Qanoq iliortoqarsinnaava?

NUTAARSIASSANI tusarliunneqartuuppat najugaqarfippit eqqaanut toqutsisartumik pisoqarsimasoq qularnanngitsumik imminut illersorniarlutit ilaquttatillu illersorniarlugit iliuuseqassagaluarputit. Qularnanngitsumik matutit parnaarsaasersorsuataassagaluarpatit iseqqusaanngitsumik isertoqaqqunagu. Aamma takornartamik pasinartumik takusaqaruit erniinnaq politiinut nalunaarutigiumassavat.

Arnat nappaat toqoraasoq, iviangimi kræfti, eqqarsaatigalugu taamatut ilungersortigisumik iliuuseqassannginnerpat? Imminnut illersorniarlutik aniguinissamullu periarfissatik annertusisinniarlugit qanoq iliuuseqarsinnaappat?

Pinaveersaartitsineq nerisallu

Ilimagineqarpoq USA-mi kræftertut pingasuugaangata ataaseq nerisaminik pissuteqartartoq. Pitsaasunik, timip akiuussutissaanik atatitsisunik, nerisaqarneq illersuutissaavoq pingaarnerpaaq. Nerisassat ilisimaneqartut arlaannaalluunniit kræftimut ajorunnaassutaasinnaanngikkaluarpoq, kisianni aalajangersimasunik nerisaqarneq nerisassallu ilaannik pinaveersaarneq kræfteqalernissamut illersuutaasinnaapput. „Eqqortumik nerisaqaruit iviangikkut kræfteqalernissamut aarlerinaat 50 proceti tikillugu annikillisinnaavoq,“ Dr. Leonard Cohen Valhallami New Yorkimiittumi American Health Foundationimeersoq taama oqarsimavoq.

Nerisassat ipaasartaqarluartut (fiber), soorlu karrinik ilivitsunik iffialiat issingigassallu, prolaktinimik østrogenimillu appartitsisinnaapput, qularnanngitsumik ipiutaasat hormoninut tamakkununnga nippunnerisigut nassataralugillu timimit ’aninerisigut’. Atuagassiaq Nutrition and Cancer naapertussagaanni „tamanna kræftip ineriartornissaraluanik naqisimannissinnaavoq“.

Fedtsyrinik ’ulikkaarsimasunik’ atuinermik annikillisitsineq navianaammik annikillisitsisinnaavoq. Atuagassiami Prevention-imi oqaatigineqarpoq taamaaliortoqarsinnaasoq sødmælkitortarunnaarluni skummetmælkitortalernikkut, immussuartornikinnerulernikkut, orsoqannginnerusumik neqitortalernikkut kukkukuuaqqallu ameerlugit nerisarnerisigut.

Aamma pinaveersaartitsinermut iluaqutaasarpoq qorsunnik A-vitamineqarluartunik, soorlu gulorujuunik, squashinik, naatsiianik tungusunnitsunik qorsunnillu taartunik pilutartaqarluartunik, soorlu spinatinik grønkålinik sennepillu pilutartaanik, nerisarneq. Isumaqartoqarpoq A-vitaminip allanngornerit kræftimik pilersitsisartut pinaveersimatittarai; qorsuillu soorlu broccolit, rosenkålit, blomkålit, hvidkålit uanitsullu qorsuit stoffinik kemiimut tunngasunik, enzymit illersuutaasut pileriartortarnerannut siuarsaataasunik akoqarput.

Atuakkami Breast Cancer — What Every Woman Should Know-imi Dr. Paul Rodriguez oqarpoq timip illersuisui, cellinik pissusissamisuunngitsunik ilisarinnillutillu suujunnaarsitsisartut, nerisatigut nukittorsarneqarsinnaasut. Taassuma saviminertaqarluartunik nerisarnissaq siunnersuutigaa, soorlu neqimik orsoqanngitsumik, qorsunnik pilutartaqarluartunik, qalerualinnik aammalu naatitanik qorsunnillu c-vitamineqarluartunik. Naatitat qorsuillu taamaattut iviangikkut kræfteqalernissamik navianaat millisissinnaavaat, Journal of the National Cancer Institute-mi nalunaarutigineqarpoq. Soyabønnit soyallu qappiorneqanngitsut genisteinimik akoqarput, laboratoriami misileraanertigut ilisimaneqartunik svulstimik pilersoqarnissaanik naqisimannissinnaasutut; stoffilli tamatuma inunnut qanoq sunniuteqartarnera suli paasineqarluanngilaq.

