Silarsuaq qimerloorparput

Uppernissamut ilisimatuussutsikkut tunngavissaq

„Ilisimatuup Guuteqarnera upperisinnaalluarpaa,“ Afrikami kujallermi aviisimi The Star-imi taama allassimavoq. Aviisimi professori David Blockip, Johannesburgip Universitetiani Witwatersrandimiittumi atronomiusup, oqalugiaataa nalunaaquttap aappaanik affarmik sivisussusilik issuarneqarpoq. Professorip nassuiarpaa ilisimatuussutsip uppernarsaraa silarsuaq avataaniittullu ’qanoq imminnut naleqqussagaalluartigisut’. Tamatuma Professori Blockimut ilisimatuunullu allarpassuarnut nalunaallisippaa silarsuaq avataaniittullu siunertaqarfigineqartut taamaattumillu pinngortitsisoqarsimassasoq. Aviisi The Star naapertorlugu professori Block isumaqarpoq Guuteqarneranut ima uppernarsaatissaqartigaaq „Guuteqarneranik upperiumanninngitsut uppissusermik annermik pisariaqartitsillutik Guuteqarneranik upperinnittuninngarnit“.

Naapertuilluarnerua?

„Michael Charles Hayes North Carolinami silaarutaasarsimavoq inuillu sisamat aallaallugit. Maanna eqqugaasut ilaqutaasa maalaarutigaat akileraartartut akilersuutaannit toqutsisoq aatsaat taama inuulluataartigilersimasoq,“ Associated Press taama nalunaarpoq. Michael Hayes silanngajaartut napparsimmaviannut pisinneqarpoq taamaattumillu innarluutilittut aningaasanik pisartagaqalerluni. Qaammammut 3650 koruuninik nalillit pisarpai. Taamaattumik motorcykelimut, atissarpassuarnut atortorissaarutinnullu stereonut videomullu akissaqalersimavoq naalagaaffimmit nerisaqarnini ineqarninilu akilerneqartarmata. Ukiut tamaasa pinerluttuliortunut silanngajaartunut naalagaaffimmit koruunit 330 millionit tapiisssutigineqartarput. Eqqartuussivimmi unnerluussisup Vincent Rabilip eqqartuussisoqarneq equnganerarpaa, nangillunilu: „Akileraartartut toqutsisunut akiliisarput. Tamanna siunertaqanngivippoq.“

Peqquserlulluni ujaranngornikuusaartitsineq

Niviugak kutsuusap, tassa kutsuup ujaranngorsimasup, iluaniittoq ilisimatuut sivisuumik sullinertut ukiuni 38 millionini atalluarsimasutut isigisimavaat. Maannali atuagassiaq New Scientist nalunaarpoq sullineq tamanna tassaalersimasoq ’sullinernik ilisimatuussutsikkut pinerluttuliaq, Piltdownip inuanik peqquserluttumik allanngortitsisimanertut ittoq’. Paasinarsivoq ukiut 140-it matuma siorna inuup assassullaqqissup kutsuusami putuliorluni niviugak nalinginnaasoq ikisimagaa. „Ujaranngornikoq“ tamanna 1922-mi Tuluit Nunaata Uumasunik Pinngortitanillu Katersugaasivianut tunineqarpoq, kingornalu ilisimatuut pikkorinnersaasa misissorsimavaat, 1992-imilu allaat suli ujaranngornikut pillugit atuakkami eqqartorneqarpoq.

Meeqqat atoqateqartartut

Ungasinngitsukkut Connecticutimi USA-miittumi meeqqanik atuartunik misissuinerup takutippaa meeqqat 6. klassemiittut 28 procentii atoqateqartartut. 8. klassemiittut 49 procentii, 10. klassemiittullu 60 procentii aamma taamaaliortarput. Immikkut paasisimasallit ilaat isumaqarput allaat meeqqat minnerusut ilarpassui atoqateqartartut. Atuagassiaq USA Weekend naapertorlugu inusuttuaqqat naartulernissaat aamma AIDS-ip tuniluunnissaa pinngitsoortinniarlugit USA-mi peqqinnissaqarnikkut qullersat atuarfinni usuup puuinik agguaassinissaq siunnersuutigisimavaat. USA-mi atuarfeqarfiit ilaasa 50-it missaanniittut siunnersuut tamanna malerualereersimavaat. New Havenimi Connecticutimiittumi atuarfeqarfiit ilaanni meeqqat qulinik ukiullit allaat usuup puuanik neqeroorfigineqartarput. Ilaalli isorinnillutik isumaqarput meeqqat usuup puuinik agguarnerisigut atoqateqarnissamut kajumissaarneqartartut.

Inuusuttut imerajuttut

Japanimi ilinniarnertuunngorniartunik 14.000-it missaanniittunik misissuinikkut paasinarsivoq 17,3 procentit imerajunneq ajornartorsiutigigaat, aviisi Asahi Evening taama allassimavoq. Nukappissat akornanni amerlanerusut, tassa 24,8 procentit, imerajunnertik pissutigalugu timikkut inuttullu atugarisatigut ajornartorsiuteqarput. Inuusuttut imerajuttut taakkua affaannit amerlanerusut oqarsimapput imertarlutik imigassat mamarigamikkik. Aggornerisa sisamaat oqarput pilluaannermit kiserliornermilluunniit  imertarlutik. „Maanna ilinniartunik nakkutilliisut ajornartorsiut tamanna iliuuseqarfiginiartariaqalerpaat,“ dr. Kenji Suzuki, misissuinermik ingerlatitsisoq, taama oqarpoq. „Atuarfimmi angerlarsimaffimmilu ilinniartut eqqortumik ajoqersorneqartariaqarput,“ oqaatsini taama ilavai. Japanimi 20-it inorlugit ukiulinnut imigassartorneq inerteqqutaavoq.

