Angutit arnallu tamarmik immikkut oqaaseqarpat?

TAKORLOORIARUK Jens nikallungarpasilluni Suulup allaffianut isertoq. Suulup ikinngunni misigeqatigerpasillugu isigaa sumik ajortoqarneranik oqaluttuarnissaa ilimagalugu. „Niueqatigiinnissamik isumaqatigiissutip tamatuma naammassinissaa qularaara,“ Jens anersaaruluppoq. „Ajornartorsiutitarpassuaqarpoq, siulersuisullu assut tatisimavaannga.“ „Sunaana isumakuluutigigit?“ Suulut ikinngutinnerpasilluni aperaaq. „Nalunngilat suliamut tamatumunnga illit piukkunnarnerpaallutit, aamma siulersuisut tamanna nalunngilaat. Eqqissillutit piinnarit. Isumaqaruit tamanna ajornartorsiutaasoq, taava takussagaluarpat qaammammi kingullermi . . .“ Taava Suulup kukkusimanermi quianartortai oqaluttuarai. Kinguninngua ikinngutaa allaffianit anivoq — eqqissiallassimalluni qungujulallunilu. Suulup ikiuisinnaanini nuannaarutigaa.

Taava takorlooriaruk Suulut ualikkut angerlartoq malugalugulu nuliani, Birthe, isumatsalluinnarsimasoq. Ilassivaa, pisarnerminit qiimarpasinnerusumik, sumillu ajortoqarneranik oqaluttuarnissaa utaqqillugu. Ilungersorpaseqaluni nipaareerluni nulia nillerpoq: „Sapiliivippunga! Naalagartaarput taama naalagaaniartigisorsuaq!“ Suulup nuliani ingitippaa, eqillugu oqarfigalugu: „Asasak, taamarsuaq isumakuluutigeqinagu. Suliffiinnaanuna. Naalakkat taamaakkajupput. Tusaassagaluarpat ullumi uanga naalakkama oqalorujuffigimmanga. Illilli saperluinnarukku isumaqarpunga soraaginnassasutit.“

„Qanoq misiginera soqutiginngilluinnarpat!“ Birthe akipiloorpoq. „Tusarnaanngisaannarparma! Soraaginnarsinnaanngilanga.  Illit akissarsiatit naammanngillat!“ Taamatut oqariarluni sinittarfimmukarpoq qiajartorluni. Uissuummeqaluni Suulut sinittarfiup matuata matusimasup silataani qeqqiinnarpoq qanorpiarlu pisoqarisimanera isumaliutigalugu. Sooruna Suulup tuppallersaalluni oqaasiinut qisuariarnerit taama assigiinngitsigisut?

Angutaaneq arnaanerluunniit apeqqutaava?

Qularnanngitsumik inuppassuit nassuiaajumassapput oqarlutik qisuariarnerit qulaani eqqartorneqartut assigiinngissutaat Jensip angutaaneranik Birthellu arnaaneranik pissuteqartoq. Oqaatsinik ilisimatuut isumaqarput aappariit attaveqatigiinniarnikkut ajornartorsiutaat angutit arnallu assigiinngissusiannik pissuteqartut. Atuakkani soorlu Kvinders snak og mænds tale-mi aamma Mænd er fra mars, kvinder er fra Venus-mi isuma saqqummiunneqartoq tassaavoq angutit arnallu assigiimmik oqaaseqaraluarlutik attaveqatiginneriaasii assigiinngitsuusut.

Isumaqartoqassanngilaq Jehovap arnaq angummit pinngortikkamiuk pingaannginnerusumik inuliorsimasoq. Angut arnarlu tupinnartumik peqqissaarluinnartumillu piliaapput timikkut, misigissutsikkut, isumakkut anersaakkullu imminnut tapertareeqatigiittussatut. Aamma allarpassuaqarpoq assigiinngissutaannut ilasaasunik — perorsarneqarneq inuunermilu misilittakkat, kulturi, avatangiisit kiisalu suup arnarpalunneranut suullu anguterpalunneranut isummat nalinginnaasut. Sunnerneqaatsit tamakkua immaqa angutit arnallu tamarmik immikkut attaveqatiginneriaasiannut ilusilersueqataasarput. Kisianni „angutit ileqquat“nik imaluunniit „arnat ileqquat“-nik isuma nassuiarneqarsinnaanngitsoq tarnip pissusii pillugit atuakkaniinnaq nassaassaagunarput.

