli ilaat arnanit allanit ulorinartorsiornerupput. Arnat inuusunnerit meerartaarsimanngisaannartut, arnallu sivisuumik naartunaveersaatitorsimasut, arnanit allanit 20 procentimik kræfteqalernissamut ulorianartorsiornerupput.

Arnalli iviangimikkut kræftertut sisamaappata pingasut nappaateqalernerminnut pissutaasumik ataatsimik tikkuagaqarsinnaanngillat. Taamaattumik manna apeqqutaalerpoq: Arnat  ilaat iviangimikkut kræfteqalernavianngitsutut isumaqarfigisinnaappat? FDA Consumer ima nalunaarpoq: „Nakorsaasarnerup tungaanit oqaatigissagaanni arnat tamarmik iviangimikkut kræfteqaleriataarsinnaasutut isigisariaqarput.“

Utoqqaliartortilluni ivianngikkut kræfteqalernissamut aarlerinaat alliartortarpoq. Dr. Kelly oqarsimavoq iviangikkut kræfteqalertarnermut pissutaasut assigiinngitsorpassuugaluartut pasipajaarini ilaatigut pissutaasoq tassaaginnartartoq utoqqalineq cellillu kukkusumik ingerlanerat.

Sooq eqqortiasut

Arnap iviangiata sananeqaasianik misissuineq sooq kræftimit eqqortianeranut nassuiaatissiivoq. Iviangip iluani sulluararpassuaqarpoq puujusaniit immuliorfiusuniit mulinut immummut aqqutaasunik. Sulluaqqani tamakkunani ipput cellit arnap qaammammut aaqartarfianut qisuariarlutik aggortuarlutillu allanngorartuartut, naartulernissaanut, immuliulernissaanut meeqqaminillu milutsitsilernissaanut piareersaallutik. Ingammik sulluaqqani tamakkunani kræfti pileriartortarpoq.

Atuakkami Alternatives: New Developments in the War on Breast Cancer-imi paasiniaasartoq Rose Kushner nassuiaavoq: „Aalajangersimasumik pisartut arlaatigut akornusersorneqartuartut — akornusersorneqarnerluunniit aalajangersimasumik pisartumut tamatumunnga ilaalluinnaraluartoq . . . — pissusissamisuunngitsumik pilersoqarnissaanut ulorianaat annertuvoq.“ Nangilluni oqarpoq: „Iviangip cellea artorsartitaasoq hormoninit ima peqqusiuartunit avatangerneqarsimajuartarpoq: ’Imaaliorunnaarniarit! Imaaliulerniarit!’ Taamaattumik tupinnarpallaanngilaq arnat celliisa akornanni paatsiveerunnermik pilersoqarsinnaasarmat.“

Iviangimi kræfti pilersarpoq cellet aggorneri assigiinngisitaartumik pisartut ineriartornermik nakkutiginnikkunnaarnermik nassataqaraangata cellellu pissusissamisuunngitsut siaruaatileraangata. Cellet taama ittut aggorunnaarneq ajorput, piffissallu ingerlanerani ipiutaasami peqqissumi alliartortarput timillu pisataa peqqiillisittarlugu.

Metastasit

Kræfti iviangimiittoq peerneqarsinnaasarpoq. Iviangilli kræftia timip avataanut allanut siaruaakkaangat metastartutut taaneqartarpoq. Tamanna iviangikkut kræftertut toqussutigigajunnerusarpaat. Kræftip cellii iviangimi siaruaakkaangamik tinunerlu alliartorluni kræftip cellii malugineqaratik tinuneq siulleq qimattarpaat taqaaqqanullu siaruaattarlutik.

Taamaalinerani kræftip cellii timip ilaanut allamut siaruaassinnaapput. Timip illersuutai, ilaatigut timip cellii toqoraasartut aammiittut taqaaqqallu imerpalasortaanniittut, avaqqukkunikkik kræftip cellii timip pisataanut pingaaruteqartunut, soorlu tartunut, puannut qaratsamullu, siaruaassinnaapput. Timip pisatai tamakku kræftimik tunillareerunikkik kræftip cellii tamakku aggorsinnaapput siaruaateqqillutillu. Metastasit pinngoreeraangata arnap inuunera ulorianartorsiulertarpoq.

Taamaattumik iviangimi kræftip siaruaatinnginnerani paasineqarnissaa pingaaruteqarpoq. Arnap qanoq ililluni siusissukkut iviangimigut kræfteqarluni paasisinnaavaa? Iviangimi kræfti pinaveersaartinniarlugu iliuuseqartoqarsinnaava? (gD 8/4 94)

[Qupp. 4-mi issuagaq]

Arnat iviangimikkut kræftertut sisamaagaangata pingasut nappaatiminnut pissutaasumik ataasiinnarmik tikkuaasinnaasanngillat.