Silarsuaq qimerloorparput

Meeqqat millionilikkuutaat aqqusinerni inuusut

Silarsuaq tamakkerlugu meeqqat 100 millionit sinnerlugit aqqusinerni inuupput, ikinnerpaamillu affaat ikiaroornartutortarlutik, WHO taama nalunaarsimavoq. Illoqarfissuit soorlu Rio de Janeiro, Manila, Lusaka, Montreal Torontolu misissuiffigineqarmata paasinarsisimavoq meeqqat aqqusinerni inuusut ikiaroornartutortarnerat assigiingajattoq. Misissuinermik tamatuminnga aqutsisoq aningaasarsiornermik ilisimatooq Hans Emblad oqarsimavoq „ikiaroornartut pissarsiarineqarsinnaanerat ikiaroornartutortartut amerlassusiannut aalajangiisuugunartoq“. Imali nangippoq: „Oqartussaasut, soorluttaaq innuttaaqatigiinni atorfeqarfiit meeqqanik aqqusinerniittunik sullissisartut ikiaroornartunik ajornartorsiut sumiginnartarpaat.“ Naak allat „meeqqat aqqusinernit peerniartaraluaraat, meeqqat allamik ornittagassaqanngillat,“ Emblad taama oqarsimavoq. O Estado de S. Paulo-mi nalunaarummi nangilluni eqqartorneqarpoq meeqqat aqqusinerni inuusut „aniguerusuttartut“.

Meerassamut attaveqarneq

Sooq ilumiu anaanap illiaaniitillugu oqaluffigineqartassava? Brasiliamiut atuagassiaat Veja naapertorlugu psykiateri Schweizimiu Bertrand Cramer ima oqarsimavoq: „Taama oqaluffiginninnikkut angajoqqaat, ingammik anaanaasup, meerartik inunngornissaa sioqqullugu attaveqarfigilersinnaavaat.“ Naak nalugaluaripput ilumiup taamatut oqalunneq qanoq malugitigisarneraa, „nalunngilarput eqqaamasinnaassuseqartoq, tamannalu immikkut pingaaruteqarpoq,“ Cramer taama oqarpoq. Aammalu inunngornermi kingorna inoorlaaq angajoqqaami kiinaannik malinnaaffiginneqqissaartarmat, Cramer oqarpoq „ulluni siullerni allaat pisimasut tamarmik assut pingaaruteqartut“. Taamaattoq aamma mianersoqqusivoq: „Meeraq naammalluinnartunngortinniarnissaanut taarsiullugu angajoqqaat meeqqamut attaveqanngippallaarnissartik sianigisariaqarpaat, siunissami inersimasunngorunik isumakkut nappaateqaleqqunagit. Meeqqat nalinginnaasumik neriuuteqarfigissallugit naammappoq — Nobelprisimik nersornaaserneqarnissaat neriuutigisariaqanngilaq.“

Amaqqut uterput

Frankrigimi ukiuni 50-ini amaroqarsimanngereerluni amaroqaqqilerpoq, franskit atuagassianni Terre Sauvage-mi taama allassimavoq. Tamaani Europamilu tamarmi amaroqarluarsimagaluarpoq, piniapilunneqarnertilli, toqunartunillu atuineq uumaffissaarutitaanertillu pissutigalugit Europap kitaani nungungajassimallutik. Italiami qaqqani Apenninini amarorpaalunnguit 1977-imiilli eqqissisimatitaasimasut ullumikkut amiakkuupput. 1989-imi Frankrigip kujataata kangiani nuna eqqissisimatitaq savaasarnanik, savanik nujuartanik oqinninnguanillu peqarluartoq Mercantour National Park pilersinneqarmat amaqqut Frankrigimut utersimagunarput piniarfissarsiorlutik. Naak amaqqut 1989-imiit Frankrigimi piniaqqusaanngikkaluartut Italiamiu biologi Luigi Boitani ima allassimavoq: ’Amaqqunut navianaatit annerpaartaat tassaavoq inuit amaqqunut ersiginnilluinnarnerat.’

