Qungasequtit qilerniusallu qanga maannakkullu

UKIUNI tusindilikkuutaani angutit qungasequtinik assigiinngitsunik kusassaateqarnissartik soqutigisarsimavaat. Assersuutigalugu ukiup 1737 u.n.s. missaani Egyptenimi Faraop Josef ujamminik kuultiusunik tunisimavaa. — 1 Moses 41:42.

Ullumikkut angutit nunani amerlasuuni nunarsuaq tamakkerlugu qilerniusanik taasartakkatsinnik atuisuupput. Tusaamasavut naapertorlugit ullutsinni qilerniusaasoq siulleq ukiut 1500-kkut naalerneranni Englandimi Frankrigimilu atorneqalersimavoq. Angutit naatsumik tujuuloqartarsimapput imaluunniit tujuulussuaq doubletimik taaneqartartoq. Qungatsimikkut pupiusaanik kusassarneqartarsimapput. Amerlasuutigut pupiusaat centimeterialunnik issussuseqartarsimapput qitermigullu nuilaqarluni. Annoraaminermik qaqortumik qerattarsakkamik sananeqartarput ilusia allanngujuinnerussammat.

Ukiut ingerlaneranni pupiusaaq uliguaasamik silittumik qaqortumillu, tuinik assiisumik, taarserneqarpoq. Uliguaasat taakku tuluttut Vandykes-inik aamma taagorneqartarsimapput puritanerinillu ileqqorissaarniartunit atorneqartarsimallutik.

1600-kkunni kavaajaaraq imaluunniit aatsoq takisooq kavaajap papeqilasullip takisuup iluatigut atorneqartalerput. Kakkissaataasaq qilernilerlugu qungasequtsiunneqartarpoq, aamma kravat-imik qilerniusaasamik taaneqartartoq. Atisaq taanna qungatsimut ataasiarlugu arlaleriarluguluunniit nermunneqartarpoq isuilu ilulliup qaavatigut nivingatiinnarneqartarlutik. 1600-kkut affaanni kingullerni qalipakkat takutippaat taamani qungasequtit qilerniusaasat kusassaatitut nuannarisaasimasut.

Qungasequt qilerniusaasaq annoraaminermik musselinimik imaluunniit annoraamernit pitsaanerit ilaannik allaalluunniit putoortuliamik sananeqartarsimapput. Qungasequt qilerniusaasaq putoortuliamik sanaaq akisoorujussuusimavoq. Oqaatigineqartutut Englandip kunngia Jakob II 36 pundinik 10 shillinginillu akiliisimavoq, taamanikkut aningaasarpassuit, qungaseqummik qilerniusaasamik putoortulimmik niaqorutissaminut atugassaminik. Angisoorujussuusinnaasarput. Titartakkami Karl II Westminster Abbeymi takuneqarsinnaasumi qungasequtaa qilerniusaasaq 15 centimeterisut silissuseqarpoq 86 centimeterisullu takitigaluni.

Qungasequt qilerniusaasaq assigiinngitsunik qilerneqartarsimavoq. Equngannginniassammat ilaatigut qalermik siilikimik qallerneqartarsimavoq tallullu ataatigut angisuunik orsilerlugu qilerneqartartumik. Qungasequt taamaattoq taaneqartarsimavoq qungatsikkut orseq, ullutsinnilu atorneqartumut qilerniusaasamut pakkalussatut isikkulimmut assingulluni. Oqaatigineqartutut qungasequt qilerniusaasaq minnerpaamik hundredelinnik assigiinngitsunik qilerneqarsinnaavoq. Oqaatigineqarpoq tuluk Beau Brummell, angutinut mutinik sunniuteqangaarsimasoq, ilaanni ullaap tungaa tamaat atortarsimagaa qungasequtini qilerniusaasaq pissusissaviatut qilerniarlugu.

1860-ikkunni qungasequt qilerniusaasaq takisuunik isulik ullumikkut qilerniusamut assingujartuinnarsimavoq, qilerniusamillu taaneqartalerluni. Englandimi aamma four-in-hand-imik taaneqartarpoq, qilerneq  qimussersup hestit qimoqatigiit sisamat aqunniarlugit atorneqartarmat. Ilulleq qungasilik mutinngormat, qilerniusaq tallup ataatigut qilerneqartarpoq isuilu ilulliup qaavatigut nivingatinneqartarlutik. Taamaalilluni ullumikkut qilerniusaq nalunngisarput atorneqartalerpoq. 1890-ikkunni qilerniusaq alla atorneqartalerpoq, tassa qilerniusaq pakkalussatut isikkulik.

Ullumikkut amerlasuut qilerniusaq atisanut ilaasutut pingaartutut isigaat. Ilaasa allaat takornartaq qilerniusaatigut isummerfigisarpaat. Taamaattumik qilerniusap atugassap ipeqannginnissaa aamma ilulliup qarliit kavaajaaqqallu allaanut qalipaataannullu tulluartuunissaat sianigissallugu silatusaarnerussaaq.

Qilerniusaq iluamik qilerneqartariaqarpoq. Qilerneq atorneqarnerpaaq tassaagunarpoq „four-in-hand“-imik aamma „Old England“-imik taaneqartartoq. (Asseq qupperneq 16-imiittoq takuuk.) Iluserillunilu peqqutoorpasinngilaq pissutsinullu naleqqunnerusunut naatsorsuussaalluni. Alla, anginerusoq, Windsor-qilernermik taaneqartarpoq. Qilerniusaq qilernerata ataatigut qullunganeqarajuppoq.

Anguterpassuit qilerniusaqarusuttanngillat. Qungatsimik sukanganerat iluaagisaramikku. Ilaasali paasisimavaat ilullimik mikivallaarnerat pissutaanerusoq. Tamanna ajornartorsiutigigukku ilullerpit nuilaata ninninnginnissaa qulakkeertariaqarpat. Angissusissavigippagu immaqaluunniit qilerniusaqarnerit malugissanngilat.

Nunani amerlasuuni qilerniusaq niuertut atisalersoriaasiannut assuartunulluunniit atassuserneqartarpoq. Taamaattumik angutit kristumiut amerlasuut kristumiutut kiffartornerminnut atatillugu qilerniusaqartarput. Aap, annoraamininnguup qungatsimut nerngunneqartup angut ataqqinarpasinnerulersittarpaa. (gE 8/6 2000)

[Qupp. 16-mi assiliartaq]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

Qilerneq Four-in-hand *

1 Qilerniusap isua silinneq aminnermit qallinngorlugu 30 centimeterimik takinerutiguk, silinnerlu aminnerup tunuatigoortiguk.

2 Silinneq qallinngorlugu sanimut ikaartiguk, tunuatigoorlugulu qummut orsikkoortillugu.

3 Silinneq ammut qilernikkut puttutiguk.

4 Qilerneratigut tigummiitigalugu aminnikkut nusullugu arriitsumik sukaguk.

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 17-mi assiliartat]

Qungasequtit qilerniusallu 1600-kkunnit ullumikkumut