Ullumikkut pinngussat — meeqqat sumik ilinniarfigisarpaat?

MEEQQAT pissusissamisoortumik pinnguarusussuseqarput. Atuagaq Hvordan finder jeg det rigtige legetøj til mit barn? (Qanoq ilillunga meerara eqqortunik pinnguassarsissavara?) naapertussagaanni meeqqat peqqissut „namminneerlutik nassaarniallaqqissuusarput“. Aamma itsaq taamaassimavoq. Taamanikkut meeqqat ’illoqannginnersani pinnguartarnerat’ nalinginnaasimavoq. (Sakarja 8:5) Pinnguarnerni tamakkunani meeqqat namminneerlutik pilersitsisarsimapput imaluunniit namminneq takorluukkatik atortarsimallugit. — Naleqqiuguk Matîuse 11:16, 17.

Pinnguarneq naleqqulluartumik taaneqarsimavoq meeqqap sulineranik, tamannalu ilumoorpat oqartoqarsinnaassaaq pinngussat meeqqap sannatigigai. Atuagassiami Parents-imi ima allassimasoqarpoq: „Pinnguarnikkut meeqqat silarsuaq ilinniartarpaat. . . . Pinnguaq silarsuarmik meerarpaluttumik isikkulimmik pilersitsisarpoq, silarsuarmik meeqqap paasisinnaasaanik aqussinnaasaanillu. Pinnguarneq nukinnik ataqatigiissitsisinnaassutsimillu ineriartortitsisarpoq, inuttut najortigiinnermik pilersitsisarluni, isumaliutaannaat piviusullu akornanni killeqarfinnik misileraasarluni, meeqqallu allanik oqaloqatiginnissinnaanerannut, allatut isummersinnaanerannut aveqatiginnissinnaanerannullu ilinniutaasarluni. Pinnguarneq isumaliutersuutinik uummarissaasarpoq ajornartorsiutinillu aaqqiinermik misilittagaqalersitsisarluni.“

Aamma Biibilip nalaani pinngussat meeqqanut pingaaruteqarsimapput. Israelimi assaanerni  meeqqat pinnguaat nassaarineqarsimapput, assersuutigalugu meeraaqqat pinnguaat sianaalasut, qarlortaatit igaaraaqqat qamuuteeqqallu hestinit uniartillit. The World Book Encyclopedia ima paasissutissiivoq: „Itsarsuaq Afrikami meeqqat arsaqarsimapput, pinngussanik uumasuusaateqarsimallutik allanillu pinnguaqarsimallutik allunaasalerlugit uniarneqarsinnaasunik. Grækenlandimi Romamilu meeqqat qamuteeqqanik assakaasulinnik uniartakkanik, umiatsiaasanik, assakaatiaanik kaavitiaanillu nuannisaateqartarsimapput. Ukiuni akullerni Europami kuuleeqqat, sianaalaat inuusallu nuannarineqarnerpaasimapput.“

Pinngussat uummarissinartut, soqutiginartut perorsaataalluartullu aamma ullumikkut pingaaruteqartorujussuupput. Aammali pinnguarpassuaqarpoq pitsaavallaanngitsunik. Atuagassiami Time-mi 1992-imi ima allassimasoqarpoq: „Pitsaasunik peqqinnartunillu ujaasiguit ukiormanna pinngussat nutaat isiginiassanngilatit. Nioqqutissiortut annerusut tamangajammik merianngunaannartunik salliutitsipput.“ Ilaat tassa saanikuliap niaqua pivittut atsigisoq plastikkimik sanaaq meeqqat „sapinngisamik amiilaarnarnerpaanngorlugu“ ilusilersorsinnaasaat. Aamma pinnguaatit timip ingerlaasianik ilaarsisut pisiarineqarsinnaapput, soorlu meriartuusaarutit. Angajoqqaat meeqqallu taamaattusinissaminnut assut tatineqarsimapput.

Meeqqanut tuniniaaneq

Atuagassiami Pediatrics in Review-imi oqaluttuarineqarpoq ’Hammurabip Inatsisitoqaani meeqqanut tuniniaaneq sunaluunniit pillarneqaataasussaatitaasimasoq’. Nalitsinni pinngualiortartut ussassaarisartullu nioqqutissiaminnik akisuunik meeqqanut uppertikkuminartunut tuniniaanissartik kannguginngilaat. Nutaanik pinngualiortartut misissueriaatsitik atortorissaaqisut atorlugit meeqqat qanoq eqqartarnerannik paasiniaasarput. Nioqqutissiaminnillu allangortiteriuarnermikkut ukiumi siuliani sanasimasatik qanganisarpalulersinniartarpaat nutaallu pinngitsoorneqarsinnaanngitsutut isikkoqalersinniartarlugit.

