Sapporomi apummik sermermillu festivaali

Japanimi Iteritsi!-p ilanngutassiortuanit

UKIUMI sivisuumi Sapporo, illoqarfik Japanip avannaaniittoq, apummik pooqqasarpoq. Ukiukkut qaammatini tallimani arfinilinniluunniit illoqarfiup inui sulinngiffimminni sammisassaqarpallaartarsimanngikkaluarput, taavali illoqarfimmi qullersaasut peqatigiillutik isumassarsisimapput: Apummik festivaali apummik inuusaliarsuarnik ussassaarutilik.

1950-imi ilinniarnertuunngorniat ikiortigalugit arfinilinnik inuusaliortoqarpoq, 3-4 meterinik angissusilinnik. Inuit 50.000-it missaat aggersimapput ’Venus Milomeersoq’ sermimillu inuusaliat allat takuniarlugit. Yuki Matsuri, imaluunniit apummik festivaali, aallartilluarsimavoq.

Ukiut ingerlaneranni festivaali ineriartorluarlunilu nuannarineqarnerujartuinnarpoq. Maannakkut ukiut tamaasa takornariat 2 millionit, ilaatigut nunanit allaneersorpassuit, sermimit apummillu qiperukkat hundredelikkuutaat tupigusuutigiartorlugit aggiasarput. Ukiukkut alutornartorsiassaq ullunik arfineq-marlunnik sivissusilik upperisarsiornermut attuumassuteqanngitsoq tamanna Japanimi nalliuttorsiornernit allanit assingusunit tamanit pingaarnerpaanngorsimavoq.

Saqqummersitanik qimerluuineq

Saqqummersitsiffiit pingasut ilaat annerpaaq tassaavoq Ōdori Park. Apummut nivatamut ’eqqaaviusimagaluartoq’ tamanna Sapporop qiterpiaaniippoq inissiarsuartut 11-tut isorartutigisoq. Tamaani aamma Makomanaimi ungasinngitsumiittumi qiperukkat annerusut takuneqarsinnaasarput. Meeqqat fjernsynimi titartakkanilu takusimasatik qiperorlugit angisuunngortinneqarsimasut tupigusullutik isiginnaartarpaat. Takusinnaavaat avataarsualiartartoq sapiitsoq Ultraman nukappiaqqat ilaartagaat. Aammalu eqqaani Chibi Maruko-chan ikinngutaalu, meeqqanut titartakkat nuannarineqartut, takuneqarsinnaapput.

Inersimasuttaaq tupigusuutissaqaqaat. Parisimi Operamik isiginnaartitsiviup assinga pinnersakkanik iigalik qaliatalu qaavani nipilersortartunik qiperugartalik maluginiarnartorujussuuvoq. Aajuna tyskit peqqissariartortarfiat ukiuni 1700-kkunni illuliortaaseq malillugu apummit sanaaq. Aamma araberit illussaarsuat Aladdinilu qullia tupinnartoq ilisarnartorujussuupput.

Innuttaasut Illoqannginnersaanni qiperukkat minnerusut, ilarpassui immikkut oqariartuutillit, nassaassaapput. Brandenburgimi Isaaffiup assinga Tysklandip ungasinngitsukkut kattuteqqinneranik eqqaasitsineruvoq. Qiperukkat ilaat nunarsuarmut, avatangiisinut uumasunullu tunngassuteqarput.

Ōdori Parkimiippoq Nunat Tamalaat Inaat, tassanilu nunanit assigiinngitsunit saqqummersitsiniaqatigiit imminnut unammipput. Ilaat qiperuisartuupput amerlanertigut maarmorimik, ujaqqanik assigisaannillu. Tamarmik apummik manngersarneqarsimasumik kipparissumik arfinilinnik teqeqqulinnik 27 kubikmeterisut atsigisumik tunineqartarput ullut pingasut ingerlaneranni qiperugassaminnik.

Qanorli ililluni qiperukkat angisoorujussuit taamalu sukumiitigisumik sananeqartarpat?

