Immummik sapigaqarpit?

MEXICOMI ITERITSI-P ILANNGUTASSIORTUANIT

„Naalagaaffimmi Pueblami Mexicomiittumi uigalu tikeraarpugut. Tikeraarfivut nersussuaateqarput immummillu nutaamik ullaakkorsiornitsinni unnukkorsiornitsinnilu sassaallertarlutik.

Unnuaq siulleq inuuniloqaagut, aqaguanili ullukkut ajorluinnarpugut. Naakka pullangaarmata qaammatinik arlalinnguisutut isikkoqarpunga. Kingornagut marluulluta sakkortuumik timmittorujussuanngorpugut.

Aatsaat ukiut arlallit qaangiuttut paasivarput immummik sapigaqartuulluta.“ — Bertha.

BERTHAP oqaluttuaa qaqutigoortuunngilaq. Ilaasa naatsersuutigaat nunarsuaq tamakkerlugu inersimasut tamarmik 75 procentiisa tungaannut immummik sapigaqarnerup (immuup sukkuanik sapigaqarnerup) malunniutaasa ilaat tamaasaluunniit malugisaraat. * Kisianni immummik sapigaqarneq sunaava, taamatut nappaateqarnermut suna pissutaava? Pingaarnerpaamik: Nappaatip tamatuma inuunermut ilaanera akuerisinnaajumallugu qanoq iliortoqarsinnaava?

Taaguutip „immuummik sapigaqarneq“-rup taamisaarpaa timip laktosemik (immuup sukkuanik), immuup akuanik kulhydratit sunniuteqarnerpaartaannik uutsisinnaannginnera. Aap ingerlaarneranut laktose akuliutissappat glukosenngortariaqarpoq galaktosenngortariaqarlunilu. Ensyminit laktaseqartinnagu taamaattoqarsinnaanngilaq, amerlanersavullu ukiumi inuuffigisaminni siullermi annikitsunnguakkuutaarlugu, timaat enzyminit laktaseliortarpoq. Laktasemik amigaateqarneq inersimasunut amerlasuunut immummik sapigaqalersitsisarpoq.

Immuttornikkut immummillu sanaanik nerinikkut aqajaqqup uussinnaasaa sinnerlugu laktoseqaraanni, laktose sinneruttoq inalugarsuarmi bakterissat immuup seernartunngortissavaat kuldioxidinngortillugulu. Nalunaaquttap-akunnerata affaata missaa qaangiutiinnartoq malunniutit immikkut ittut, soorlu meriannguneq, noqarneq, pullanganeq, nillaaneq timminnerlu malunniuttarput. Immummik sapigaqarneq ajornartorsiutaasoq nalugaanni, immaqa immuttornerunikkut malunniutit annikillisinniarneqassapput, taamaaliornikkullu ajornartorsiut ajornerulersinneqaannassaaq.

Immummik sapigaqarnerit assigiinneq ajorput. Ilaasa ajoqutiginagu immiartorfimmut ataatsimut immuttorsinnaapput. Allat immuup sukkuanik qanorluunniit annikitsigisumik pigaangamik malugisarpaat. Ilaasa siunnersuutigaat, qanoq immuttorsinnaatiginertik  paasiniarlugu, immiartorfik mikisoq ataaseq aallartissutigineqassasoq. Tamatuma kingorna misilillugu annertusiartuaartinneqarsinnaavoq. Tassunga atatillugu eqqaamasariaqarpoq malunniutit, naak nuanninngikkaluarlutik, qaqutigut ulorianartarmata.

Suna nerineqarsinnaava, sunalu pinngitsoorneqartariaqarpa?

Immuk saperukku, paasiniartariaqarpat suna sapinnginnerlugu sunalu sapernerlugu. Qanoq illit sapigaqartiginersutit apeqqutaasorujussuuvoq. Immuk, siku immulik, yoghuart, punneq immussuarlu laktoseqarput. Nerisassat piareeriikkat ilaat soorlu kaagit, karrinit nerisassiat salatinullu akussat aamma laktoseqarsinnaapput. Immummik sapigaqartuugaanni, nioqqutissat taamaattut akui misissortariaqarput.