Siusissukkut paasisaqarneq

„Iviangimi kræftip siusissukkut paasineqarnissaa nappaatip ingerlanerata allanngortinneqarnissaanut  suli pingaarnersaavoq,“ atuagassiami Radiologic Clinics of North America-mi taama allassimasoqarpoq. Tamatumunnga atatillugu pingaaruteqartut pingasut tassa aalajangersimasumik imminut misissortarneq, ukiumoortumik nakorsamit misissortinneq qinnguartartinnerlu.

Imminut misissorneq qaammammut ataasiarluni aalajangersimasumik pisariaqarpoq, misissorlugu iviangit ilusaat allanngorsimannginnersoq allatulluunniit maluginiarnannginnersut; imaassinnaavoq manngersortaqalersimasut qinerseqalersimasulluunniit. Qinerseq qanorluunniit mikitigigaluarpat ingerlaannaq nakorsamut saaffiginnittariaqarpoq. Qinerseq siusissukkut suussusersineqarpat arnap siunissani qulakkeernerusinnaassavaa. Sverigemi misissuinermi ersersinneqarpoq kræftip tinunera metastasertaqanngitsoq millimeterit 15-it missaanni ataanniluunniit angissuseqarpat pilattaanikkullu peerneqarluni, arnap ukiuni 12-ini suli inuunissaa 94 procentimik ilimanaateqartoq.

Dr. Patricia Kelly oqarpoq: „Ukiuni 12 1/2-ini iviangikkut kræftimik malugisaqarsimanngikkaanni qularnanngitsumik takkuteqqinnavianngilaq. . . . Arnallu inuaannatik atorlugit iviangimi kræftip centimeterimit ataatsimit minnerusup maluginissaa ilikkarsinnaavaat.“

Siunnersuutigineqarpoq nakorsamut aalajangersimasumik misissorteqqissaartarnissaq, ingammik 40-leereersimagaanni. Qinersimik malugisaqaraanni silatusaarnerussaaq ivianginik ilisimasaqarluartoq pilattaasartorluunniit tusarniaavigissallugu.

USA-mi kræfti pillugu institutimit oqaatigineqarpoq aalajangersimasumik tarrarsortittarneq kræftimut akiuussutissaalluartoq. Taamatut tarrarsortinnikkut tinuneq malugineqarsinnaalernissa ukiunik marlunnik sioqqullugu suussusersineqarsinnaavoq. Siunnersuutigineqarpoq arnat 40-t qaangerlugit ukiullit tarrarsortittassasut. Kisianni Dr. Daniel Kopans ima oqarpoq: „Taamaaliorneq naammaqqajanngilaq.“ Tarrarsortinnikkut iviangimi kræfti tamaat siumut suussusersineqarsinnaanngilaq.

Dr. Wende Logan-Young New York Statemi ivianginik misissuisarfimmeersoq Iteritsi!-mut oqarpoq arnaq nakorsaaluunniit iviangimi innarluummik tarrarsortinnerup qulaanngisaanik nassaaraluartut timikkut malunnaatai sumiginnaqqajaaneqartartut tarrarsuinerullu inerineri upperineqarnerusarlutik. Tamatumunnga atatillugu taanna oqarpoq tamanna ’ullumikkut kukkussutaasartut annersarigaat’. Siunnersuutigaa arnat tarrarsortinnerup inernerinik aammalu iviangikkut misissortinnikkut paasisanik upperinniavallaaqqunagit.

Tarrarsortinnikkut taamaallaat tinuneqartoq paasineqarsinnaavoq, paasineqarsinnaananili tinuneq ajunngitsuunersoq (benigne) imaluunniit ajortuunersoq (maligne). Tamanna aatsaat paasineqarsinnaavoq biopsiikkut (ipiutaasanik peersilluni misissuinikkut). Assersuutitut taasinnaavarput Irene, tarrarsortissimasoq. Tarrarsuineq tunngavigalugu nakorsaq oqarsimavoq tinunera ajunngitsuusoq oqarlunilu: „Qularutiginngilluinnarpara kræftinngitsutit.“ Napparsimasunik paarsisoq  tarrarsuinermik misissuseqqissaartoq isumakuluppoq, Ireneli oqarsimavoq: „Taannaqami eqqarsarlunga pisariaqanngitsumik annilaangasimallunga, uffa nakorsaq taama qulanngitsigisoq.“ Kingorna qinerseq annerulerpoq, taamaattumik Irene nakorsamut allamut nakorsiarpoq. Ipiutaasamik peersinikkut misissorneqarpoq paasineqarlunilu carcinomeqartoq, kræftertoq alliartupallattartumik. Tinuneq ajunngitsuunersoq (soorlu 10-nit 8-t taamaattartut) ajortuunersorluunniit paasiniarlugu ipiutaasamik peersinikkut misissuisoqartariaqartarpoq. Qinerseq alliartorpat eqqumiitsumilluunniit malunnarpat tamatigut taamaaliortoqartariaqarpoq.

