Arfeq imaluunniit aarluarsuk

Iteritsi!-p Hawaiimi ilanngutassiortuanit

UUMASOQ nujuartaagaluarluni pigineqartoq piaqqigaangat pissanganartarpoq. 1985-imi maajip ulluisa 15-iat Hawaiimi Sea Life Parkimi immikkut ittuuvoq.

Piaqqilersoq tassa aarluarsuk, Hawaiimiut oqaasiini Punahelemik, „ikinngut asasaq“-mik isumaqartumik, ateqartinneqartoq. Punahele naartunermi naalernerani naartusunit allanit naaqarneruvoq. Taamaattumik uumasuusivimmi sulisut immikkut ittumik pisoqarnissaa ilimagaat. Ilimagisaattullu pisoqarpoq Punahele piaqqimmat. Piaraq Kekaimalumik atserneqartoq aarluarsunnit allanit qernerneruinnarani aamma siggua naanneruvoq.

Kekaimalullu taava qarni ammarpaa.

Aarluarsuk amerlanertigut 88-inik kiguteqartarpoq. Kekaimalulli kigutai 66-innaapput malunnartumillu annerullutik. Susoqarsimasoq-una?

Anaanaa ullut tamaasa aarluarsuit allat ilagalugit Sea Life Parkimi isiginnaartitsisarsimavoq. Uumasut isiginnaartitsisut ilaat tassaasimavoq aarluk akusaq 18-inik ukiulik 900 kilonik oqimaassusilik. * Uumasut isiginnaartitsereeraangamik tasiliameeqatigiiginnartarput.

Taamaalilluni Kekaimalu — aarluarsup aarluullu akusap kinguaavat — pinngorpoq. Uumasuusivimmi sulisut akusaq tamanna qaqutigoortoq „wholphin“-imik taavaat (tuluit oqaasii „whale“ aamma „dolphin“ katiterlugit). Kigutai 66-iusut tassaapput anaanaata kigutaasa 88-it ataataatalu kigutaasa 44-sut agguaqatigiissillugit amerlassusiat. Aarluarsummit nalinginnaasumit qernernerullunilu annerungaatsiarpoq, parkimilu paasissutissiisartut „angajoqqaavinit tamanit asseqanngitsumik akuugaq“-tut oqaatigaat. Sigguata inngigissup aarluarsuit siggui assigai taakkunanngali naannerulluni.

’Aarluarsuusaq’ alla ilisimaneqartutuaq tassa 1981-imi Japanimi imarmiuusivimmi piaqqiarineqarsimasoq. Akusarli taanna qaammatialuit qaangiummata toqusimavoq. Kekaimalu iluatsitsinerussanerpa?

Aarluarsuusaaraq 16 kilonik oqimaassuseqartoq peqqippaluttoq pissusissamisoortumik milulerpoq. Aviisi Honolulu Star Bulletin and Adviser naapertorlugu parkimi paasissutissiisartut ilaat Kekaimalup piaqqiarineqarnerata kinguninnguagut ima oqarsimavoq: „Piaraq piaqqatut akusaanngitsutulli inersimasunngornissaminut ilimanaateqartiginngilaq. . . . Uumasut pissuseqatigiinngitsut kinguaavi amerlanertigut toqungallutik piaqqiarineqartarput imaluunniit piaraatillutik napparsimalerlutik toqusarput. Qujanartumilli . . . Punahelep anaanap misilittagaqarluartup isumaginnilluartullu siornatigut [Sea Life Parkimi] aarluarsuaqqat marluk milutsissimavai. Pissutsinut assigiinngitsunut naapertuuttunngorsallaqqissuuvoq anaanaalluartuullunilu.“ Paasinarsivorlumi ilumut anaanaalluartuusoq.

Maanna ukiut qulingiluat qaangiussimapput Kekaimalup piaqqiarineqarneranit. 300 kilonik oqimaassuseqarami anaanani aarluarsuk mikerpalutippaa. 1990-imi juunimi aarluarsuusaq ukiualunnguani aarluarsoqarfimmi isiginnaartitsisareersoq immikkut ittumik pisoqaqqippoq. Amerlanersaat isumaqarput kinguaassiorsinnaanngitsoq, sunaaffali piaqqilersoq. „Amerlanertigut akusat kinguaassiorsinnaanngissorineqartarput,“ Marlee Breese Makapuumi miluumasoqarfimmi pisortaasoq taama oqarpoq.  „Kekaimaluli kinguaassiorsinnaalluarpoq.“ Ajoraluartumik angajulliliaa — 25 procentimik aarluusoq akusaq 75 procentimillu aarluarsuusoq — sapaatip akunnera ataaseq qaangiummat toquvoq.

Kekaimalup piaqqani qanoq ililluni milutsissallugu nalunnguatsiarpaa. „Isumaqanngilanga akusaanera pissutaasoq,“ Marlee Breese oqarpoq. Qularnanngitsumik Kekaimalu milutsitsineq saperpoq piaraavallaarami sulilu nalullugu. „Uumasut taakku nalinginnaasumik aatsaat arfineq-pingasut qulillu akornanni ukioqaleraangamik kinguaassiulersarput,“ Marlee Breese oqarpoq. Kekaimalu piaqqeqqaarami tallimaannarnik ukioqarpoq.

1991-imi novembarip ulluisa 8-anni Kekaimalu piaqqeqqippoq. Tamatumuunalu sulisut piareersimalluarput. Aarluarsuusap anaanaanngortup piaqqani nammineerluni milutsinnialissaneraa takuniarlugu ulloq ataaseq utaqqereerlutik akuliupput. Kekaimalu imaanit kivinneqarpoq arnanullu immuiaasiaq atorlugu immuiarneqarpoq. ’Piaqqeqqammernerani immua siulleq ingammik pingaaruteqarpoq,’ Marlee Breese nassuiaavoq, ’piaqqap tassuuna nappaatinut akiuussutissat pisinnaammagit.’ Sapaatip-akunnerini arlalinni ullut tamaasa literip ataatsip missaanik anaanaq immuiarneqartarpoq.

Taava aarluarsuusap immua immummik taartaasumik Floridami aarluarsuk tippussaasimasoq ikiorniarlugu sananeqarsimasumik akuneqarpoq. Ullaakkut arfinerniit unnuap-qeqqata tungaanut nalunaaquttap-akunneri marluk affarlu qaangiukkaangata piaraq aqajaruanut sullulik aqqutigalugu nerisinneqartarpoq. Ullut tamaasa kilop affaata missaanik oqimaallisarpoq. Nerisarfiit akornanni aanaa, anaana piararlu tasiliarsuarmi pinnguaqatigiittarput.

Manna allanneqartillugu aarluup akusap aarluarsuullu erngutaat ilisimaneqartutuaq qaamasumik siunissaqarsorinarpoq. Immaqa taannattaaq ilaquttamisut aarluarsoqarfimmi isiginnaartitsisalerumaarpoq. Qanorluunniilli pisoqassagaluarpat, Guutip pinngortitaasa akornanni assigiinngiiaassuseqarsinnaanermik assersuut pissanganartoq taamaalilluta paasisaqarfigilaarparput. (gD 22/2 94)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 15-mi assiliartaq]

Aarluarsuusaq aarluarsuit nalinginnaasut akornanni

[Suminngaanneernera]

Monte Costa, Sea Life Park, Hawaii