Calciumip pisartakkata annersaa immumminngaanneerpoq, naammattumillu pisimanngikkaanni, osteoporose (saanernik qajannarsisitsisartoq) nappaatigineqalersinnaavoq. Taamaattumik immummik sapigallit isumagisariaqarpaat calciumip pisariaqartitamik allatut pinissaa. Naatitat nutaat ilaat, soorlu broccoli, kålit spinatillu, calciumeqarput. Aamma mandelit sesamillu kingunissaat aalisakkallu ilaat qeratasuujunngitsunik saanillit soorlu sardinit kapisillillu calciumeqarput.

Immummik sapigaqartuugaluarluni, imaattariaqanngilaq immuk immummillu sanaat nerinngitsuuvittariaqartut. Misiliiginnarit qanoq sapinngitsiginerlugit, tamatumalu kingorna sapinngisat sinnernaveersaaruk. Ajornanngippat, tamatigut laktosetalimmik nerigaangavit imeraangavilluunniit nerisassanik allanik neriitigisarit. Eqqaamajuttaaq immussuit uninngatinneqarsimasut laktosetakinnerusartut. Tamannalu pissutigalugu immaqa ajornartorsiutigissanngilatit. Yoghurtimummi tunngatillugu? Yoghurt immuttulli laktoseqartigingajappoq, immummilli sapigallit ilaasa, immummik sanaaq taanna sapinngilaat. Pissutaavoq yoghurtip tappiorannartunik laktaseliorsinnaasunik akoqarnera, laktoselu aqajaqqumi uukkuminarnerulersittarpaa.

Immummik sapigaqaraluarluni aarlerisoqartariaqanngilaq. Nappaat taanna pillugu ilisimasavit malunniutsinnaveersaarnissaa oqinnerulersissavaat. Taaneqartulli tulliuttut eqqaamakkit:

(1) Immummik sapigaqarnerpit sakkortussusia paasiniarlugu immuk immummillu sanaat nerisassanut allanut ilanngullugit annikitsuinnarmik nerisakkit.

(2) Yoghurt immussuarlu uninnganikoq nerisakkit. Taakka immummit aqajaqqup uukkuminarnerutittarpai.

(3) Nerisassat laktoseqanngitsut imaluunniit laktasetallit nersakkit.

Siunnersuutit taakkua malikkukkit, immummik sapigaqarnerit oqinnerussaaq. (gE 8/5 2000)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 19-mi ungalusaq/​assiliartaq]

Qanoq ililluni immummik sapigaqarneq paasineqartarpa?

Immummik sapigaqarneq assigiinngitsutigut uppernarsarneqarsinnaavoq.

Immummik sapigaqarnerluni misissortinneq: Napparsimasup nerisimanngitsup laktosetalik imissavaa. Kingorna laktosep aqajaqqumi qanoq uulluarsimatiginera paasiniarlugu aaviisoqartarpoq.

Supisilluni misissortinneq (silammut anersaarnerup brinteqassusianik misissortinneq): Laktose aqajaqqumi uunneqanngitsoq inalukkami assigiinngitsunik silaannaqalersitsisarpoq, tamakkununnga ilaavoq brinti. Brinti taanna inalukkaminngaanit aap ingerlaarneranut akuliuttarpoq taannalu aqqutigalugu puannut pisarluni, tassanngaanit silammut anersaarunneqarluni.

Annap seernassusia misissuineq: Laktose aqajaqqumi uunneqanngitsoq annami takuneqarsinnaasumik inalugarsuarmi seernartoqalersitsisarpoq.

Misissuinerit taakkua amerlanertigut napparsimmavimmut unissutiginagit suliarineqarsinnaapput.