Nakorsarneqarneq

Ullumikkut iviangimi kræftimik nakorsaanermi pilattaaneq, qinnguartaaneq kemoterapiilu atorneqarajupput. Tinunerup qanoq ittuussusianik, angissusianik, qanoq siaruaassimatigineranik, taqaaqqanullu siaruaassimanersoq pillugit paasissutissat aammalu utoqqaliarsaalereersimaneq nakorsaassutissamik eqqortumik qinersiniarnermi arnamut nakorsamullu ikiuutaasinnaapput.

Pilattaaneq. Radikal mastektomi, iviangimik nukinnillu taqaaqqanillu tamatumunnga atasunik peersineq, ukiuni qulikkaani passussinermi nalinginnaasumik atorneqarsimavoq. Ukiunili kingulliunerusuni iviangimik atatitsilluni tinunermik taqaaqqallu qinersiinik peersineq kingornatigullu qinnguartaasarneq iviangimik peersinertulli aniguinissamut periarfissaqartitsitigisoq atorneqalersimavoq. Taamaaliorneq takussunarsisitsinnginnerusarmat arnat tinunerup peerneqarnissaa aalajangernialeraangamikku eqqissisimanerusarput. Atuagassiami British Journal of Surgery-mili oqaatigineqarpoq arnat inuusunnerusut iviangimikkut arlalinnik kræftertut imaluunniit 3 centimeterinit annerusumik tinuneqartut iviangimillu atatitsiinnarluni nakorsartinnermik qinersisut nappaammik eqqorneqaqqeqqajaanerusartut.

Atuagassiami Cleveland Clinic Journal of Medicine-mi iviangikkut kræfteqaleqqittarnermut pissutaasartoq pingaartoq alla oqaatigineqarpoq: „Iviangimik peersitsinermi aalersortinneq kræftertup aniguinissaanut ajortumik sunniuteqartarpoq nappaatillu nangeqqinnissaanut pisuusarluni.“ Atuagassiami tassani aamma ersersinneqarpoq aalaersortittut 53 procentiinnaat iviangimikkut pilatsereernermik kingorna ukiut tallimat angullugit inuusimasut, aalersortissimanngitsulli 93 procentii taama pisimallutik.

Aniguinissamut periarfissanut pingaaruteqartoq alla atuagassiami The Lancet-imi dr. R. A. Badwemit oqaatigineqarpoq: „Arnat suli meeqqiorsinnaasut kræftertut kinguneqarluartitsissappata aaqartarfiup qanoq ilinerani pilattaaneq pingaaruteqartorujussuuvoq.“ Misissuinerit takutippaat arnat iviangip østrogeniliorluarfigisaani tinunerminnik  peersitsivigineqartut arnanit piffissami allani suliaritittunit iluatsitsinnginnerusartut — 54 procentiinnaat ukiuni qulini inooqqissimallutik arnat taaneqartut kingulliit 84 procentit ukiuni qulini inooqqissinnaasimasut. Oqaatigineqarpoq kingullermik aaqareerneq minnerpaamik ullunik 12-inik kingoqqullugu pilattaaffissaqqinnerpaasoq.

Qinnguartartinneq. Qinnguartaanikkut kræftcellet toqunneqartarput. Iviangeq atatiinnarlugu nakorsaaniarnermini pilattaasup kræftip celliisa ilaat piinngitsoorsinnaasarpai. Qinnguartaanikkut kræftip cellii amiakkuusut peerneqarsinnaapput. Qinnguartaanikkulli iviangip aappaatigut kræfteqalernissaq ulorianaateqalaarpoq. Dr. Benedick Fraass siunnersuivoq iviangip aappaa qinngornernut illersorneqassasoq. Oqarpoq: „Iviangimik kræftilimmik qinnguartaanermi teknikkikkut annikitsuinnarmik iliuuseqarnikkut iviangeq peqqissoq qinngornernut illersorneqarsinnaavoq.“ Siunnersuivoq iviangeq peqqissoq aqerlumik sanaamik 2,5 centimeterisut issussusilimmik assiaqutserneqassasoq.

