Amaroq nujuartaq — uumigisaallunilu nuannarisaasoq

Iteritsi!-p Canadami ilanngutassiortuanit

CANIS LUPUS qaqqami pavanersuaq qaammatigimmi erseqqarisseruloorluni qilaannguussimavoq. Pamiua takisooq tukattoq kingulliivisa akornanni qerattarluni nivingavoq. Siutini tunummoortissimallugit sigguunnilu qummoortissimallugit tusaqqoornaqisumik miaggoorpoq. Aap, amaqqup miaggoornera eqqaaginnarlugu inuit ilaat qiiaammertarput.

 INUIT ikittuinnaat uumasumik alutornartumik tamatuminnga, tassa amaqqumik nujuartamik, asimi takunnissimapput. Uumasorli alutornartoq tamanna allarpassuarnik eqqaajortuisitsisinnaavoq.

Uumigisaasoq nuannarisaallunilu

Oqaaseq „amaroq“ kissaammisitsiuaannarsimavoq. Amaroq paasinerlunneqartarsimallunilu immikkoortinneqartarsimallunilu ersigisaasarsimavoq. Nersutitut kiisortutut uumissorneqartarsimavoq. Uumasuutillit ajoqutitut isigiuaannarsimavaat savanik, nersutaatinik uumasuutinillu allanik pisarinnittarmat. Oqaluttualiat upperisatoqqallu amaqqup tusaamanerlugaaneranut ilasaaqataasimapput. Oqariaatsillu soorlu ’amaroq savaasaartoq’ imaluunniit ’amaqqutut kaattoq’ kia tusarsimannginnerpai? Oqaluttualiani soorlu ’Aappaluttumik nasalinnguaq amarorlu’-mi ’amarorsuartut’ saqqummiunneqarsimavoq. Tamanna pissutigalugu inuit ilaat isumaqalersimapput amaqqut inunnik saassussisartut.

Uumassusilinnik allanillu ilisimatuut tamatumunnga isumaqataanngillat. Taakku amaqqut nujuartorujssuartut sapinngisamik inunnut palligunnaveersaartutut isigaat. Atuagassiamilu GEO-mi ilanngutassiami qanittukkut saqqummersumi oqaatigineqarpoq amaqqup inuit ersigisarai. Naak isikkumikkut mersernarpasikkaluarlutik amaqqut nujuartat peqqissut inunnut ulorianaateqarnissaat ilimanaateqanngilaq.

Uumassusilinnik ilisimatooq Paul Paquet, amaqqut pissusiinik paasiniaalluaqqissaarsimasoq, oqarpoq meeraanerminiilli amaqqut nuannarisimallugit. Misissuiffigisimasani tunngavigalugit taanna isumaqarpoq amaqqut nuannaarnermik, kiserliornermik quiasaarnermillu ersersitsisinnaasut. Ilaanni isiginnaarsimavai amaqqut ataatsimooqatigiit amaqqumut utoqqarmut nukeerussimasumut piniarniarsinnaajunnaarsimasumullu nerisassanik pajuttut. Amaroq utoqqaq ataatsimooqatigiinni iluaqutaajunnaarsimavoq, ilaasali uumaannaqqullugu isumaginissaa siunniusimagaat malunnarsimavoq. Amaqqulli ataatsimoorlutik  piniaqatigiittarnerat nungutaaqqajaalernerannik kinguneqarsimavoq.

Uumasut ataatsimoorlutik piniaqatigiittartut

Amaqqut pissusivigaat imminnut piaqqaminnullu nerisassarsiorniarlutik suleqatigiittarnertik. Uumasuutillilli isumaat naapertussagaanni soorunami uumasuuvoq ajoqutaasoq nersutinik savanillu pisaqartarami. Amaroq tappissuuvoq, naamallaqqissuulluni tutsarissuulluni kiisalu nukittuunik alleroqarluni. Pangallorissuuvortaaq, taamaattumillu piniarsaarillaqqissuulluni — iluatsitsillaqqissuuvorlu. Sianiitsuunnginnami pisariuminartut ilaginnaannartanngilai — ingammik savat nersutilluunniit puallaarissut. Qularnanngitsumik amaroq asimi iluaqusersuisarpoq pisariuminartunik napparsimasunik sanngiitsunillu pisaqartarnermigut, taamaalilluni amaqqunut peqqissunut nerisassamaateqartitsisarluni.

