Nuna aajuitsoq

AVANNAARSUA kusagiuaannarsimavara. Meeraaninniilli, Gold Beachimi Amerikami naalagaaffiit ilaanni Oregonimiittumi najugaqarallaramali, Canadap nunap assinga misissorujoortarsimavara takorluuisarlungalu ullut arlaanni taaguutit soorlu Great Slave Lake aamma Great Bear Lake ilisimasassarsiorfigiumaarlugit. 1987-imi ullut ilaanni ikinngutigalu Wayne Auyuittuq National Park, Canadami nunat eqqissisimatitat siullersaat qaasuitsup killeqarfiata avannaaniittoq, takornariarniarlugu pilersaarusiulerpugut.

Auyuittuq, inuit oqaaseraat isumaqartinneqarluni „nuna aajuitsoq“, issittumi nuna najugarineqanngitsoq inngittuunik qaqqartooq, itisuunik qoorortooq, alianaaqisunik kangerlulik sineriannilu immami uumasoqarluartoq atatinniarlugu eqqissisimatitanngorsimavoq. Ilaatigut tamaaniippoq Penny Ice Cap, nuussuaq kvadratkilometerisut 5700-isut annertussusilik sermimit apummillu sisujartortartumit qallerneqarsimasoq. Taamaattumik tupinnanngilaq Auyuittuq taaneqarsimammat „issittup Schweizia“.

Qeqertaaluk (Baffin Island), kilometerisut 1600-sut isorartussusilik, silarsuarmi qeqertat annersaata tallimaraa. Ikinngutittali arlaannaataluunniit tusarsimanngilaa! Aperilissapput: „Qaquguuna Alaskamukarniartusi?“ (Qeqertaaluk Alaskamit kangimut kilometerisut 3200-sut ungasitsigisumiippoq allorniusanili sanimukartuni taakkunaniilluni.) Naak Jehovap nalunaajaasui Canadameersut Qeqertaalummi annertuumik oqaluussisimagaluartut qeqertami tassani oqaluussisartoqanngilaq. Ilami ilagiit qaninnerpaat kilometerisut 1000-isut ungasitsigisumiipput — Labrador Citymi Newfoundlandimiittumi.

Auyuittuq qaammatini pingasuni aasaasarpoq qaammatinilu qulingiluani ukiuusarluni, taamaattumik aalajangerpugut aggustimi 1988-imi aallarniarluta, sikorsuit aniareerpata ippernallu paaminnartukasiit ikilereerpata. Aamma septemberimi apinnginnerani.

Qeqertaalummukarneq

Kiisami aallartussanngorpugut. Siullermik biilerluta North Carolinami angerlarsimaffitsinniit Quebecimi Montrealimukarpugut, tassanilu  Boeing 737-imut ikilluta. Nalunaaquttap-akunnerani ataatsimi timmereerluta nuissat akullarmata alianaalluinnartumik isikkiveqalerpugut, tassa takusinnaaleratsigu Canadap qarsuvii, nuna qaarsuinnaasoq meqquitsoq assigiinngitsorpassuarnik ilusilinnik angissusilinnillu taserpassualik. Kuujjuaq-mi (siornatigut Fort-Chimo) millatsiareerluta nuna imaq angullugu aputaannaasoq isikkivigileqqipparput. Sivitsunngitsoq Ungava Bay, tupigusuutigisatsinnik isigisinnaasarput tamaat apummit poorsimasoq, qulaapparput.

Nalunaaquttap-akunnerini pingasuni timmereerluta Iqaluit nunniffigaavut. Illoqarfik taanna siornatigut Frobisher Bayimik taagorneqarsimagaluarpoq, Qeqertaalummi qitiulluni, tamaanilu illoqarfinni annersaalluni 3000-it missaanni inoqarluni.

Aalajangerpugut timmisartumik ingerlaqqinnissatta tungaanut nalunaaquttap-akunnerini arlalinni utaqqinitsinni illoqarfik takusassarsiorfiginiarlugu. Malugisavut siulliit tassaapput ukaliusarpassuit inuit panertillugit qilertaliarisartagaat. Umiarsualiviup tungaanut sissamullu ingerlaartilluta malugaarput tinikkiartupallattorujussuaq. Minuttit marluinnaat ingerlaneranni sissaq meterisut arfinilittut takitigisoq paqqerluni tinippoq!

