Sikuliap oqaluttuarisaanera

PIULEQQAARNERMINIILLI sikuliaq pitsanngoriartorsimaqaaq. Sorbetimik taaneqartoq Romamiutoqqat nassaarisimavaat. Mamartuliaq qerititaq tamanna, apummit, paarnanit igutsaallu tungusunnitsuutaannit sanaajusoq Romamiutoqqat pisuunerusut ilaannikkut nerisarsimavaat. Ukiorpassuit ingerlaneranni sorbetiliorneq pitsanngoriartorsimavoq, qularnanngitsumillu ukiuni akullerni igasut araberiusut pitsaanerpaamik sorbetiliortalersimapput. Oqaaseq „sorbet“ araberit oqaasiinik naggueqarsorineqarpoq.

Sorbet nalinginnaasoq, pingaartumik imermik sanaajusoq, sikuliamut ullumikkut atorneqartartumut siuliusutut oqaatigineqarsinnaavoq. Sikuliornerli allanngorsimavoq immuk, manniit, sukkut akuutisallu mamassusillit atorneqalermata akuugaq kinertoq mamartoq inerneralugu. 1600-kkunni Frankrigimi kunngikkunni Louis XIV-ikkunni inuusimagaluaruit akimarnit sikuliamik ooqattaareqqaarnerat takusimassagaluarpat. Taamanikkut nakorsat ilisimatuullu allat isumaqatigiinngissutigisimavaat sikutorneq aqajaqqup uutsineranut iluaqutaanersoq imaluunniit naami.

Qanoq ililluni taamanikkut sikuliortoqarsinnaasimava qerititsiveqanngitsoq? Aallaqqaataani qattat marluk qisummik saviminermilluunniit sanaajusut atorneqartarsimapput, iluleriissillugit. Sikuliassat qattami ilorlermi akuleriissinneqartarput, qattallu marluk ikerannut tarajoq nilaallu immiunneqartarlutik. Akussai tamarmik akulerunneqareerpata qattamiitikkallarneqartarput, sikuliarlu inertarpoq. Nunanili isittuunngitsuni siku imaluunniit nilak sumit pisarpaat? Ukiut hundredelikkuutaat matuma siorna inuit paasisimavaat siku ukiukkut katersorneqarsinnaasoq assakkanilu ivikkanik orpiillu avalequtaannik matuneqarsimasuni toqqortarineqarsinnaalluni. 1800-kkunni maskiina qerititsivik nassaarineqarpoq amerlasuunillu sikuliornermut atorneqartalerluni. Angerlarsimaffinni sikuliaq illerfiusani qisummik simissiamillu sanaajusuni toqqortarineqartarpoq.

1900-kkut ingerlaneranni sikulioriaatsit pitsanngoriartorsimaqaat. Nillataartitsiviit, qerititsiviit atortorissaarutillu allat, peqqinnissamut tunngasunik sianiginnilluarnermik kinguneqartut, maanna fabrikkini angerlarsimaffinnilu sikuliornermut atorneqartarput.

Sikuliullaqqissuseq

Sikuliortup pikkorissup suliarisartakkani nalunngilluartariaqarpaa, mamartuliortuulluni, igasuulluni ilaatigullu kusanartuliortuulluni, aammalu kemiilerisuulluni bakterianillu ilisimasaqartariaqarluni. Suup sikuliaq taama kinertigilersillugulu mamartigilersittarpaa? Fabrikkini sikuliaq assersuutigeriartigu. Sikuliaq kinertisarniarlugit immuk naasulluunniit orsuat naasullu isserat akulerunneqartarput. Aamma manniit, sukkut pisariaqarpallu qalipaat mamassutsillu, soorlu kakao, kaffi paarnallu, akulerunneqartarput. Allaat jordnødimik punniliaq sikuliornermut atorneqarsinnaavoq.

Tamakku tamarmik 70 gradinut kissanneqarlutik akuleriissilluarneqartarput. Taava 90 gradinut kissanneqartarput bakteriat tamaasa toqunniarlugit. Kingornalu sikuliaq nalunaaquttap akunnialunni 4 gradimiitillugu nillorserneqartilluni issoriartulersarpoq. Taava qeritinneqassaaq. Erniinnaq -6--10 gradinut qeritinneqassaaq arriitsumik aalatiitigalugu. Taamaalilluni silaannaq ilanngunneqartarpoq sikuliap kinissusissaanut.

Romamiutoqqat sorbetiliortalerneranniit Louis XIV-kkunnilu kunngikkormiuni sikuliap ooqattaarneqaqqaarneraniit ukiut hundredelippassuit ingerlasimapput. Tullianilli sikumik sorbetimilluunniit mamarinerpaasannik nerileruit Romamiutoqqat taama inuummarissinartigalunilu mamartigisumik nassaarsimanerat qujamasuutiginiariuk! (gD 22/3 94)