Addiep akissut kingusissukkut nassaaraa, kingusinaarnanili

Manna arnamik qernertumik amilimmik ukiuni 87-ini inuttut atugarisatigut naapertuilluassutsimik ujartuisimasumik oqaluttuaavoq. Taanna maanna issiavoq orpiup kanaartaanik aalisaaserfilerluni aalisarujoorluni. Amia tasingavoq, silappaarilluni ataqqinassuseqarpasillunilu. Nakuuvoq, misilittagartuujulluni silassorissuullunilu, isaalu isumalioriallaqqissuseqarpasillutillu quisaarpasipput iluarinartumillu maniguuppasillutik. Oqaluttuallaqqissorsuuvoq. Oqaluttuaa Afrikamiunit kingornussaanik Amerikamilu naalagaaffeqatigiinnit kujallernit eqqaamasaanik ilaqarpoq. Inuunerminik oqaluttuarinninnera tusarnaariassagit.

„AANAGA umiarsuarmi inussianik assartuummi Afrikamit Georgiamut ingerlaartumi inunngorsimavoq. Mikingaarmat uumaannarnissaa ilimagineqarsimanngilaq. Anaanaa tunisaammat naalungiarsuk sanngiitsoq taanna ilanngullugu tunineqarsimavoq. Tamanna 1844-p missaani pisimavoq. Meeraq Rachelimik atserneqarsimavoq.

Angut Dewitt Clintonimik atilik akkammi naatitsiviutaani nakkutilliisuuvoq. Rachel Dewittimit naartulerpoq, ataatagalu, Isaiah Clinton, juunimi 1866-imi inunngorpoq. Ikemik atserpaat. Nukappiaraatilluni Dewitt taassuma hestiani hesteqatigikulasarpaa, naatitsiveqarnermullu tunngasunik tamanik ilinniartinneqarpoq. Ukiualuit qaangiuttut Dewitt Ikemut ima oqarpoq: ’Nammineq inuuniuteqalernissannut piffissanngorpoq.’ Aningaasivini qiteqummioq peerlugu Ikemut tunniuppaa.

Kingorna ataataga Mr. Skinnerimi sulilerpoq, naatitsiviutaani nakkutilliisunngorluni Ellen Howardilu katillugu. Uanga 28. juuni 1892-imi Georgiami Burk Countymi Waynesborop eqqaaniittumi inunngorpunga. Inuuneq nuannareqaara. Ullut tamaasa utaqqisinnaanngingajallunga matukkut arpallunga anisarpunga ullormut sunik sammisassaqarnersoq takuniarlugu. Anaanap kiuulima tunuani qilerutaa qilerniarlugu noqittarpaanga, ullullu tamaasa tusartarpara ima oqartoq: ’Qilereerukku aatsaat anisinnaavutit.’ Ataatama eqqaaniinniarlunga assallatserutip tigummiviisa akornannut qaqillunga ingittarpunga.

Ullut ilaanni Mr. Skinner hestinilu narsaammiitillutik kallerup inneranit eqqortillutik ajunaarput. Nulia Naalagaaffeqatigiinnit Avannarlerneersuuvoq, Burke Countymiunillu tamanit uumissugaavoq naalagaaffeqatigiit avannarliit generaliata Shermanip Atlantami ikuallatsitsisimanera pissutigalugu. Taamaattumik qaqortumik amillit Skinnerip nulianut qaqortumik amiliusumut uumissuinerat qernertumik amilinnut uumissuinerannit anneruvoq! Taannali akiniaavoq. Uini toqummat killormoorluni naatitsivik ataatannut, qernertumik amiliusumut, tunivaa. Takorlooriaruk angut qernertumik amilik 1800-kkunni Georgiami naatitsivimmik piginnittoq!

 Mr. Neely niuertarfillu

Ataata arlaannik amigaateqaraangami Mr. Neelymut niuertarfiutilimmukartarpoq. Taakkua suut tamaasa pigaat. Nakorsamik pisariaqartitsigaanni niuertarfiliartoqartarpoq. Illerfimmik atorfissaqartitsigaanni niuertarfiliartoqartarpoq. Ingerlaannaq akiliisoqanngisaannarpoq, bomuldimik katersuisoqarnissaanut akiligassat allattuinnarneqartarput. Ilaanni Neelyp paasisimavaa ataata aningaasanik bankimiittuuteqartoq, pisiassanillu atorfissaqartinngisatsinnik assigiinngitsunik neqeroorfigaatigut — sikuusivimmik, mersorfimmik, sakkunik, sikkilinik, siutitoorsuarnik marlunnik. ’Atorfissaqartinngilavut!’ ataatap oqarfigaa. Neelylu akivoq: ’Tunissutikkaaku. Akiligassattut allassavakka.’