Silarsuarmi peqqissuseq

Silarsuarmi peqqissuseq pillugu WHO-p nalunaarutaasa arfineq-pingajuanni nunarsuaq tamakkerlugu nappaatinut akiuunneq aarlererpaluttumik allaatigineqarpoq: „Kiattuni nappaataagajuttut atugaasorujussuanngorunarput, kolera ukiuni hundredelinni makkunani aatsaat maanna Amerikamut siammarsimalerpoq, inuit amerliartuinnartut nappaammit sungarpallannersuarmit denguemillu kiaqarnermik nappaalanersuarmit eqqorneqartarput malarialu ingasakkiartuinnarpoq . . . AIDS-imik nappaat nunarsuaq tamakkerlugu siammarpoq . . . puakkut tuberkuloseqarneq siuariartorpoq . . . nunani siuarsarniakkani inuit kræftertut maanna nunani siuarsimasuni kræftertunit amerlanerulerput. Diabetikerit sumi tamaani amerliartorput.“ 1985-imit 1990 ilanngullugu ukiut tamaasa inuit 50 millionit toqusimapput, nalunaarutillu takutippaat taakkua ilaat 46,5 millionit nappaatinik toqquteqarsimasut, ukiullu tamaasa inoorlaat 140 millionit ilaat 4 millionit inunngornermik nalunaaquttap-akunnialuit imaluunniit ullualuit kinguninnguagut toqusimallutik. Ukiut tamaasa 7 millionit kræftimik eqqorneqartarput, 1 millionillu HIV-virusimik AIDS-imik kinguneqartumik tunillatsittarlutik. Qujanartumilli meeqqat nappaataasa ilaat, soorlu mæslinngit ilummoornerlu kinguariartorput inuillu ilimagisamik inuunerata sivisussusiat ukiunik 1-2-nik sivisunerulersimalluni.  Nunarsuaq tamakkerlugu inuit maanna agguaqatigiissillugit ukiuni 65-ini inuusarput.

Viinnip nerliiviliarnermi atugassap allamut atorneqartarnera

Misissuinerit nutaat naapertorlugit Italiami ukiut tamaasa viinni 10 million literi nerliiviliarnermut atugassaq pisiarineqartarpoq. Nerliiviliarnermulli 1 million literi kisiat atorneqartarpoq. Sinnerami? Paasiniaasartoq ataaseq naapertussagaanni „oqaluffimmi kiffaasut ajoqillu nalinginnaasumik isertortukkut viinnisortarnerat ilanngunneqarpat atuisarneq marloriaammik annertusiinnaassagaluarpoq“. „Ilumoortormi tassaavoq,“ aviisi Corrieri della Sera taama allassimavoq, „biskorpit palasillu nerrivianni atuineq quleriaammik anneruvoq“.

Allagarpassuit

1989-imi Craig Shergold, nukappiaraq tuluk arfineq-marlunnik ukiulik, qaratsamigut tinuneqalerpoq, toqunissaalu ilimagineqarluni. Kissaatigaa silarsuarmi tamarmi allakkanik peqqissinissaminik kissaassisunik amerlanerpaanik allagarsissalluni. Tamanna nutaarsiassatigut peqatigiiffimmillu Atlantameersumit Nunarsuaq Tamakkerlugu Meeqqat Kissaataannut Aningaasaateqarfik-imit nalunaarutigineqarsimavoq qaammatialuillu tamatuma kingorna kissaataa naammassineqareerpoq. Ukioq siulleq allakkat peqqissinissamik kissaassisut 16 millionit sinnerlugit tiguneqarsimapput, 1992-ilu tikillugu 33 millionit. Sapaatit akunneri tamaasa suli 300.000-inik allagarsisarput, naak ukiut marluk kingulliit allagaqqusiunnaarsimagaluartut. 60 millioninik allagarsillutillu kisikkunnaarpaat. „Quersuaqarpugut 900 kvadratmeterisut angissusilimmik allakkanik suli ammarneqanngitsunik qalia tikillugu ulikkaavissumik,“ Arthur Stein, peqatigiiffiup præsidentia, taama oqarpoq. Ajunngitsuliortiminit ikiorneqarluni Craig 1991-ip aallartinnerani pilattarneqarpoq, tinuneratalu 90 procentia peerneqarpoq.

Kikkut meeraqarnerpaappat?