Kinguninngua timmisartumut sarpiusanik kaavittulimmut ikivugut Pangniqtuuq, qaasuitsup killeqarfiata kujatinnguaniittoq, siunnerfigalugu. Nalunaaquttap-akunnerani ataatsimi timmisartumik ingerlaarnitsinni takusavut tikitassatta qanoq ittuuneranut takussutissaasorinarput. Nuiarluit siammarsimasut akornisigut nuna najugarineqanngitsoq aputilik qaarsortalik imartalillu takullatsiartarparput. Nillerpaseqaaq avaanngunarpaseqalunilu. Pangniqtuuq-mullu nunnikkiartuleratta taamatut misiginera sakkortunerulerpoq. Nuiarluit ataallugit timmisartoq kangerlussuakkut apummik qallersimasunik qaqqalikkut kaajallakkiartorluni apparsarpoq ujaraaqqanillu mittarfiliamut milluni.

Kukkusumik takorluukkat

Pangniqtuuq-mi siallerpoq, taamaattumik nammattakkvut taqussatsinnik atortutsinnillu imallit kuffertivullu atuagassianik Biibililersaarutinik imallit utaqqitillugit timmisartup  suluusaanut oqqiffissarsivugut. Nassataasiviali imaarukkaluarmat nassatatsinnik takussaasoqanngivippoq. Timmisartoqarfimmili mikisunnguami paasitinneqarpugut immaqa timmisartumut tikittussamut tullermut, nalunaaquttap-akunneri marluk qaangiuppata tikittussamut, ilaassasut. Qujanartumilli tuperput nassatarigatsigu tuperfissarsiuinnalerpugut. Nerisassaarniarfeeqqamut tuperfitta eqqaaniittumut oqqiffissarsivugut niviarsiarlu pisiniarfimmik nakkutilliisuusoq illoqarfik inuilu pillugit oqaloqatigalugu.

Kukkusumik takorluukkatta ilaat niviarsissap taassuma ’nunguterpai’. Isumaqaraluarpugut illoqarfik 1000-inik inoqarami 300-nik inoqutigeeqarsimassasoq. Sunaaffali inoqutigiit 180-it missaannaanniipput. Illoqarfik timmisartuinnakkut pilersorneqarpa? Naamik. Oqariaaseq manna tusarsimavisiuk: „Umiarsuaq tikippat“? Ukiumut ataasiaannarluni umiarsuaqartarpoq — aap, iluamik oqaatigalugu ataatsimut umiarsuit sisamat tikittarput. Ataaseq Hudson Bay Companymut, avannaani niueqatigiiffiusumut, ataaseq sanaartornermut atortussanik usisoq, ataaseq uuliamik benzinamillu usisoq, ataaseq pisiniarfinnut allanut tamanut usisoq, ilaatigut qillertuusanik ukiumut ataatsimut naammattunik. Soorunami nioqqutissat asiujasut timmisartumik tikisinneqartarput.

Taarsinngisaannartoq

Kiisami nassatavut tikimmata tupitsinnut iserpugut nerisassiorlutalu, siallup ataani. Takornariartitsisartup oqaluttuuppaatigut qaammatini pingasuni tamaaniissimalluni ullunilu qulingiluaannarni seqinnersimasoq! Ilimagisamilli kianneruvoq — ulloq unnuarlu 10 gradit missaanni.

Taarsinerli ajorpoq. Tamaaniinnerput tamaat qaamajuaannarpoq. Paasivarput unnuakkut nalunaaqutaq ataatsinut qaammaallaqarata assiliisinnaalluta. Qaamajuaannarmalli qanoq ililluta sinittassaagut? Nillermat sininniartilluni allaat oqortumik nuersakkamik nasaqartoqarsinnaavoq. Taamaattumik sininnialeraangatta nasatsinnik isivut matuinnartarpavut taamaalillutalu ’qulleq qamittarlugu’.

Ilaanni unnuaannakkut nalunaaqutaq pingasunut qaamanermit itertinneqarpunga. Paatsiveerutiallappunga. Nunarsuup affaani avannarlermi seqineq kangianit nuisarpoq, ualikkut kujataaniittarluni, kitaanut tarrittarluni, avannaatungaaniittorli takuneqanngisaannarluni. Eqqaalerparali nunarsuup qaarpiaanut qanittumiilluta, tamaanilu aasap unnuaani seqinnertartoq. Tamanna sivisujaamik sungiunniarsaraara.