Ullut ilaanni Neely Studebakerimik angisuumik qernertumik biilerluni takkuppoq. Ataatap oqarfigaa: ’Mr. Neely, atorfissaqartinngilarput! Qanoq ingerlatinnissaa aserfallatsaalinissaalu naluarput, tamarmillu ersigaat!’ Neelyp pilerpaa: ’Tigummiinnaruk, Ike. Akiligassattut allassavara, ernerma ilaat ernivit ilaannik qanoq ingerlatinnissaanik ilinniartitsisissavara.’ Biili atorfissaqartilinngisaannarparput. Ullut ilaanni ataataga kimigiiserfigaara sulisut ilaat biilimik benzinamik orsiiartortoq ilagiumallugu. Ataatap oqarfigaanga: ’Biilimi aqunniassanngilluinnarputit. Nalunngilakkit!’ Tarrinniariarluta oqarpunga: ’Aqulaarlanga. Ataatap nalunngilaa taamaaliorusuttunga.’ Attuallakkakku biili aallariikatappoq, orpikkat orpiillu akornisigut saamimmut talerpimmullu sangusaqattaarlunga ingerlarsornera kuummut killeqarpoq.

Ataata aperaara sooq tamakku tigujumanngissimanngikkai, akivaangalu: ’Taamaaliussagaluaruma kukkuluttornerujussuussaaq, kamassutaassaalluni. KKK-kkullu [ku-klux-klan] Neelyp niggeriutaanik pinerliineq ajorput.’ Taamaattumik tamakku tamaasa atorfissaqartinngisavut akilertarpavut. Uangalu ataatama oqaatigiuaannarsimasaa eqqarsaatigisarpara: ’Pisariaqanngitsumik pisiortortassanngilatit, taamaalioraluaruimmi pisariaqartitannut akissaarutissaatit.’ Mr. Neely uumigeqaara!

Kikkut tamarmik ukiunut hundredelinnut nutaanut ikaarsaarnermik 1. januaarimi 1900-mi nalliuttorsiutiginnitsillugit anaanaga sisamassaanik meerartaarnermini toquvoq. Taamanikkut uanga arfineq-pingasuinnarnik ukioqarpunga, ilisinermili ataataga oqarfigaara isumassussaqqaarlugu.

Aanaga uagutsinnik meeqqanik paarsinermi ikiuuppoq. Marymik ateqarpoq. Upperisarsiortorujussuuvoq, nagguaatsutut eqqaamallaqqitsigaluni, kisianni allassinnaananilu atuarsinnaanngilaq. Igaffimmi apersortorujussuuvara: ’Soormitaavaana qaqortumik amillit qernertumik amilinnik susassarinninngitsut uffa oqarlutik kikkut tamarmik Guutimut naligiittut? Qilammut pigutta aamma qaqortumik amillit tappavaniissappat? Mr. Neely tappavaniissava?’ Mary akivoq: ’Naluara. Kisianni tamatta pilluassaagut.’ Tamanna qularaara.

 ’Aanaa, qilammi sulerissagatta?’ ’Ah, aqqusinikkut kuultimik qallikkakkut ingerlasassaagut! Suloqassaagut orpimmiillu orpimmut timmioraartassalluta!’ Eqqarsarpunga: ’Uanga aneerusunneruvunga pinnguarlungalu.’ Qilaliarnissara kissaatiginngisaannarsimavara, aappaatigulli aamma anniarfimmut pinissara kissaatiginagu. ’Aanaa, qilammi sunik nerisassaagut?’ Akivaanga: ’Ah, immuttortarlutalu igutsaat sukkuutaannik nerisassaagut!’ Nillerpunga: ’Immuk mamarinngilara aamma igutsaat sukkuutaat mamarinngilara! Aanaa, perlissaanga! Qilammi perlerlunga toqussaanga!’

