Silarsuaq qimerloorparput

Inuusarsuaq nuniattartoq

Italiami nunalerinermi atortorissaarutitigut nutaaliaq tassa inuusarsuaq qarasaasiakkut aqutaq „nalunaaquttap-akunneranut appelsiinanik 2500-nik orpimmit toqqaannartumik“ katersuisinnaasoq. Maskiina arfineq-pingasunik ’malussarilluinnartunik’ aalassarissunillu taliusaqarpoq, tamarmik immikkut elektroniskiusunik isaasaqartunik. Suliaavortaaq „qalipaatit sakkortussusiinik immikkoortitsisinnaasutut“ aammalu „paarnanik inerilluarsimasunik immikkoortitsisinnaavoq, kukkussananilu paarnat inerilluarneqanngitsut qaangiinnartarlugit, mianersoqaluni maluginiareersimallugit,“ aviisi La Stampa taama allappoq. Inuusaq assakaasulik „motorimik solaaritortumik ingerlateqarpoq orpinnillu 4 meteringajattut portutigisunit ullukkullu unnuakkullu paarnanik nutsuisinnaalluni, aamma silarluttumi. . . . Nuniatsilluni annerpaamik nalunaaquttap-akunneranut kilometerisut arfineq-pingasutut sukkatigaluni aalasarpoq, nalunaaquttallu-akunneranut kilometerisut 14-isut sukkatigaluni qamutinik, 500 kilonik useqarsinnaasunik, kalitaqarluni ingerlasinnaalluni.

Sinik kontaktlinsillu — kattussassaanngikkaluit

Misissuinermi kingullermi erserpoq sinissutigisartakkaminnik kontaktlinsillit peerlugit sinittartunit isimikkut aseruuttoornissamut arfineq-pingasoriaammik navianartorsiornerusut. Aviisi International Herald Tribune naapertussagaanni paasiniaasut isumaqarput linsit saleqqissaartaraluaraanniluunniit sinissutigisaraanni navianaat minnerulertanngitsoq. Linsit assigiinngitsut arlaalluunniit pigigaluaraanni sinissutigisaraanni isip saamigut igalaajusaa qaamasoq bakterianit allanillu sininnermi aseruuttoortinneqarsinnaavoq. Linsilli sinissutigisanngikkaanni isip saamigut igalaajusaatigut qaamasukkut aseruuttoornissamik navianaat 74 procentimik annikinnerussaaq.

Meeqqat sulisitat

Aviisi O Estado de S. Paulo naapertussagaanni missiliuunneqarpoq Brasiliami meeqqat 8 millionit suliffeqartut. Meeqqat ukiukitsut inersimasut suliarisartagaannik sulisarput. Amerlasuutigulli akilernerlugaasaramik ilaqutariit isertitaannut iluaqutaavallaartaratik. Naammanngitsumik atuartitaasimagamik ilisimasaat killeqarput, angajoqqaamissulli piitsuutigilernissaat ilimanarluni. Ajornerusorli tassa ’meeraq ukiukitsoq ilaqutariinni ittuusumik suliffissaarutsitsisarmat, inersimasup akissarsiaasa pingasorarterutaannaannik akissarsiaqarnissaminut piumassuseqartarami,’ Luiz Cláudio de Vasconcelos, suliffissaqartitsinermut ministereqarfimmeersoq, taama paasissutissiivoq.