Arnat misigissutsiminnik ersersitsinerusartutut oqaatigineqartarput, aammali angutit inunnik allanik peqateqarnerminni oqaatsimikkut misiginneqataanermik ersersitsisarput. Angutit isumatuutut oqaatigineqarajupput, arnalli amerlasuutigut sukuiaallaqqissuusarput. Tassa taamaattumik pissuseq aalajangersimasoq angutinuinnaq arnanuinnarluunniit pissuserinerassallugu ajornarpoq, ataaserli qularutissaanngilaq: Aappap isiginnittaasianik ilisimanninneq ingammiik aappariinnerup iluani kamageqatigiinnissamut pingaaruteqartorujussuuvoq.

Aappariinnermi attaveqatigiinniarnermut atatillugu unamminiarnartoq ulluinnarni atuuttoq annikitsuunngilluinnarpoq. Uiusut paasilertuisartut ilarpassuisa uppernarsarsinnaavaat apeqqut suunngitsunnguusaaraluartoq manna: „Nujaleritikkama, qanoq isumaqarfigaagit?“ oqqannersuaqalersitsisinnaalluartoq. Nuliaasut periaaserissut ilarpassuisa paasisimavaat ima aperiuaannartussaanatik: „Sooq aqqutissarput pillugu aperiinnannginnamma?“ uimik biilertillutik tammartajaarussimagaangatik. Aappap ’eqqumiilaarutai’ nikaginiaannarnagit namminerlu ’eqqumiilaaqutini’ aalajangiusimaniaannarnagit oqarluni ’allatut ajornaqaaq taamaappunga’, aappaaasup asannittup qallikkuinnaq pissutsit isiginiassanngilai. Taamaanneq tassaanngilaq aappap attaveqarfiginneriaasianik misigittaatsumik qaqiliineq, tassaallunili aappap uummataanut isumaanullu asannittumik ilummut alakkarneq.

Inuit tamarmik immikkut asseqanngilluinnartuupput, aamma aappariinnerup iluani inuit marluk katitigaaneri taamaapput. Isumaqatigiinneq piviusoq nammineq pilerneq ajorpoq, inuulli naammalluinnanngissusia pissutaalluni annertuumik suliniuteqaqqaarluni aatsaat pilertarpoq. Assersuutigalugu isumaqartoqaqqajaasoqarsinnaavoq nammineq pissutsinut isiginnittaatsitut allat isiginnittaaseqartut. Allat pisariaqartitaat uagut pisariaqartitatta  matussutissinneqarnissaattut kissaatigisatsitut amerlasuutigut matussutissinniartarpavut, immaqa maleruagassaq atortuujuaannartoq manna malinniarsaralugu: ’Inunnut qanorluunniit iliorfigeqqugussi ilississaaq taamatut iliorfigisigik.’ (Matîuse 7:12) Jesusilli pisaa tassaanngilaq nammineq piumasavut aamma allat piumassagaat. Aap, piumasarparput uagut kissaatigisatsinnik allat tunissagaatigut. Taamaattumik taakku kissaatigisaannik tunisariaqarpavut. Tamanna ingammik aappariinnermi pingaaruteqarpoq, tamatumanimi aappaasut tamarmik neriorsuisimapput pisinnaasartik naapertorlugu aapparmik pisariaqartitaanik matussutissiissallutik.

Birthe Suulullu taamatut neriorsuuteqarsimapput. Ukiunilu marlunni pilluarlutik aappareereersimapput. Naak misigaluarlutik imminnut ilisarisimallutik taamaattoq ilaannikkut paasinarsisarpoq attaveqatigiinniarnikkut annertuumik ajornartorsiuteqarlutik, ajornartorsiummik ilungersulaaginnarnikkut aaqqinneqarsinnaanngitsumik. Ussatit 16:23-mi ima allassimavoq: ’Uummatikkut ilisimassuseqarnerup silatuumik oqalunneq pilersittarpaa.’ Aap, attaveqatigiinneq pillugu ilisimasaqarnissaq pingaaruteqarpoq. Takoriartigu tamanna Birthemut Suulummullu periarfissanik sunik ammaassisoq.