Inuit tikilluaqqussanerpaatigut?

Pangniqtuuq-mi illut tamangajammik nunamut aalajangersorluarneqarsimapput anorersuarnit uppitinneqaqqunagit. Ilaqutariit amerlanersaat  snescootereqarput ukiukkut angallatigisartakkaminnik qamuteqarlutillu pingasunik sisamanilluunniit assakaasulinnik manissuunngikkaluartukkut angallatigineqarsinnaasunik aasakkut atortakkaminnik. Aamma ikittunnguanik biileqarpoq, naak illoqarfiup aqquserngi ataatsimut kilometerit pingasut missaannaanniikkaluartut! Illoqarfik narsami anginngitsumiimmat kangerluup killingani qaqqanit portusuunit unguneqarsimalluni tamanna qimallugu biilinik ingerlaffissaqanngilaq.

Ilaqutariit tamarmik nerisamik ilarujussui tuttunik puisinillu piniarnermikkut, kiisalu eqalunniarnermikkut, pissarsiarisarpaat. Iqalunniitilluta tuttu-burgerimik, umimmak-burgerimik allaallu mattaminermik ooqattaarivugut. Nersussuup orsuanut sanilliullugu arferup orsua orsuarninnginneruvoq, nilleraluaraangamiluunniit, paasitinneqarpugullu proteininik ulikkaartoq.

Illoqarfimmi ikittuinnannguit Jehovap nalunaajaasuinik tusarsimasut, tamarmik avataaneersuusut, naapippavut. Taamaattumik pissanngatigisorujussuuarput maani avannaarsuani inuit nunaqavissut Naalagaaffik pillugu tusarliussamut qanoq qisuariarumaarnersut. Tamanna paasigasuarparput. Naapitavut tamangajammik atuagassianik tigusipput. Uanga ullut tamaasa angerlarsimaffiit 45-t pulaartarpakka, ullullu tamaasa inuit pingasuinnaat soqutiginninnginnerartut naapittarpakka.

Ulloq siulleq illunut kasuttoqattaartilluta illumut ataatsimut kasuttortilluta angutip inuusuttup saneqqutiinnarluta tuaviorluni illumut isilerluni oqarfigaatigut: „Sussa kasuttornasi. Isiinnaritsi. Tamaani taamaattarput.“ Taamaattumik taassuma siunnersuutaa malillugu peqqusiileqilaarluta matu silarleq mapperiarlugu tullia mapperutsigu pulaakkatsinnut isertaraagut. Inuit tamangajammik tamaani najugaqavissuusut aallaqqaammut tatigerpasippallaanngilaatigut. Inussiarnersumilli qungujulaffigalugit oqaluttuutipallallugillu kikkuunitsinnik kiisalu bîbilimik oKalugtuautíka-p assiliartaanik kusanartunik takutitsiffigalugit ilasseraannginnerat erniinnaq kipitittarparput soqutiginnilersillugillu. Meeraq løvemik pinnguaqateqartoq takutikkaangatsigu oqaluttuaralugulu allaat nanoq nujuilliumaartoq nerisassallu akisunersuat atuukkunnaarumaartoq nuannarisaqaat.

Illoqarfeeqqami angerlarsimaffiit tamaasa pulaareeratsigit Auyuittuq National Parkimut, nunamut alianaatsumut aputeqarlunilu sermeqarlunilu qaqqaqarlunilu qorlortulimmut, ulluni arfinilinni pisuttuariartorpugut.

Pangniqtuuq-mit timmisartumik qangattaratta Jehova Guuti qutsavigaarput avinngarusimasumi tamaani oqaluussinissatsinnik periarfississimammatigut. Inuit inussiarnersut Biibilip sallusuissutaanut ilassinnikkumasut, nunami aajuitsumi najugaqartut, suli eqqarsaatigisarpavut. — Nassiussaq. (gD 8/1 94)

[Qupp. 16, 17-mi assiliartat]

Qeqertaalummi ukaliusat. Ungataani takussaavoq Thor Peak qooqqup killinganit meterisut 1500-isut portussusilik

Qulleq talerpilleq: Kuuk nilleqisoq ikaarniaraanni mianersortariaqarpoq

Alleq talerpilleq: Pangniqtuuq-mi umiatsiat tinugussaasimasut

Qaninneq: Niviarsiaqqap inuup ’bîbilimik oKalugtuautíka’-atini pakkussimavaa