Pujortartarneq mianersoqqussutigigaat

Nunatami Australian Capital Territorymi inatsisiliortoqarsimavoq pujortartarnerup navianaataanik immikkut ittumik mianersoqqusinissamik piumasaqartumik. Ukioq manna 1. apriili aallarnerfigalugu inatsisitigut peqqussutigineqarpoq ersarissumik sikaritsit puuisigut mianersoqqussuteqarnissaq, soorlu ima: „Pujortartarneq toqussutaasarpoq“, „Pujortartarnerit allanut ajoqutaasinnaavoq“, „Pujortarneq ueripilunnarpoq“ aamma „Naartuninni pujortartaruit naartut ajoqusissavat“. Atuagassiaq The Canberra Times naapertussagaanni mianersoqqussutit poortap saqqaata 25 procentianit anneroqqusaanngillat. Poortap tunuani minnerpaamik aggornerit pingajuatut ataatsitut annertutigisumi ima allassimasoqassaaq: „Tupamik pujortarneq kemikalianik kræfteqalersitsisartorpassuarnik imaqarpoq. Pujoq najuunneqarpat kemikaliat tamakku puannik ajoqusiisinnaapput kræfteqalersitsisinnaallutilluunniit. Puakkut kræfteqarneq kræfternerit pujortartarnermik pissuteqartut nalinginnaanersaraat. Puakkut kræfterneq malugineqannginnermini siaruaattarpoq. Amerlanertigut sukkasuumik toqussutaasarpoq. [Pujortartarnermik] toqquteqartut imigassamik stoffinillu allanik toqquteqartut ataatsimut pingasoriaataattut amerlatigipput. Ukiut tamaasa pujortartarnermik toqquteqartut biilinik ajunaartut arfinileriaatigaat.“

Illumiit illumut oqaluussineq paavip tapersersoraa

Romap aqqusernini matumiit matumut angalaarluni oqaluussinissamik paavip Johannes II-p kajumissaarineri ilagiinnut katuuliusunut ilaasut ilaasa malissimavaat. Soorlu aviisimi La Repubblica-mi atuarneqarsinnaasoq ’Jehovap nalunaajaasuinut unammillertut oqalukkumatuut taakku Jesusip inuusimanera oqaluttuariniaraat’. Ilaqutariit 15-iinnaat taamaaliorumasuni siullersaapput, paavili neriuppoq suliniarneq „sumi tamaani inerititaqangaarumaartoq“. Sooq taamatut suliniartoqalerpa? Ilagiit katuullit paasisimavaat „kajungernassuseerussimallutik, upperisarsiornikkut orniginarunnaarsimallutik,“ inuit atugarisaat pillugit ilisimatooq Maria Macioti taama oqarpoq. Paavi suliniartut taakku kajumissaarpai ’misigissutsikkut sakkortuumik kajumissaarinikkut inunnik isumataartitsiortussasut’. Atuakkiortoq katuuliusoq Sergio Quinzio ima oqarpoq: „Soorlumi tassa [paavip] suut tamaasa misilikkusukkai neriuutigalugu, imaluunniit takorloorlugu, arlaannik kinguneqassasoq.“

Qimaasunik tikilluaqqusinnginneq

Ukiuni qulikkaani marlunni qimaasut arfineq-pingasoriaammik amerlisimasut Sadako Ogatap, FN-imi qimaasunut højkommisærip, oqaatigaa. Tamanna ’akeqqersimaarnernik allamiunillu uumissuinernik amerliartuinnartunik’ kinguneqarsimavoq. Siorna ukiup naanerani qimaasut 19,7 millionit nunagisamik avataani najugaqarsimapput, allallu 24 millionit nunagisamik iluini nuutsitaasimallutik. Nunarsuaq tamaat eqqarsaatigalugu inuit 125-issaat tamarmik nakuuserneq, innuttaasut imminnut sorsuunneri qinugisaanerlu pissutigalugit inuunermit pissusissamisoortumit avissaartitaasimapput. Tamanna „silarsuup aqutsisinnaassusianik“ aammalu „inuttut qimaanermi ileqqutoqqanik“ artorsiisimavoq, nunarsuaq tamakkerlugu qimaasunik misissuineq siulleq pillugu The Washington Post-imi taama allassimasoqarpoq. Nunarpaalussuit aningaasatigut ajornartorsiorfiullutillu suliffissaaleqiffioreersut isumaqatigiinngissutinillu aaqqinneqarneq ajulersunik qatsussisimasut matortik qimaasunut matusimavaat. ’1993-ip ingerlanerani qimaasut pissutaallutik silarsuarmi akerleriissuteqarnerit nunat ataasiakkaat iluini, akornanniunngitsoq, pisarsimasut’ misissuinermi erserpoq, nunanilu tamalaani politikki innuttaasut imminnut sorsuunnerinik unitsitsisinnaasoq ujartorneqarluni. Tamanna pitinnagu qimaasut ’tikilluaqqusaanngitsutut misigitinneqartuartarput’.