Angut

Suulut silarsuarmi unammillerfiusumi, inuttut atsissumi qutsissumiluunniit inissitsiteriffiusumi, inooqataavoq. Attaveqatigiinneq inissisimaffianik, piginnaatitaaneranik, ilisimasaanik naleqassusianillu nalorninaallisitsisuuvoq. Attaviitsuulluni nammieersinnaassusia taassumunnga pingaaruteqaqaaq. Suulut naalagarsiortinneqaraangami piuminaallisarpoq. Naalakkiinerup oqariartuutaata isertortup „suliat pitsaalluanngilaq“ pikitsitsilersittarpaa, oqariartuut ingasattajaarpallaartuunngikkaluaraangalluunniit.

Suulut paasissutissanik taartigeeqatiginninniarnerulluni oqaluttarpoq. Pissutsit piviusut, isumassarsiat suullu nutaat uninngavigissallugit nuannaraa.

Suulut tusarnaaraangami oqaluttoq qaqutigut kipitittarpaa, akuummernernilluunniit soorlu „hmm“-mik imaluunniit „sunaaffa“-mik naamik, paasissutissanimmi tigooqqaagami. Isumaqataanngikkaangamili oqaatiginissaanut tunuarsimaartanngilaq, ingammik ikinngutini oqaloqatigigaangamigit. Taamaalilluni ersersittarpaa ikinngummi oqaatiginiagaanut soqutiginnilluni, periarfissanillu tamanik eqqarsaatigeqqissaartarluni.

Suulut ajornartorsiuteqaraangami nammineerluni aaqqikkumanerusarpaa. Taamaattumik immaqa tamanit tunuarsimaalertarpoq. Immaqaluunniit aliikkusersornermigut ajornartorsiutini tunulaarallartarpaa. Ajornartorsiutini eqqartortarpaa aatsaat tamanna pillugu siunersiuiniaraangami.

Ajornartorsiortumik imminukartoqaraangat, soorlu Jens taamaaliortoq, ikiunissani suliassamisut isigisarpaa, ikinngunni misigilersinniassallugu atorsinnaasoq. Siunnersuinerminut atatillugu nammineq ajornartorsiutimi ilaat eqqaallatsiartarpai, ikinngunni kisimi ajornartorsiuteqartutut misigileqqunagu.

Suulup ikinngutini ilagalugit arlaannik sammisaqassalluni nuannaraa. Taamaaliorneq ikinngutigiinnertut isigaa.

Angerlarsimaffik taassumunnga tassaavoq silarsuarmi ingiarniunnermit qimaaffissaq, sumiiffik naleqassutsi ersersinniarlugu oqaluttariaaruffik. Tassani akuerineqartarpoq, tatigineqarluni, asaneqarluni pingaartinneqarlunilu. Taamaakkaluartorli Suulup ilaannikkut kisimiilaarnissani pisariaqartittarpaa. Imaanngilaq Birthe ajoqutigigamiuk. Inimiliuna ataatsimi kisimiilaarnissani pisariaqartiinnartaraa. Suulup isumakuluutini, patajaffini qamuunalu annerisani nuliaminut  eqqartussallugit ajornakusoortittarpaa. Nuliami isumakululersinnissaa kissaatiginngilaa. Suliassaraa Birthe isumassussallugu sernissussallugulu, tatiginninnermillu tamatuminnga ersersitsiviginninnissaa pisariaqartippaa. Suulup taopersersorneqarnissani, naakkigineqarnissani pinnagu, kissaatigaa. Naakkigineqaruni atorsinnaanngitsutut misigissaaq.

Arnaq

Birthe inuttut inunnut allanut attaveqarnermigut sernissorneqartutut imminut isigaaq. Allanik ikinnguteqarnerup aalajangersarluarnissaa nukittuunngorsarnissaalu pingaartippaa. Oqalunneq qanimut attaveqarnermik pilersitsissutissaalluarlunilu atatitsissutissaallluartuuvoq.