Amaqqut attaveqatigeeriaasiat

Miaggoorpalaarnersuarmi qiiaamminartoq kilometererpassuarnik ungasitsigisumit tusaaneqarsinnaasoq? Tamanna amaqqunut tassaaginnarpoq attaveqatigiinneq. Amaroq piniarnermini ataatsimooqatiminit avissaartoorsimasoq qaffasissumukartarpoq ilanilu attaveqarfiginiarlugit miaggoortarluni. Aamma ’naalagaaffitsik’ ersersinniarlugu amaqqut miaggoortarput. Iluarusunnertillu nittarsaanniarunarlugu miaggoorsuataarsinnaasarput. Ataatsimooqatigiit katersuullutik miaggoorrakkaangata isumaqartoqangajassinnaavoq erinarsoqatigiittut. Immaqa ataasiinnarmik nipeqarlutik miaggoortuuppata uagut siutitsinni tusarnernerussagaluarpoq, ’tulleeriiaarlutilli’ miaggoorusunnerusannguatsiarput. ’Tusarnaartitsinerminni’ soorunami aamma allanik nipiliuuteqartarput — qiammiartortarput, qatimaattarlutik qiluttarlutillu, piaqqallu qaarusummit qiammialasarput. Aamma amaqqut timimikkut inissisimanermikkut assigiinngitsutigut imminnut nalunaarfigeqatigiittarput. Inissisimaffiit assigiinngitsut aalajangiunneqarnissaannut ataatsimooqatigiillu ataqatigiinnerannut tamanna iluaqutaasarpoq.

Uumasoq kusanartoq

Uumasoq kusanartoq tamanna qanillillugu qimerlooriassagit. Meqqorsui torsusuut qasersut qaqortunik, qernertunik kajortunillu akullit malugeriakkit. (Ilaat qernariinnaasarput.) Isaasa sungaartut nakkussinerat sakkortooq misissoriassagit, kiinaalu misissoqqissaariaruk. Aap, ilaa amaroq ataqqinarpaluttuuvoq? Siunissaali eqqaassagaanni isumakulunnartoqarpoq. Tamanna pissutissaqarpa?

Amaroq Europap, Asiap Amerikallu avannarliup ilarujussuini uumasuusimagaluarpoq, ullumikkulli taamaallaat Canadami, Alaskami kiisalu USA-p, Europap Ruslandillu inuilaartaani qaqutiguinnaq takuneqarsinnaalersimavoq. Isuma nalinginnaasoq tassaavoq amaqqut sinneruttut nunamik uumasuuffissaannik immikkoortitsissunneqassasut. Inuilli kiisortunik soorlu nattoralinnik, nannunik puumanillu inooqateqarnissartik ilikkareersimammassuk tamatuma piviusunngortinnissaa ajornarnavianngeqqooqaaq.

Pinngortitap ingerlaasia ilaginnaannarneqassava?

Nungutitsineq nakkutilliinerlu tusarsaajunnaariartortut illersuineq tusarsaanerujartuinnarpoq. Nunat eqqissisimatitat uumasut qaasuttut eqqissisimaarfiisut ullumikkut isigineqartarput,  inuit uumasunik qaasuttunik pinnguaqateqartarfiisut isigineqarnatik. Atuagassiaq Canadian Geographic naapertussagaanni nunanik eqqissisimatitanik siulersuisut pinngortitap pissusissamisut aaqqissuunneqarnissaa isumaqataaffigaat. Ukiuni 40-ni Banff Nationalparkimit peqanngereerluni tamaani uumasut kiisortut pingaarnersaat, amaroq, 1980-kkunni nammineerluni Rocky Mountainsimut Canadap kujataaniittunut uterpoq. Pineqarput amaqqut 65-it, tamannalu pisutut pitsaasutut inuppassuarnit isigineqarpoq. Frankrigimit nalunaarutigineqarpoq amaroq ukiut 50-it tikillugit peqanngereerluni takkuteqqissimasut. * Aamma Italiami amaqqut amerliartorput, illoqarfimmillu Tivolimit Romap ungasinngitsuaniittumit amaqqut miaggoortut tusarneqarsinnaalersimapput.