Pinngualiortut aamma tv-p sunniisinnaassusia tamakkiisumik atorluarniartarpaat. USA-mi aallakaatitassiat meeqqanoortut ussassaarutitarpassuaqarput. Assileeriaatsit immikkut ittut nipilersukkallu sunnertinnartut atorlugit pinngussat pikkunaannerpaalluunniit torrannerpaatut pissanganarnerpaatullu isikkoqalersittarpaat. Sunniiniarneq tamanna inersimasut amerlanersaasa immaqa sunnertissutigineq ajorpaat, kisianni „meeqqat minnerit isumaqartarput ussassaarisut ilumoorlutik oqaluttut“. — Pediatrics in Review.

Aamma amerlasuutigut meeqqanut aallakaatitassiat tassaannaasarput pinngussanik ussassaarutit sivitsukkat. Atuagassiaq Current Problems in Pediatrics naapertussagaanni aallakaatitassiat taama ittut „suliarineqartarput meeqqat  ilinniartinnissaat inuuneratalu pisuunngorsarnissaat pinnagit, kisianni tunisaqarnissaq siunertaralugu“. Assersuutigalugu aallakaatitassiaq Ninja-padderne „sanaanut 70-init amerlanerusunut, ullaakkorsiummut ataatsimut filmimullu ataatsimut“ aqqutissiuussisimavoq.

Pediatrics in Review naapertussagaanni „misissuinerit amerlasuut takutissimavaat meeqqat tv-kkut ussassaarutinit sunnerneqarsimasut ussassaarutigineqartunik piserusullutik angajoqqaatik uteriiserfigisaraat“. Nunani tamalaani pinngualiorfinnik pilersitsisoq ima oqarpoq: „Takuneqarsinnaasarput meeqqat angajoqqaamik atisaata taliisigut nutsuisut, nalunartanngilarlu qanoq oqartut: ’Pinngikkukku toqussaanga.’“ Tupinnanngilaq Canadamiinnaq ukiumut dollarsit 1,2 milliardit meeqqanik, ernuttanik ikinngutinillu pinnguarsissussinermut atorneqartarmata.

Sorsuttuusaarutit

Videokkut sorsuuttuusaarutit pinngualiortiternermi nuannarineqarnerpaanut ilaapput. Pinnguaatinik tamakkuninga illersuisut oqarniartarput meeqqat tamakkuninnga pinnguarnermikkut ajornartorsiutinik aaqqiinissaminnut pikkorinnerulersartut, ataqatigiissitsisinnaassutsimikkut aalasinnaassutsimikkullu sungiusarneqartartut, alapernaassutsimikkullu uummarissarneqartarlutik. „Eqqortumik atorneqarunik,“ Toronto Star-imi ilanngutassiami allassimasoqarpoq, „pinngussat elektroniskiusut ajoqutaanngillat, allaallu ilinniutaasinnaallutik.“ ’Kisianni,’ aviisi nassuerpoq, ’amerlasuutigut avinngarusimanartuupput tiguartinnartuullutillu.’

Assersuutigalugu anaanaq ernini videomi pinnguaatinit tiguartissimasoq pillugu oqaluttuarpoq. „Kakkaqaaq — tamaasa toqutsinnagit pinnguaat qimakkumaneq ajorpaa.“ Nukappiaraq marluinnarnik ukioqarpoq! Ullut tamaasa nalunaaquttap-akunnerini 4-5-ini videomi pinnguaammik pinnguartarnermigut kulluaqqamigut qaassimavoq. Anaanarli isumakuluuteqannginngilaq. „Taamaallaat isumakuluutigaara suut tamarmik imatut ingerlanissaannik kissaateqalernissaa,“ kulluni qiterlinilu imminnut tagiullugit seqqortiitigalugit taama oqarpoq. Pinnguaat „sukkaqimagi . . . pissutsilli piviusut taamaanngillat“.

Aviisi The Toronto Star naapertussagaanni videomi pinnguaatinut akerliusut ilaat isumaqarput pinnguaatit „akornutaasartut meeqqat namminneq takorluuisinnaassusertik atorlugu nuannisarnissaannut, soorlu atuarlutik aliikkusersuutitoqqanilluunniit allanik sammisaqarlutik, isumaqarpullu ilinniagassalerinissaannik tunuartitsisartut“. Perorsaasut ilaat allaat isumaqarput ’videomi pinnguaatit navianartuusut meeqqanik nakuusertunngortitsisinnaagamik piviusorpalaanngitsumillu pissuseqalersitsisinnaallutik’.