Ilinniarnera aallartippara

Ilinniagaqarnissara ataatap kissaatigaa. 1909-mi Tuskegee-institutimut Alabamamiittumut aallartippaanga. Booker T. Washington atuarfiup pisortaralugulu uummatigaa. Atuartut ’ataataq’-mik taagorpaat. Atuarfimmut aningaasanik pissarsiniarluni sumut tamaanga angalasarpoq; aningaasat amerlanertigut qaqortumik amilinnit pissarsiarisarpai. Atuarfimmiikkaangami ima oqaaqqissaartarpaatigut: ’Ilinniagaqarniaritsi. Suliffissarsissaasi aningaasaatisilu katersorlugit. Taava nunaatisissaasi. Ilissinnullu tikeraaraangama ivikkanik killorneqanngitsunik, illumik qalipanneqanngitsumik imaluunniit igalaanik aseqqukunik qisummik assiinnarsimasunik takunngisaannarumavunga. Tulluusimaartuussaasi. Naggueqatisi ikiussavasi. Siumukarnissaannik ikiussavasi. Maligassiuilluarniarisi.’

’Siumukarnermillu’ misigisaqarnissaannut pisariaqartitsineqaqaaq. Inuupput assuarnaatsut — ajunngitsorpassuarnik pissuseqartut. Qaqortumik amillip niigerit qimerlooraangamigit qanga pisimasut eqqarsaatigalugit arlalinnik eqqaamasassaqarpoq. Niigerit atuarnissaminnut periarfissinneqarsimanngisaannarput. Inussiaateqarnerup nalaani niigerimik ilinniartitsineq malittarisassanut akerliusimavoq. Inuiaat uagut kisitta nunamut matumunnga piumassuserinngisatsinnik pisimavugut. Inuiaat allat maannarnissartik kajumigisimaqaat. Uagulli naamik. Kalunnilerluta maannaassimavaatigut. Ukiuni 300-ni akeqanngitsumik sulisitaasimavugut. Ukiuni 300-ni qaqortumik amilik sullissimavarput, nerisassatsinnik atisassatsinnillu naammattunik tunisarsimanngilaatigut. Ullaamiit unnummut sulisittarsimavaatigut iluarisanilu malillugu iperartortittarluta. Kiffaanngissuseqaleratta ilinniagaqarnissatsinnut suli periarfissikkumanngilaatigut. Kissaatigaa nunaatimini sulissasugut, aamma meeqqavut sulissasut ukiumullu qaammatini pingasuinnarni atuartinneqarnissaat naammattoq.

Atuarfimmi qanoq ittumi atuartitaasoraagit? Oqaluffeeqqami — niigerinummi atuarfeqanngimmat. Issiavii tassa sallilikkat. Juunimi, juulimi aggustimilu ukiup qaammataasa kiannerpaartaanni. Igalaat illersuutinik matoqanngillat. Meeqqat natermi issiasarput. Ilinniartitsisoq ataaseq 103-nik atuartuuteqarpoq, inilu sullinernik ulikkaarpoq. Meeqqap qaammatini pingasuni suut ilinniassallugit angumerisinnaavai? Tuskegeemit aasakkut atuanngiffeqarninni atuartut 108-t klassinit tamaneersut atuartinnikuuakka.

1913-imi napparsimasunik paarsisutut soraarummeerpunga, 1914-imilu Samuel Montgomerymut katippunga. Taanna kingorna sorsunnersuarmi siullermi sorsoqataavoq, meeratuannillu naartuvunga. Samuel angerlarsimatsiaannarluni toquvoq. Erninnguara ilagalugu qatanngutinnut arnamut Illinoisimiittumut tikeraarpunga neriullunga napparsimasunik paarsisutut suliffissarsiumaarlunga. Qernertumik amillit tamarmik qimuttuitsuni aamarsuaasiviup tununnguani inissaqartinneqarput. Kiaqaaq, igalaat ammapput paamillu aamakunillu ulikkaarpugut. Ullup aappassaani nerisassaataaruppunga meeraralu immussaarullugu. Nerisarfimmut iserniaraluarpunga, sulisumilli qernertumik amilimmit unitsinneqarlunga. ’Iseqqusaanngilatit.’ ’Meerara immussiniutilaarlara.’ Itigartitaavunga. Mr. Neelyp ataatannut  iliuuserisimasai naapertuilluanngitsuliornerit kamassutigeqisama siullersaraat — manna aappassaraat.