Apummik qiperukkat qanoq sananeqartartut

Angisoorujussualiat tamakku sanassallugit imaannaanngilaq. Ataasiinnarmut qaammat ataaseq atortariaqarsinnaavoq, allaat ullut suliffiit 1500-t sinnerlugit atorlugit. Qiperukkat angisutt ilagaat Melbournemi Australiamiittumi Flinders Street Stationimik assilillugu qiperugaq. Sanaaq tamanna 35 meterinik takissuseqarpoq 15 meterinillu portussuseqarlunilu. Biilit usisaatit usii 1400-t, tamarmik apummik 5 tonsinik usillit, tassa katillugit 7000 tonsit sanaamut tamatumunnga atorneqarsimavoq. Tupinnanngilaq 1955-imiit sakkutuut qiperukkanik angisuunik suliat amerlanersaat naammassisarmatigik, kingusinnerusukkullu qatserisartuttaaq ikiortigalugit. Misissoriartigu qanoq ilillutik apummik eqqumiitsuliarsuit tamakku sanasaraat.

Siullermik assilineqartussaq qinerneqartariaqarpoq. Paasissutissat assilissallu katersorneqartarput. Tamakku tunngavigalugit marrarmik, papmachémik allamilluunniit assilisassat sananeqartarput. Taava qaammat ataaseq festivaalernissap siorna aput minguitsoq qiperuisarfimmut katersorneqartarpoq. Tassani aput kuitsivinnut angisuunut qisummik sanaajusunut immiunneqartarpoq imermillu manngersarneqartarluni. Kingorna kuitsivik peerneqartarpoq ikaajusallu napparneqartarput. Taava qiperuineq aallartittarpoq.

 Issinneruffiani unnuakkut sulisoqarajuttarpoq. Qiperuisartut ilusilersuigallarnermut ulimaatit nivaattallu atortarpaat, qiperueqqissaarnermullu sakkut minnerusut atortarlugit.

Aamma inuit ataasiakkaat inuppaaluillu ataatsimoortut peqataasinnaapput. Japanimit tamarmit peqataarusuttut hundredelikkuutaat pingajorarterutaat immeraannikkut qinerneqartarput ilisimasakkaanillu siunnersorneqartarlutik. Tamarmik apummik manngersarneqarsimasumik kipparissumik arfinilinnik teqeqqulinnik 8 kubikmeterisut atsigisumik tunineqartarput ullut tallimat ingerlaneranni qiperugassaminnik.

Saqqummersitat tupinnartut

Festivaalernermi kusanartuliat allat tassaapput sermimik qiperukkat. Amerlanersaat Sermimik Qiperuisartut Peqatigiiffiata ilaasortaanit sanaajupput. Qiperuisartut taakku ilarpassui illusisarfinni tusaamasaasuni igaffissuarni pisortaapput, amerlanertigut nerisarfissuarni piginnaassutsitik takutittarlugit. Pilereqalutik Sapporoliartarput, sanaavilu kusanartorujussuusarput.

Nipilersorneq isiginnaartitsinerlu nalliuttorsiornermut ilaapput. Unamminerit, nipilersoqatigiit ingerlaarneri, qitinneq, sisorartartut tinngallattaarneri allarpassuillu pisarput. Meeqqallu sisorarfiliat amerlasuut qiperukkani sanaajusut nunnaarutigisarpaat.

Saqqummersitat ingammik unnukkut isiginnaagassaqqissuupput. Peeriararpassuit illoqannginnersami orpinni pilutaqanngitsuni nivingasut qaarmarnillu assigiinngitsorpassuit qiperukkanut qillaalasunut qinngorsimasut ataatsimut isigisamik takorannerluinnartumik pilersitsipput. Saqqummersitat tamakku takoreerlugit inuit Guutimit takorluuisinnaanermik assassullaqqissutsimillu piginnaassusilerneqartut naammassisinnaasaat kakkaginaqaaq. (gD 8/2 94)

[Qupp. 31-mi assiliartat]

Apummik qiperugarsuit ilaat 35 meterinik takissuseqarsinnaallutik 15 meterinillu portussuseqarsinnaapput, apummit 7000 tonsinit sanaajullutik