Allanut ataneq Birthep inuttut pissusianut ilaaginnarpoq. Suuluup aalajangiitinnani isummani apeqqutigigaangagu asaneqartutut misigisarpoq, kissaatigaali uimi siuttuunissaa. Aalajangigassaqaraangami uini oqaloqatigeqqaarusuttarpaa, imaanngikkaluartoq qanoq iliornissani taassumunnga aalajangertikkusullugu, kisianni qanimut attaveqarnertik tatigeqatigiinnertillu qulakkeerniarlugu.

Birthep arlaannik pisariaqaraangami toqqaannartumik oqaatigerusunneq ajorpaa. Suulut kipiluttortikkusuttanngilaa misigitikkusunnerluunniit ajorlugu pilluanngitsuni. Malugisaqarnissaa utaqqerusunnerusarpaa, imaluunniit oqamisaarfigiinnartarpaa.

Birthep oqaloqateqaraangami annikitsualuit soqutigisarpai assullu apersortarluni. Tamanna taassumunnga pissusissamisuuginnarpoq, malussarissuuvormi inunnullu allanut pissutsinullu atuagaannut soqutiginnittuulluni.

Birthe tusarnaaraangami oqaluttoq akuummillattaasarpaa, anngaaffigalugu aperisarlugulu malinnaanini soqutiginninninilu ersersinniarlugit.

Allat sumik pisariaqartitaqarnerat tunngavissarsioqqaarnani paasiniartarpaa. Kajumissaarneqaqqaarnani ikiuineq asanninnermik ersersitsineruvoq nuannersoq. Ingammik uini siumukarnissaanut ikiorusuttarpaa.

Birthe ajornartorsiuteqaraangami isumatsassinnaasarpoq. Oqaloqateqarnissani pisariaqartittarpaa, imaanngikkaluartoq aaqqiissutissamik nassaarniarluni imaluunniit misigissutsini ersersinniarlugit. Allanit soqutigineqarnini paasineqarninilu paasissallugit pisariaqartittarpaa. Misigissutsikkut puffassimaaraangami toqqaannartunik oqartarpoq. Ilumoorutivinneq ajorpaa oqaraangami: „Tusarnaanngisaannarparma!“

Birthep meeraagallaramili ikinngutini arnaq pinnguaqatigiinnartarsimanngilaa, aammali sunik tamanik oqaloqatigisarsimavaa. Taamaattumik katikkami angerlarsimaffiup avataani sammisassat soqutigivallaartorsuusimanngilai tusarnaarsinnaasumik misigissutsiminik avitseqatiginniffissaqarnissamissulli.

Angerlarsimaffik Birthemut tassaavoq pissusersiorneqarnani oqaluffigisinnaasaq. Siooragisani ajornartorsiutinilu Suulummut oqaluttuarissallugit nangaaneq ajorpoq. Ikiorneqarnissaminik pisariaqartitsinini kanngusuutigineq ajorpaa, tatigigamiummi uimi paasissagaani tusarnaassallunilu.

Birthe aappariinnerminni asaneqartutut toqqissisimasutullu annerusutigut misigisarpoq. Ilaannikkulli takussaasumik pissutissaqanngikkaluartoq nalornisutut misigilersarpoq, asaneqanngitsutut, taamaattumillu eqqissisarneqarnissani uimilu qaninneranik misiginissani pisariaqartittarpai.

Aap, Suulut Birthelu imminnut tapertariipput, assigiinngitsorujussuullutilli. Assigiinngissutsit annertuumik paatsooqatigiinnermut pissutaasinnaasarput, naak aappariit marluullutik asanninnissaminnut  paasinnittuunissaminnullu piumassuseqaraluartut. Pisoq aallaqqaataani eqqartorneqartoq pillugu qanormitaava oqarumassagaluarpat?