1925-mi John Fewimut, qimuttuitsuni sulisuusumut, katippunga. St. Paulimi Minnesotamiittumi nuuffigisanni najugaqarpoq. Inuttut atugarisatigut naapertuilluanngissuseq eqqarsaatigalugu pingajussaanik kamassutigeqisannik tassani misigisaqarpunga. St. Paul naalagaaffiit avannarliit ilagaat, paqumisunnerli kujataamiut paqumisunnerannit ingasanneruvoq. Tamaani naparsimmavimmi napparsimasunik paarsisuunera akueriumaneqanngilaq. Oqarput napparsimasunik paarsisumik qernertumik amilimmik tusarsimanngisaannarlutik. Tuskegeemi pitsaasumik ilinniartinneqarsimavugut napparsimasorlu sallersaatinneqartuaannarpoq, St. Paulimili ammip qalipaataa pingaarnerpaatinneqarpoq. Taamaattumik illunnguaq suli pigisara Waynesboromiittoq tunivara aningaasallu nunaatiminermut illumullu akileraanermut atorlugit. Biilinik iluarsaasarfimmik ammaavunga, mekanikerinik sisamanik sulisoqalerlunga erniinnarlu niuernikkut ingerlallualerlunga.

NAACP paasivara

1925-p missaani NAACP [National Association for the Advancement of Colored People (Qernertumik amillit iluaqutissaannut peqatigiiffik)] tusarpara, sulinerallu tamakkiisumik peqataaffigilerpara. Booker T. Washington ima oqarsimannginnerpa: ’Naggueqatisi ikiussavasi. Siumukarnissaannik ikiussavasi’? Siullermik naalagaaffiup guvernørianukarpunga qernertumik amillit illuutillit akileraartartullu qinersisinnaatitaasorpassuit tulleriiaarlugit allattorsimaffiat nassarlugu. Tusarnaarpaanga napparsimasunillu paarsisoq inuusuttoq qernertumik amilik napparsimmavimmi uannik itigartitsisimasumi suliffissarsitillugu. Napparsimasunilli paarsisut qaqortumik amillit ajortumik pingaarmanni — assersuutigalugu uniformii tamaasa quumik kuerarlugit — Californiamut aallarpoq nakorsanngorlunilu.

Biilinik iluarsaasarfiutiga ingerlalluarpoq 1929-mi ullut ilaat tikillugu. 2000 dollarsit bankimut ileqqammerpakka, bankimiillu anigama inuit suaartalerput bankit ajutoorsimasut. Biilinik iluarsaasarfiutinnut akilersugara naammassingajalerpoq, tamaasalu annaavakka. Aningaasaatituarilikkakka mekanerinnut agguaqatigiissutigaakka.

Kikkut tamarmik aningaasaataarupput. ’Inuuninnut sillimmatima’ ilaat 300 dollarsit uterteriarlugit illusivunga. Kukkukuunik, manninnik naasunillu tuniniaasarnerma saniatigut inisimasoqarpunga. Aningaasat sinnerutitakka nunaatinut soqanngitsunut, tamarmik immikkut 10 dollarsilinnut, pisissutigisarpakka. Perlilinngisaannarpugut inuuniutissatsinnillu ikiorneqartariaqanngisaannarluta. Mannissortarpugut. Kukkukuutortarpugut. Puulukiutikka kukkukuut saanikuinik sequtsikkanik nerukkartarpakka.

Kingorna Eleanor Roosevelt ikinngutigilerpara Hubert Humphreylu assut qanimut ikinngutigilerlugu. Mr. Humphreyp inissiarsuarmik St. Paulimi qaqortumik amillit najugaqarfigisaanniittumik pisiniarninnik ikiorpaanga. Illunik niuertartup inuunermi annaanissaa siooragaa taamaattumillu neriorsuisillunga inissiaq qaammatini aqqaneq-marlunni inoqassanngikkallartoq.

Inuuninni allanngorfik

1958-imi pisoqarpoq puiunngisaannassagannik. Angutit qaqortumik amillit marluk qernertumillu amilik ataaseq uannut saaffiginnipput unnuiffissarsiorlutik. Eqqarsarpunga inatsisit tungaasigut ajornartorsiulerniassagama uukapaatinniaraannga, taamaattumillu nalunaaquttap-akunnerini arlalinni apersoqqissaarpakka. Oqaluttuarput Jehovap nalunaajaasorigaatik New Yorkimilu ataatsimeersuarnissamut peqataajartorlutik angalallutik. Biibilimi takutippaat Guutip  siunertarigaa nunarsuaq paratiisinngortissallugu paqumisuffiunngitsoq — qatanngutigiissuarnik inulik. Eqqarsarpunga: ’Ukiorpassuarni ujartorsimasannik aggiussinnginnerlutik?’ Oqarnermissut qatanngutigiittut pissuseqarput. Inimik ataasiinnarmik attartorusupput.