Oqaluffeqarfiit nalornisoorutaat

Canadap kitaani biskorpit Vatikani qinnuigisimavaat palasit nuliaqaqqusaannginnerat qasukkarteqqullugu palasit nuliallit Northwest Territoriami nunap inuiisa akornanni atorfeqarsinnaalerniassammata. Biskorpit isumaqarput kultuuri avannaanilu palasinik amigaateqarneq eqqarsaatigissagaanni taama qinnuteqarnissamut pissutissaqarluarlutik. Aviisimi The Toronto Star-imi allassimavoq: „Biskop Denis Croteau oqarpoq nunap inuiisa kultuurianni ilaqutariinneq pingaartinneqartoq, tassami angut aappaqanngikkuni, ilaqutaqanngikkunilu utoqqaanertatullu inisissimaffeqanngikkuni ’siulersuisuusinnaanngilaq inunnillu tusaaniarneqarneq ajorluni’.“ Naak paavi Johannes Paul II-ip Vatikanimilu atorfillit allat qinnuteqaat tusarsimagaluaraat malittarisassaq allanngortinneqassanngilaq. Kardinalip Jozef Tomkop, Vatikanimi Inuit Oqaluussiffigineqarnissaannik aqutsisup, annilaangassutigaa „Canadami qinnuteqaat tamanna akuerineqaraluarpat nutaarsiassani uitsatigineqarpallaarnissaa Afrikamiillu, Amerikap kujataaniit sumillu tamaannga assingussumik piumasaqartoqalerneranik kinguneqarnissaa“, aviisimi taama allassimavoq.

Silarsuarmi nillernerpaaffik

Silarsuarmi avataaniittunilu tamarmi nillersuseqarnerpaaffik ungasinngitsukkut uuttorneqarpoq, 0,000.000.000.28 gradit Kelvin. Nillernerpaaffimmut qaneqaaq. Sumi tamanna uuttorneqarpa? Finlandimi, atuagassiaq New Scandinavian Technology naapertorlugu. Finlandimiulli amerlanersaasa maluginngilaat, nillersuseqarfik tamanna Helsinkip Teknologiimik Ilisimatusarfiani Nillersutsimik Fysikki pillugu Laboratoriami teknikkikkut anguneqarsimammat. Ilisimatuut nillernerpaaffik angusinnaasimanngilaat, tamanna New Scandinavian Technology naapertorlugu tassaammat „atomit iluini ingerlaneqanngivinneq“.

Meeqqanut peqqinnartoq

„Nunani siuarsarniakkani meeqqat suli atualinngitsut 230 millioninit amerlanerusut, tassa 43 procentii, nerisassanik amigaateqarneq napparsimanerlu pissutigalugit ineriartornermikkut kinguarsimapput,“ FN-imit tusagassiorfinnut nalunaarummi taama allassimavoq. Naatsorsuutigineqarpoq 1993-mi meeqqat 4 millionit toqusimasut, nerisassaaleqinermit toqqaannartumik imaluunniit nerisassaaleqineq pissutigalugu nappaateqalernermit. Aaqqiissutissaqarpa? WHO-p siunnersuutigaa „inoorlaat tamarmik inunngornerminnit qaammatit 4-6 tikillugit iviangimit milutsinneqarnikkuinnaq nerisinneqartassasut. Tamatuma kingorna marlunnik ukioqalernissartik tikillugu suli milutsinneqartariaqarput naammattumik naleqqulluartumillu tapertaasunik nerisalernissartik tikillugu.“ Anaanaasut peqqinnissamillu sulisut isumaqaqquneqanngillat meeqqat milutsinneqartut alliartornermikkut kinguarsimassasut taamaattumillu piaarpallaartumik nerisassat allat atuleqqunagit. Taamaaliorneq inorlaanut navianaateqarsinnaavoq timimilu inuussutissanik amigaateqarnermik nappaateqarnermillu kinguneqarsinnaalluni, ingammik nerisassat mingutsinneqarsimasut inuusutissartakitsullu atorneqarpata.

Atuarneq nuannersuutiguk

Kisitsisitigut nalunaarusiat takutippaat Canadamiut inersimasut 2,9 millionit „atuagassat ulluinnarni nassaassaasut“ atuarneq saperaat, aviisimi The Toronto Star-imi ungasinngitsukkut taama allassimavoq. Atuarsinnaannginneq akiorniarlugu Canadami Meeqqat Atuakkanut Sapaatip-Akunnerat pilersinneqarpoq „atuarnermik nuannarisaqarneq“ siuarsarniarlugu. Kisianni ullumikkut nipilersuutit, fjernsynip videollu nalaanni inuugatta meeqqat atuarnermik nuannarinnilersinniarnissaat artornarsinnaavoq. Meeqqat suli mikisuutillugit aallartittariaqarpoq allamullu saasaarisut tamarmik millisinneqartariaqarput. Aviisi naapertorlugu niviarsiaraq qulinik ukiulik ilaqutai fjernsyneerussimasut ima oqarsimavoq: „Atuarneq nuanneqaaq ilikkagaqarnaqigami.“ Nukappiaraq qulinik ukiulik ima oqarpoq: „Atuarneq nuannareqaara, sumulluunniit itsuarfissatut immat.“