Tamarmik immikkut qanoq eqqarsartut

„Matukkut puttutiinnarlunga takusinnaavara Birthe isumatsaqqasorujussuaq,“ Suulut immaqa oqarumassagaluarpoq. „Ilimagaara piareeruni oqaluttuutissagaanga. Ajornartorsiut uannut angisuutut inngilaq. Eqqarsarpunga isumakulunnginnissaanik aaqqiissutissaqarneranillu paasinninnissaanik ikiuinnarsinnaagukku pitsannguallassaaq. Tusarnaareerinni imatut oqarmat ajuallaqaanga: ’Tusarnaanngisaannarparma!’ Misigaanga isumatsassimanerminut pisuutikkaanga!’

„Ulloq taanna suut tamarmiik ajorluinnartumik ingerlapput,“ Birthe oqassagaluarpoq. „Nalunngilara Suulup pisuussutiginngikkaa. Takkukkamili friskiungaarami soorlu qanoq innera soqutiginngikkaa. Sooq sumik ajortoqarneranik aperinngila? Ajornartorsiummik oqaluttuukkanni soorlumi tassa sianilluanngitsuuneraraanga, ajornartorsiut suunngitsutut isigigamiuk. Misigissutsikka paasinerarlugit oqarnani — sunik tamanik ilisimasaqartutut — oqarfigiinnarpaanga ajornartorsiut qanoq aaqqissagiga. Aaqqiissutissaannarmik piumanngilanga, aammali misiginneqatigineqarnissara kissaatigaara!“

Naak pisumi tamatumni kukkuluttornerit qulaarneqaraluartut Suulut Birthelu asaqatigiittorujussuupput. Asanninneq tamanna ersarissilluaqqullugu ilungersornerminni suna iluaqutigisinnaavaat?

Pissutsit aappap isaanit isigalugit

Suulut misigisimavoq sumik ajortoqarnersoq Birthe aperissallugu toqqaannarpallaassasoq. Allanit iliorfigineqarnissamisut nuliani iliorfigissallugu pissusissamisoortutut isigaa. Nassuiaanissaa utaqqisimavaa. Birthe ajornartorsiutaannaq puffassimaarutiginngilaa, aammali annertoqqusersorneqarnissaminik Suulup suusupaginnittutut isikkoqarnera. Suulup nipangiussinera Birthep inussiarnisaarnertut isiginagu tunuarsimaarnertut isigaa. Naggataatigut Birthe oqaluttualermat Suulup kipitissanagu tusarnaarpaa. Birtheli misigaaq soorlu tusarnaanngikkaani. Taava Suulup misiginneqataanermik pinnani aaqqiissutissamik ersersitsivigaa. Birthep siutaani ima nipeqarpoq: ’Misigissutsivit nakutippaatsit; qisuariapiloorputit. Takujuk ajornartorsiutimininnguaq tamanna aaqqissallugu qanoq ajornanngitsigisoq!’

Allaanerujussuarmik pisoqarsimassagaluarpoq tamarmik aapparmik isaanit isiginninniarsimagaluarpata! Immaqa ima pisoqarsimassagaluarpoq:

Suulut angerlamut apuuppoq Birthe isumatsassimasorujussuaq. „Suminguna ajortoqartoq, asak?“ sallaalluni aperaaq. Birthep qullii nakkaalerput tamaasalu oqaluttuarai. Birthe oqanngilaq: „Illit pisuuvutit!“ oqamisaarnaniluunniit Suulup sumiginnaraani. Suulup eqitaarpaa naammagittarlunilu tusarnaarlugu. Oqaloreermat Suulut oqarpoq: „Ajoqaaq nikallungagavit. Isumakulunnerit paasilluarsinnaavara.“ Taava Birthe oqarpoq: „Qujanaq tusarnaarumagamma. Ilorraallanneruvunga paasigamma.“

Ajoraluaqaaq ilaasa paatsooqatigiinnerit kipitinnissaannut taarsiullugu aappariinnertik kipitittarmassuk. Angerlarsimaffippassuit avissaartuunnerinut attaveqatigiilluannginneq, tassa oqaloqatigiilluartannginneq, amerlasuutigut pissutaanerpaasarpoq. Oqqaterujussuartarnerit aappariinnerup toqqaviinik aseruisarput. Qanoq ilillutik? Ilanngutassiami tulliuttumi takutinneqassaaq qanoq pisoqartartoq qanorlu pinngitsoorneqarsinnaasoq. (gD 22/1 94)