Kemoterapi. Naak pilattaaneqareeraluartoq, arnat iviangimikkut kræfteqartut paasineqaqqammersut tamarmik 25-30 procentii, toqqoqqasunik metastaseqartarput malunniuteqarnissaminnut mikivallaartunik. Kemoterapiikkut  stoffit kemiimut atasut atorlugit cellet timip sinneranut siaruaattut toqorarniarneqartarput.

Kemoterapi killilimmik sunniuteqartarpoq, kræftip tinuneri cellenik assigiinngitsukkuutaanik tamarmik immikkut stoffinut qisuariartartunik katitigaammata. Cellet nakorsarneqarnermi aniguisut tinunernik akiuulluarsinnaasunik nutaanik pilersitsisinnaapput. Atuassiamili The Lancet 1992-imi januaarimoortumi ersersinneqarpoq kemoterapiip arnaq ukiuni suli qulini inuunissaanut 5-10 procentimik periarfissittaraa, ukiui apeqqutaallutik.

Kemoterapiip kingunipilui tassaasinnaapput meriartarnerit, nutsat katanneri, aaqaqattaarnerit, qaratsakkut ajoquserneq, timip akiuussutissaasa tatineqarnerat, meerartaarsinnaajunnaarneq kiisalu leukæmi (aakkut kræfterneq). John Cairns Scientific American-imi ima allaaserisaqarsimavoq: „Tamakku annertuumik kræftertumut aarlerinanngitsutut issinnaapput, arnamulli annikitsuinnannguamik iviangimigut kræftertumut [immaqa 1 cm-iinnarmik] isumakuluutaasinnaallutik. Taassuma ukiut tallimat iluanni kræftimik toqquteqarnissaanut ilimanaat 10 procentip missaannaanniippoq, pilatsinnermi kingorna nakorsarneqanngikkaluarluniluunniit.“

Hormoninik nakorsartinneq. „Østrogenertaqanngitsunik suliaritinneq østrogeniliorpallaarnissamik pinaveersimatitsisarpoq. Tamanna pisarpoq arnami suli utoqqaliarsaalinngitsumi østrogeninik annikillisitsinikkut, pilattaanikkut nakorsaatilluunniit, soorlu tamoxifenit, atorlugit mannissaqarfii peerlugit. The Lancet-imi nalunaarutigineqarpoq arnat taamatut nakorsartittut 10 procentii ukiuni qulini suli inooqqissinnaassasut, nakorsaanerit taakkua arlaalluunniit atorneqaraluarpat.

Arnat iviangimikkut kræftertut suliaritinnermik kingorna inuunermik sinnera misissortittariaqartarput. Nakkutiginninneq tamanna atajuartariaqarpoq, aalajangersimasumimmi suliaritinneq iluatsinngitsooraluarpat nappaallu takkuteqqilluni, suliaritinnerit allatut ittut atorsinnaassapput.

Kræftimik suliarinneriaatsip allap nappaat kakeksiimik taaneqartoq saassuttarpaa. Atuagassiami Cancer Research-imi nassuiarneqarpoq kræftimik toqquteqartut aggornerisa pingasut ilaat marluk kakeksiimik pissuteqartartut, tassa nukit allallu ipiutaasartaannik nungukkiartortoornermik. Dr. Joseph Gold USA-mi Syracuse Cancer Research Institutemeersoq Iteritsi!-mut ima oqarpoq: „Isumaqanngilagut aqqutit biokemiimut atasut kakeksiimik aqqutissiuisut ammanngippata kræftip tinuneratut ittumik timimi siaruaattoqarsinnaanngitsoq.“ Stoffimik toqunartuunngitsumik hydrazinsulfatimik nakorsaatitigut misissuinikkut erserpoq aqqutit tamakku ilaat matuneqarsinnaasut. Iviangimikkut kræftertut fasemi kingullermiittut 50 procentii pitsanngoriarsimapput.

Arnat ilaat naasunik nakorsaasiortartunut saaffiginnittarsimapput iviangimikkut pilattarneqarusunngikkaluarlutik imaluunniit nakorsaatinik toqunartulinnik suliarineqarusunngikkaluarlutik. Suliarineqariaatsini qinigassani allani, soorlu Hoxley-terapiimi, immikkut nerisaqarneq naasunillu nakorsaasiat pingaaruteqarput. Naasunilli nakorsaasianik suliaritinnerit sunniuteqartut ikittuinnaat ilisimaneqarput.