Aamma isumaliutigineqarpoq amaroq uumasutut nungutitaaqqajaasutut Yellowstone Nationalparkimut USA-miittumut pisinneqaqqissanersoq. Ukiut 40-t matuma siorna amaqqut tamaani uumassusilinnut ilaviusimagaluarput, nungutaasimallutilli. Maanna inuppassuit, ingammik eqqissisimatitanut takornariartartut, tamaanga pisitaaqqinnissaat kissaatigaat. Uumasuutillilli eqqarsaat tamanna iluarinngilaat. „Amaqqut Yellowstonemut eqquteqqinneqassagaluarpata aamma avataaniittut pissusissamissut amerlatigilissapput,“ amaqqunik uumassusilinnillu ilisimatooq L. David Mech taama oqarpoq.

Pinngortitaq tamanna, silarsuarmi inuit ilisimasaqarfigerpianngisaanni uumasuusoq, qanoq siunissaqarpa?

Amaqqup siunissaa

Uumasoq tamanna, inuppassuarnit eqqunngitsumik isumaqarfigisaajuarsimasoq, pillugu suliniarnernut kaammattuinermut isumaqarfiginninneq allanngoriartortoq takuneqarsinnaavoq. Atuakkami The Wolf — The Ecology and Behavior of an Endangered Species-imi (Amaroq — uumasup nungutaaqqajaasup atugarisai ileqquilu) ima allassimasoqarpoq: „Uumasoq tamanna annaatissallugu suli piffissaqarpoq. Tamatumunnga aalajangiisuussapput uumasup tamatuma atugarisaanik ileqquinillu inuup ilisimasaqassusia amaqqullu inuunermini najoqqutarisaanik misissuiuarnissarput, kiisalu amaqqup pinngortitaaqatitut nunarsuarmi inooqatigisariaqakkatsitut, unammillertituunngitsoq, isiginissaata ilikkarnissaa.“

Eqqissisimasumik inooqatigiinneq

Amaqqup inuullu akornanni inooqatigiinneq eqqissinarsiartuinnarpoq, akerleriiffiusutigulli eqqissineq piviusoq anguneqarsinnaanngilaq. Qanittukkulli uumasut inuillu akunnerminni piviusumik eqqisseqatigiissapput, Pinngortitsisup aqutsinerani. Taamanikkussamut akeqqersimaarneq ersinerlu peqatigiittut misiginermit tatigeqatigiiffiusumit taarserneqassapput, uumasumut malussarissumut nujuartumullu tamatumunnga iluaqutaasumik.

Soqutiginarpoq amaroq Biibilimi siulittuutini assigiinngitsuni eqqaaneqarmat, ajunngitsumik ajortumillu. apustilit suliáinik agdlagkat 20:29, 30-mi tunussisut assersuunneqarput ’amaqqunut sualuttunut’ assersuutaasumik savanik, ilagiinnik kristumiunik, saassussisunut ataasiakkaanillu aallarussisunut.

Jesajap allagaani siulittuutit suli tamakkiisumik eqquutinngillat, tamannali pippat uumasut ullumikkut akerariittut eqqisseqatigiissapput. Malugiuk Jesaja 65:25-mi uumasut kiisortut uumasulluunniit pisarisaasut eqqartorneqanngimmata: „’Amaroq savaararlu ivigartoqatigiissapput, løverlu karriiarnikutorumaarpoq ussittut; . . . Ajortumik iliortoqarnanilu ajoqusiisoqassanngilaq qaqqanni illernartumi tamarmi,’ oqarpoq [Jehova].“

Inuit ilungersornermikkut ersersippaat amaqqumik akaarinninnissartik sulissutigigitsik, Biibilimili issuakkami neriorsoqqissaarneqarpugut Guutip silarsuassamini nutaami uumasoq tamanna inissaqartikkaa. Nunarsuaq tassaalissaaq uumassusillit tamarmik ataatsimut angerlarsimaffiat — aamma Canis lupusip angerlarsimaffia. (gD 8/9 94)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 25-mi suminngaanneernerat]

Thomas Kitchin/Victoria Hurst

[Qupp. 26-mi suminngaanneernerat]

Thomas Kitchin