Angajoqqaat — Meeqqasi sunik pinnguartarnersut nalunngilisiuk?

’MEERAQ pinnguartinneqanngisaannartoq ineriartornerliortarpoq. Naluneqanngitsutut pinnguarneq meeqqat inuunerannut ilaajuarsimavoq pingaartoq. Pinnguarneq aqqutigalugu meeqqap isumaa nukiilu sungiusarneqartarput piginnaanernillu ineriartortitsisarluni. Ullumikkulli meeqqat pinnguaat niuerniutivissuanngorsimapput. Pinngualiortiterneq meeqqanit imaluunniit angajoqqaanit aqunneqanngilaq, kisianni nioqqutissiortunit, ussassaarusiorfinnit niuerniallaqqissunillu. Pingualioriaatsit nutaat sakkugalugit tusagassiuutinillu pissaaneqaqisunit tapersersorneqarlutik oqaatsip pinnguaatip isumaa allanngortissimavaat — angajoqqaanut meeqqanullu ilungersornartorujussuarnik kingunilimmik.

Qularnanngitsumik pinngualiorfimmeersorpassuit meeqqanut ajunngitsussaq eqqarsaatigisarpaat. Taamaakkaluartorli iluanaarutissat sallinngortinneqakulavallaartarput. Tassa apeqqut pingaarneq tassaaneq ajorpoq meeqqanut suna ilinniutaalluarsinnaava imaluunniit suna takorluuisinnaasusiannut iluaqutaanerpaava, tassaasarlunili suna tunineqarluarsinnaanerunerpaava? Tuniniagaallu tamatigut tassaaneq ajorput pinngussat annoraaminermit, qisummit plastikkimillu sanaat ukioq kingullermeersut, tassaasarlutilli pinngussat atortorissaartorujussuit, piviusorpalungaaramik meeqqat takorluuisinnaanerannik inissaqartitsinngitsut.

Assersuutigalugu nioqqutissiortoq ataaseq biileeraliorsimavoq inuusartalinnik biileeqqat aporaangata aserortartunik. Biileeqqat aporaangata inuusat talii, niui — niaquilu — igalaakkut erfagiussaasaraat. Pinnguaat piviusorpalaartoq alla tassa naartusuusaarneq. Pisiassaqarpoq puujusamik niviarsiaqqat qitiannut qilerunneqartussamik, puujusamilu uummatip tillernerusuusaartitaq tusarneqarsinnaavoq naartullu tukkarnerusuusaartitaq malugineqarsinnaalluni.

Inuit ilaat isumaqarput pinnguaatit taama ittut meeqqanut ilinniarfissaalluartuusut. Donna Gibbs, pinngualiorfimmi tusagassiisartoq, oqarpoq naartusuusaarneq ’niviarsiaqqanut anaanamik naartunermini atorsimasaanik takorluuissutissaqqissuussoq nuannersoq’. Tamanilli isumaqatigineqanngilaq. Dr. T. Berry Brazeltonip, Harvard University Medical Schoolimi meeqqat nappaataannik ilisimatuup, pinnguarneq tamanna tassaanerarsimavaa „angajoqqaat naleqaqisumik meeqqaminnik aveqatiginninnissaraluannut akornusiineq“. Ph.d. David Elkind, meeqqat pissusiinik ilisimatooq, isumaqarpoq „pinnguaat tamanna ingasappallaartoq“. Taanna oqarpoq inuusaq naartuusuusaartitaq „[meeqqap] paasisinnaasaanit ungasippallaartoq“. Pinnguaq biilimik ajunaarnerup kingunerinik aattalinnik piviusorpalaartumik takutitsisoq eqqarsaatigalugu aamma oqarpoq tv-mi isiginnaagassiat nakuusernermik ulikkaareeqimmata „sooq pinngussanik taama ittunik sakkortusarneqassanersut?“ — The Globe and Mail, 8. februaari, 1992-imoortoq.

Aamma pinngussat allat assigiinngitsorujussuarnik isumaqarfigineqarput, soorlu videokkut sorsuunnerit imaluunniit imermik  aallaasit sakkortoorujussuit. Amerikami pinngualiorfimmi siulittaasoq naapertussagaanni „ilimagineqarmat pinngussanik assigiinngitsunik 150.000-inik tamatigut nioqqutissaqartoq“ angajoqqaat pinngussanik qinersinermut atatillugu unamminiarnartumik annertuumik naapitassaqarput. Angajoqqaat suut eqqarsaatigisariaqarpaat? Pinngussanut ullumikkut pissarsiarineqarsinnaasunut nakersarnissamut pissutissaqarpa? Ilanngutassiani tulliuttuni tamakku allallu sammineqassapput. (wD 8/9 94)