Inunngortartut nunarsuarmi nunami sumi agguaqatigiissillugit amerlanerpaappat? FN naapertorlugu Rwandami taamaappoq, tassani arnat qitorniorsinnaasut agguaqatigiissillugit 8,3-nik meeraqarmata. Tulliupput Malawi, meeqqanik 7,6-inik, Elfenbenskysten 7,4-nik, Ugandalu meeqqanik 7,3-nik. Silarsuarmi tamarmi arnat agguaqatigiissillugit 3,3-nik meeraqarput, nunanilu siuarsimasuni agguaqatigiissillugit 1,9-iupput. Tupinnartumik silarsuarmi inunngortartut ikinnerpaaffiat tassaavoq Italia, siornatigut meeqqiorluarfiusimagaluartoq arnat tassani agguaqatigiissillugit 1,3-nik meeraqarmata. Ilaqutariit Italiamiut pingasunik, sisamanik amerlanerusumilluunniit meeraqarunnaarsimapput. Erseqqippoq Italiamiut katuullit ilagiissaasa naartunaveersaarnissamik maleruaqqusaat maleruarunnaalersimagaat.

Canadami USA-milu atuarsinnaanermik ajornartorsiutit

Ukiuni sisamani USA-mi atuarsinnaaneq misissuiffigineqareersorlu paasinarsivoq „tamaani inersimasut 191 millioniusut affaasa missaat tuluttut ima piginnaasakitsigisut akiligassat allagartaat kukkusut pillugit namminneq allagaqarsinnaanatik imaluunniit bussit ingerlavissaat naqitat tunngavigalugit bussimik ingerlanerup sivisussusia naatsorsorsinnaanagu,“ The New York Times taama nalunaarpoq. Tassa inuit tamakku ulluinnarni sutigut tamatigut ajornartorsiuteqartarput, soorlu aviisini paasissutissanik eqqortumik paasinninnissaq, bankimut aningaasanik ilisiniarluni allagartanik immersuinissaq imaluunniit iisartakkanik qassinik meeqqap iisinissaa eqqarsaatigalugit. Canadami misissuinerup assingusup aamma takutissimavaa ’Canadamiut inersimasut 16 procentii ulluinnarni atuagassat amerlanersaat atuarneq saperaat’ aamma allat 22 procentit ilitsersuutit oqitsut kisiisa atuarsinnaavaat, aviisimi The Globe and Mail-imi allassimavoq. Naammassisakinneq, kukkunerit ajunaarnerillu atuarsinnaannginnermik pissuteqartut suliffinnut dollarsinik milliardilinnik akeqarsimapput.

Sorsunnermi pujortaamasut

Bosnia-Herzegovinami sorsunneq pissutigalugu nerisassat pisariaqartitallu allat amigaataalersimapput. Naalli qaammatini arlalinni illoqarfik Sarajevo ungusaaqqareeraluartoq illoqarfimmi sikaritsiliorfik suli ingerlavoq. The New York Times naapertorlugu nunami sorsuffiusumi tamatumani inuppassuit sikaritsinik amigaateqarneq nerisassanik, imermik aallaasinullu imassanik amigaateqarnermit maalaarutigineruaat. Inuit ilaat sikaritsinut poortanut koruuninik 35-it 350-illu akornanniittunik akiliiumassuseqartarsimapput. Aviisimi tassani allassimavoq ’neriniartarfinni, allaffeqarfinni allaniluunniit pujortaqqusaannginnermik pilersitsiniartoqaraluarpat taanna qularnanngitsumik aallaammik sioorasaarneqarumaarpoq’.

 Imminornermik pitsaaliisarneq

Imminornermik imminorniarnermillu pitsaaliisarnermut centeri Sverigemi Stockholmimi Karolinska Hospitalimi pilersinneqarsimavoq. Centerip siuttua professori Danuta Wasserman aviisi Dagens Nyheter naapertorlugu oqarsimavoq imminorniartut imminnut allanullu tatiginninnikinnerat imminorniarnernut amerlanernut pissutaasartoq. Taamaattumik isumaqarpoq allanut attaveqarnerunerup misiginneqataanerunerullu imminornerit ikinnerulersissagaat. „Sverigemi inuit immikkoornialeriartuinnarput allanut matu matusarlugu,“ taama oqarsimavoq. Siunnersuivoq imminornissamik eqqarsaateqalersup ’imminut miserratigineq avissaarsimaniarnerlu pinaveersaartariaqarai, oqaloqateqarniartariaqarlunilu’. Imminoriaraluarsimasut misissuinikkut sivisuumik malinnaaffigineqarneranni paasinarsisimavoq taakkua 90 procentii nalinginnaasumik inuuneqaleqqissimasut ajornartorsiut qaangereeramikku.