Ukiualuit qaangiuttut attartortitama ilaat toqoqqajaasoq pulaarpara. Mimmiemik ateqarpoq. Aperiganni sumik ikiorsinnaanerlugu oqarfigaanga: ’Atuagaaqqamik uuminnga tungujortumik atuffassinnaavinga?’ Tassaana sagdlusuissut inûnigssamut nagssáungitsumut sangmissoĸ, atuagaq Jehovap nalunaajaasuisa naqitersimasaat. Pulaarnerit tamaasa taassuminnga atuffattarpara. Ullut ilaanni Minnie toquvoq, inaanullu apuukkama arnaq qaqortumik amilik Daisy Gerkenimik atilik tassaniippoq. Tappiingajattuuvoq. Oqaluttuuppaanga atuagaaraq tungujortoq ikiortigalugu Minnie atuaqqissaaqatigisarsimallugu. Daisyp aperaanga inaaniittumik arlaannik perusutaqarsoralunga. Akivunga: ’Biibilia atuagaateeraalu tungujortoq kisiisa.’

Nalunngilara atuakkami tungujortumi allassimasut malissagukkit naggueqatikka pillugit suliakka tamaasa unitsittariaqarlugit. Suleqataaffigisimasarpassuakka naleqartutut isigisimasakka tamaasa taagorsinnaanngilakka. Qimuttuitsuni sulisut peqatigiiffianni aaqqissuussisuusimavunga. Taakkua ilaat eqqartuussivinni akiuunnermikkut innuttaasutut pisinnaatitaaffimminnik ajugaassutiginnissimapput. Akerliussutsimik takutitsinerit illoqarfinni assigiinngitsuni ataatsikkut pisut aaqqissuussimavakka. Naggueqatikka inatsisinik unioqqutitsinnginnissaat pillugu nakkutigisimavakka, unioqqutitsisimallutillu parnaarussaagaangata parnaarussivimmit iperagaatittarsimavakka. Peqatigiiffiit qulinit amerlanerusut ilaaffigisimavakka — innuttaasutut pisinnaatitaaffinnik sammisaqartuinnaat.

Taamaattumillu toqup kingorna qanoq pisoqartarnerata isumakuluutiginissaa piffissaqarfigisimanngilara. Naggueqatikkami massakkut naalliupput! NAACP-mi suleqaterpassuaqarpunga allersarisannik, ilaatigut arnaq qaqortumik amilik allatsigalugu. 1937-miit 1959-imut St. Paulimi NAACP-mi præsidentimut tulliuvunga, taavalu 1959-imiit 1962-imut tassani præsidentiullunga. Immikkoortortaqarfiit naalagaaffinni sisamaniittut ataatsimeersuarnissaat aaqqissuuppara, namminerlu najuuppunga NAACP-p nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnissaa St. Paulimi pitinniarlugu. Pikitsitsinerpassuaqarpoq tamarmik immikkut oqaluttuassartalinnik. 1962-imi tunuannginninni præsidenti John F. Kennedy pulaarpara. Ajoraluartumik taamanikkut nammineq periaatsittut naapertuilluassutsip angunissaa ulapputigingaarakku Guutip periaasiatut naapertuilluassutsip anguneqarnissaanik ilinniarnissara inissaqartissimanngilara.

Inuttut atugarisatigut naapertuilluassutsimut aqqutituaq nassaaraara — kiisami

Daisy Gerkenilu oqarasuaatikkut attaveqatigiittuaannarpugut, ukiumullu ataasiarluni pulaartarpaanga. Tucsonimut Arisonamiittumut nuussimatsiaannarlunga Napasuliaq Alapernaarsuiffik-mik pisartagara tunissutisiarisimasara atuukkunnaarpoq. Seeqqulunnera pissutigalugu angerlarsimaannartariaqarpunga, taamaattumillu qujanartumik angerlarsimatillunga Adele Semonianip, Jehovap nalunaajaasuisa ilaata, pulaarpaanga. Biibili atuaqqissaaqatigiissutigilerparput. Kiisami paasilerpara sallusuissutaasoq. Paasilerpara ajornartorsiutit naggueqatima akiugaat tamaasa nammineerlunga aaqqissinnaanagit ’siumukartissinnaanagillu’. Ajornartorsiut Mr. Neelymit anneruvoq. Naalagaaffeqatigiinnit kujallernit anneruvoq. USA-mit anneruvoq. Aap, silarsuarmit tamarmit anneruvoq.