Persiap Kangerliumanersuani 1991-imi sorsuunnermi qaartartumeerisaqattaarnerit tv-kkut malinnaaffigineqarnerat sorsuuttuusaarutit piumaneqarnerujartuinnarnerannik kinguneqarsimavoq. Piuneqarnerpaat tassaapput Abram-qamussuaasat, Scud-raketit ungasissumut aallarneqqortussusillit aamma Hind-helikoperit. Ilisimasakkaat annilaanngatigaat pinngussat taama ittut meeqqanik kamassarissunngortitsisinnaanerat imaluunniit nakuusernermut misikkarlussisitsisinnaanerat. Pinngussanik taama ittunik pinnguarneq Biibilip Jesaja 2:4-mi oqaasiinut akerliuvoq, tassani allassimagami Guutip innuttai ’sakkunik atuinissamut sungiusarunnaassasut’.

Pinngussat piviusorpalaaqisut, soorlu imermik aallaasit sakkortoqisut, nakuusernivimmik nassataqartarsimapput. Illoqarfimmi Amerikami avannarlermiittumi imermik serpartaatinik aallaasersuunneq pivinnik aallaasersuutilernermik kinguneqarsimavoq, 15-inillu ukiullip inuunini annaasimavaa. Aamma inuusuttut marluk angummit kamaqisumit sakkulimmit imermik  aallaammit eqqorneqarsimasumit ikilerneqarsimapput. Nakuusernerit ilarpassui imermik aallaasersuunnermik ajorniutaanngitsuusaamik aallaaveqarsimapput.

Maligassiuinerit

Angajoqqaat amerlanersaat nakuusernermut akerliupput. Sorsuuttuusaarutinilli pinngualiorfiit ingerlalluaqaat. Angajoqqaat meerartik saammarsarniaannarlugu namminneq najoqqutassiaminnik unioqqutitsisinnaasarput. Taamaaliornermikkulli meeraq annertuumik ajoqusersinnaavaat. Isumakkut peqqissuutitsinissamik misissuisartoq Canadamiu, Susan Goldberg, ima oqarpoq: „Meeqqavut pinnguassaannik tunigaangatsigik takutittarparput piviusoq pinngussakkut ilaarneqartoq akuerigipput.“ Ilumoorpoq meeqqat ilaannut pissusissamisoormat ilaannikkooriarluni kamariartarneq. Tarnip pissusiinik ilisimatooq ima oqarpoq: „Meeqqat pinngussanik aallaaseraqanngikkunik namminneq assingusumik sanaannassapput, allaalluunniit assatik atuinnassallugit.“ Immaqa tamanna ilumooraluarpoq, angajoqqaalli nakuusernermi sakkunik issuakkanik meeqqaminnik pinngualiinermikkut kamannissamut kajumissaarisariaqarpat?

Aamma ilumoorpoq meeqqat ikittuinnaat aallaaseeqqanik pinngussanik pinnguartarnertik pissutigalugu pinerlunniartalersinnaammata. Meeqqatilli tamakkuninnga pinngussersornerisigut angajoqqaat qanoq ’nalunaaruteqartarpat’? Kissaatigaat meeqqatik isumaqalissasut nakuuserneq nuannersuusoq, aammalu sorsunneq toqutsinerlu pissanganartuusut? Guutip najoqqutassiaanik ataqqinninnissamik ilinniartittarpaat? Guutip oqaasiani allassimavoq: „Nakuusernermik nuannarisaqartoq [Guutip] uumigaa.“ — Tussiaat 11:5.

Susan Goldbergip aamma maluginiarsimavaa ’meeqqat pinngussanik nakuuserpalaartunik angajoqqaaminnit nipangiussiinnartunit akuerineqarlutik pinnguarnerujartortillutik ilimanarnerujartuinnartartoq ajornartorsiutinik aaqqiiniarnerminni nakuusernermik atuisalernissaat’. Biibilimi Galâsiamiut 6:7-imi manna nalorninaallillugu oqaatigineqarpoq: ’Inuk siaruartikkani naapertorlugit katersuiumaarpoq.’ Meeraq nakuuserpalaartunik pinnguaqarnermigut inuttut pissutsinik pitsaasunik katersuissanerpa?

Ilumut oqassagaanni meeqqat assigiinngillat. Immaqa meeraq alla videomi pinnguaatinit tiguartissaaq allali taama pinnani. Aamma oqallissutaasarpoq meeqqat videomi pinnguaatini nakuuserneq nakuusernermut piviusumut atassuteqartinneraat. Taamaattumik angajoqqaat meeqqatik pinnguassarsinialeraangamikkik namminneq aalajangertariaqarpaat meeqqaminnut suna pitsaanerpaanersoq pitsaasumillu naliliisinnaassuseqartariaqarlutik. (gD 8/9 94)

[Qupp. 6-mi assiliartaq]

Pinnguarnikkut meeqqat allanut attaveqarnermik pissusissamisoortumik ineriartortitsisarput