Naalungiarsunnik tutissineq

„Naalungiarsuit paasineqarsinnaanngitsumik pissuteqartumik toqoriataartartut ikilissagaluarput, naalungiarsuillu peqqinnerullutillu qiimanerulissagaluarput ukiortik siulleq immikkoortillugit sinitsinneqartaratik anaanaminnit tutinneqartartuugunik,“ James McKenna, Pomona-universitetimi Californiamiittumi professoriusoq, taama oqarpoq. Naalungiarsuup anaanani tutikkaangagu „unnuap ingerlanerani timaata ingerlarnanut iluaqutaasarpoq,“ The Dallas Morning News-imi taama allassimasoqarpoq. Misissuinerit uppernarsarpaat naalungiarsuk anaanami saniani sinikkaangat „[naalungiarsuup] anersaartornerata, uummataata tillernerata sininneratalu anaanaasup taamaaliorneri malittarai“. Anaanaq naalungiarsullu imminnut saallutik sinittarmata naalungiarsuk qaqugukkulluunniit milussinnaasarpoq. „Naalungiarsuit immikkut siniffeqartitat misigissutsikkut maqaasisaqartarput,“ McKenna taama oqarpoq. „Isumaqarpugut tamanna silassorissutsikkut ineriartornermut kinguarsaataasinnaasoq pissuteqarpasinngitsumillu toqoriataarnissamut ulorianaammik annertusisitsisartoq.“ Kisitsisit atorlugit nassuiaasiatigut erserpoq nunani anaanaasut naalungiarsuillu tutittarnerannik ileqqoqarfiusuni naalungiarsuit pissuteqarpasinngitsumik toqoriataartartut ikinneralaarsuusut.

Meeqqat nakuusersut

Meeqqat inuartarinnittartut, ujajaasartut, pinngitsaaliillutik atoqatiginnittartut allanillu naalliutsitsisartut nunarpassuarni nassaassaapput, nakuusernerillu peqqarniisaarnerillu amerliartuinnarput. USA-mi ukiuni kingullerni tallimani 18-it inorlugit ukiullit inuartarinninneri 85 procentimik amerlisimapput. Aamma pinerluttuliortut pissusii isumakulunnarput. Annertusiartornermut tamatumunnga kikkut pisuuppat? „Inuiaqatigiit sukasimaartut ilaaffigisatta ileqqussatigut najoqqutaarussimasut nakuuserneq akuerisaalersissimavaat,“ tyskit atuagassiaataat Der Spiegel taama allassimavoq. „Suup eqqortuuneranut suullu eqqunngitsunneranut, suup ajunngitsuuneranut suullu ajortuuneranut najoqqutassanik ersarissunik . . . nassaassaqanngilaq.“ Ima nangippoq: „Pinerluttut inuusuttut aamma eqqugaapput. Inersimasut silarsuaata alliartorfigisamik tarraatut ipput. . . . Meeqqat nakuuserniartartut tamarmik nakuuseriartarnernik tupinnaannartunik isigisaqarsimallutillu ilaagaqalersimapput.“ „Nakuusernerit nunarsuaq tamakkerlugu pisartut“ meeqqat tv-mi isiginnaartarpaat. Isiginnaagassianit nakuusernertalinnit, computerimi pinnguaatinit nakuusernernillu allanit sunnerneqarsimapput. Tv-mi isiginnaagassiani nakuuserneq ajornartorsiutinik akerleriissutinillu aaqqiissutissatut eqqartorneqartarpoq. „Tassaalersimavugut inuiaqatigiit peqqarniitsut, meeqqattalu ineriartornerat tamatuma tungaanut ingerlavoq,“ Stefan Schmidtchen, Hamburgimi psykologiimi professoriusoq, taama oqarsimavoq.