Apeqqut silarsuarmut tamarmut tunngasoq tassa: Kina silarsuarmut naalagaanissaminut pisussaava? Inuk? Guutip akeraa Satan?  Imaluunniit Pinngortitsisoq? Soorunami Pinngortitsisoq! Apeqqut tamanna aalajangerneqarniariarpat inuttut atugarisatigut naapertuilluanngissuseq inuunera tamaat sorsuutigisimasara ingerlaannaq piissaaq. Qernertumik amilinnut imaluunniit qaqortumik amilinnut sumilluunniit naammassisaqaraluarutta tamatta utoqqalissaagut toqullutalu. Guutip nunarsuaq paratiisinngortinniarpaa kikkut tamarmik inuttut atugarisatigut naapertuilluassutsimik nuannaarutiginniffissaat. Naassaanngitsumik inuunissaq paasigakku nuannaartorujussuuvunga, naasunik uumasunillu paarsissasugut, tullera uattulli asassagiga taamaalillungalu Guutip inuit siulliit nunarsuarmi maani pinngortikkamigit aallaqqaammulli siunertarisaa naammassillugu. (Tussiaat 37:9-11, 29; Jesaja 45:18) Aamma nuannaartorujussuvunga paasigakku qilaliassangitsunga immuinnarmik igutsaallu sukkuutaannaanik nerisaqassanngitsunga imaluunniit perlerlunga toqussanngitsunga!

Peqqissimissuteqarpunga, ingammik aqqut kukkusoq atorlugu inuttut atugarisatigut naapertuilluassutsimik ujaasillunga inuunerma ilarujussuanik atuisimanera. Inuusunninni nukinnik Guutip tuninissaa nuannaarutigisimassagaluaqaara. Aali taamatut isumaqarsimagaluartunga inuit allat ikiornerisigut. Suli inunnik allanik ikiuisarpunga, maannakkulli ikiortarpakka innersuullugit Guutip naalagaaffianik Jesus Kristusimit, qilaap ataani annassutigisinnaasatuatsinnik atilimmit, aqunneqartumik neriuummik. (Matîuse 12:21; 24:14; sarĸúmersitat 21:3-5) Ataatama assani eqissimasoq nittaraangamiuk oqarfigisimarsimavaanga: ’Assat peqippallaarukku isertoqarsinnaananilu anisoqarsinnaanngilaq.’ Assaga tamaat siaarusuppara tukkorlungalu inuit allat ikiorlugit.

87-inik ukioqarlunga Jehovap nalunaajaasuatut kuisippunga. Sukataarunnaarnissannut piffissaq sivikippallaarpoq. Suli suliniuteqartarpunga piginnaanermali killeqarnera akuerisariaqarsimallugu. Ukiuni marlunni kingullerni marloriaannarlungaagunartoq ataatsimiinnernut najuutinngitsoornikuuvunga. Sapinngisamik annertuumik ilinniartariaqarpunga ilaquttakka toqusunit makititaappata ilinniartinniassagakkit. Adelemit ikiorneqarlunga qaammatit tamaasa nalunaaquttap-akunneri 20-30-it oqaluussinermut atortarpakka.

Inuuninni maluginiarnerpaasakka kisiisa oqaluttuarereerpakka. Misigisimasannik tamanik oqaluttuutissagaluarukkit sapaatit-akunnerini arlalinni sallilikkami uani issiassagaluarpunga oqaluttuussuataarlutit.“

Taamaalisorlu pulateriaarsuk imarmioq orpiup kanaartaatigut sisoorpoq, Addielu nillerpoq: „Suminngaanneersoruna?“ Aalisaaserfini allunaasarlu aalisakkanik pisaminik nuioraassiffigisimasani tigullugit qimaguppoq. Apersuinerlu tamaanga naavoq. — Addie Clinton Few-p Iteritsi!-p ilanngutassiortuanut oqaluttuaa. Apersorneqarnermi tamatuma kingunitsianngua Addie toquvoq, 97-inik ukioqarluni. (gD 22/7 94)