Ilanngutassiami matumani siunertarineqarpoq nakorsaariaatsit ullumikkut atorneqartut innersuussutiginissaat. Iteritsi! nakorsaariaatsimik aalajangersimasumik siunnersuuteqarnianngilaq. Kikkut kajumissaarniarpavut nappaammut tamatumunnga nakorsaariaatsit assigiinngitsut paasiniarluaqqullugit.— Ussatit 14:15.

Tatineqarneq iviangikkullu kræfterneq

Atuagassiami Acta neurologica-mi Dr. H. Baltrusch nassuiaavoq sakkortuumik sivisuumillu tatineqarneq timip akiuussutissaasa kræftip tinuneranut akiuussinnaassusiannik sanngiillisitsisinnaasoq. Arnani imminnut artukkeqqasuni, isumatsassimasuni misigissutsikkulluunniit annertoqqutissaaleqisuni timip akiuussutissai 50 procenti tikillugu sanngiillisinneqarsinnaapput.

Dr. Basil Stoll atuakkami Mind and Cancer Prognosis-imi ima erseqqissaavoq: „Kræftertut suliaritinnerminni suliaritereernerminnilu timikkut isumakkullu kingunipilutsitsinissaat sunnguit tamaasa atorlugit killilersimaarniarneqartariaqarpoq.“ Qanorli annertoqqusersorneqarnissartik pisariaqartippaat? (gD 8/4 94)

[Qupp. 7-mi issuagaq]

Immikkut nerisaqartitsinikkut kræfti ajorunnaarsinneqarsinnaanngilaq, nerisalli aalajangersimasunilli nerisaqarnikkut nerinaveersaagaqarnikkullu pinaveersaartinneqarsinnaavoq. „Eqqortunik nerisaqarnikkut iviangikkut kræfteqalernissamik aarlerinaat 50 procentimik millisinneqarsinnaavoq,“ ph. d. Leonard Cohen oqarpoq.

[Qupp. 8-mi issuagaq]

„Iviangimi kræftip siusissukkut paasineqarnissaa nappaatip ingerlanerata allanngortinneqarnissaanut suli pingaarnersaavoq,“ atuagassiami „Radiologic Clinics of North America“-mi oqaatigineqarpoq. Tamatumunnga atatillugu pingaartut pingasut tassa aalajangersimasumik imminut misissortarneq, ukiumoortumik nakorsamut misissortinneq tarrarsortinnerlu

[Qupp. 9-mi ungalusaq]

Imminut misissorneq — qaammammoortumik

Aaqareernerup kingorna ulluni 4-7-ini iviangit nammineerluni misissortariaqarput. Arnat aaqartarunnaareersut qaammatit tamaasa ullormi aalajangersimasumi taamaaliorsinnaapput.

Qaammatit tamaasa ullormi aalajangersimasumi maluginiagassat

• Iviangimi sumiluunniit (mikisumik angisuumilluunniit) qinerseqarnersoq tinupanertaqarnersorluunniit.

• Iviangimi eqingasulinnersaqarnersoq, itersinertaqarnersoq qalipaatissarinngisaminilluunniit qalipaatinissimanersoq.

• Mulit ilummoorsimanersut.

• Mulimikkut aniorneqarnersut qalipaajarnersulluunniit imaluunniit seerisoqarnersut.

• Unini angisuunik qinerseqarnersoq.

• Iviangini milammik kimillannermilluunniit allanngortoqarsimanersoq.

• Iviangit ilutsimikkut angissutsimikkulluunniit pissusissamisuunngitsumik assigiinngissuteqalersimanersut.

Imminut misissorneq

Nikorfallutit tallit saamerleq qullaruk. Assannik talerpillermik iviangivit saneraa aallarnerfigalugu mulitit tikikkiartuaarlugit tagiartorit. Aamma univit iviangivillu akornat maluginiaruk.

Tuikkut saamerlikkut akisilerlutit innarit, tallit saamerleq niaqquit qulaanut ataanulluunniit pisillugu. Qulaanisut allassimasutut tagiartorit. Talerpiatungaani aamma taamaaliorit.

Muleq sallaatsumik naqiguk aniasoqassanersoq takuniarlugu. Aamma talerpilleq taamaalioruk.