Silarsuaq qimerloorparput

Tupamik nioqqutissiortut nassuerutigaat pujortartarneq kræftilersitsisartoq

Nakorsat misissuinerisa assigiinngitsut inerneri ukiuni qulikkuutaani assortuussutigereerlugit USA-mi cigarettiliorfiit annersaata, Philip Morrisip, pujortartarnerup puakkut kræftilersitsisinnaanera allanillu katsorsarneqarsinnaanngitsunik nappaateqalersitsisinnaanera maanna nassuerutigaa. Nioqqutissiorfik tusagassiuutinut ima nalunaaruteqarsimavoq: „Cigarettinik pujortarnerup pujortartartumik puakkut kræftilersitsisinnaanera, uummallulersitsisinnaanera, emfysemilersitsisinnaanera ilungersunartunillu allanik naalliuuteqalersitsisinnaanera nakorsat misissueqqissaartartullu akornanni isumaqatigiissutigineqangaarpoq.“ Aviisimi The New York Times-imi allassimavoq: „Nappaatinut soorlu puakkut kræfternermut atatillugu pujortartarneq ’navianartorsiortitsiinnartoq’ imaluunniit ’nappaateqaliaartitsiinnartoq’ . . . suliffeqarfimmit siornatigut oqaatigineqartarpoq.“ Taamali nassueraluarlutik suliffeqarfimmit oqartoqarpoq: „Cigaretti mærkerput ukiullu ingerlanerini ussassaarutigisarsimasagut tulluusimaarutigaavut.“

Uisakajaarnermut akiuunneq

Uisakajaartutut misigaat? Aviisi El Universal naapertorlugu Mexicomi Ikiorsiinermut Instituti najummassimaarnermik akiuiniarnermut ima najoqqutassiisimavoq: Naammattumik sinittarit — døgnimut nalunaaquttap-akunneri arfinillit qulillu akornanni sinittarit. Pikkunartunik assigiinngiiaartunillu ullaakkorsiortarit, akunnattumik ulloqeqqasiortarit annikitsuinnarmillu unnukkorsiortarit. Nerisassanik orsoqarnerusunik taratsunillu killilersimaarissasut, 40-leereersimasullu immuttornikillissasut sukkutunnginnerulerlutillu immikkut ilisimasallit kajumissaarutigaat. Eqqarsarnissamut piffissaqarniartariaqarpoq eqqissisimaniartariaqarlunilu. Aammattaaq pinngortitamiittarneq uisakajaarnikillinarpoq.

Piffissaqanngittuaannarneq

Europamiut amerlanerujartuinnartut piffissaaleqisutut misigipput, tyskit aviisianni Gießener Allgemeine-mi allassimavoq. Angerlarsimaffiup avataani angerlarsimaffimminniluunniit suliffeqaraluarunik sulinngiffeqaraluarunilluunniit taamaapput. „Ukiut 40-t matuma siornatigornit inuit sininnikinnerusarput, neripallannerusarlutik suliffimminnilu tatineqarnerusutut misigalutik,“ Bambergimi universitetimi sociologi Manfred Garhammer oqarpoq. Europami nunani misissukkamini inuit ulluinnarni ulapinnerusut paasisimavaa. Illumi atortut suliakinnerulersitsisut sulinikinnerulernerullu „inuttaaqatigiit sunngiffillit“-ngortissimanngilaat piffissaqartorujussuanngortissimanagilluunniit. Nerinerit agguaqatigiissillugu 20 minutsinik unnuakkullu sinittarnerit 40 minutsinik sivikilliinnarsimapput.

Silarsuup inuisa pingasorarterutingajaat TB-put

Silarsuup inuisa pingasorarterutingajaat — inuit 1.86 milliardit — 1997-imi tuberkulosemik tunillatsissimapput, peqqinnissamut immikkut ilisimasallit 86-it nunanit 40-nit amerlanerusuneersut oqarput. Taakku, Silarsuarmi Peqqissaanikkut Suliniaqatigiiffimmit katitigaasut, isumaqarput ukioq taanna 1,87 millionit nappaat toqqutigisimagaat, tunillatsissimasut nutaat 7,96 millionit nalunaarutigineqarsimallutik. Misissuinerup, nakorsat atuagassiaataanni The Journal of the American Medical Association-imi tamanut saqqummiunneqarsimasup, takutippaa „tuberkulosertut tamarmik 4 procentii nunani 22-ni pisimasut, taakkulu affaat Asiap kangiata kujataani nunani tallimani pisimallutik“. Misissuineq naapertorlugu ’nunat innuttaasumut ataatsimut naleqqillugu tunillaassuuffiunerpaajusut 90 procentii Afrikamiipput’. Nunat ilaanni hiv-mik tunillaassuuffiungaartuni toqussutaasarnera 50 procentimik qaffariarsimavoq. Tuberkulose taama suli tunillaassortigineranut nunani taakkunani nappaatip „nakkutigineqannginnera“ pissutaavoq. Nalunaarusiortut ilimagaat ukioq manna tuberkulosilerlaat 8,4 millioniussasut. Tunillatsittuni ikinnerpaaginnarni nappaat sunniuttarpoq, nalunaarusiortulli naapertorlugit bakteria sunniuteqanngitsoq, tunillatsissimasoq nerisassakilliuleraangat timilluunniit akiuussutisai  sanngiiligaangata sunniuttartoq.

Meeqqat pujortarfigitittut

’Silarsuarmi meeqqat affangajaat pujortartartumik najugaqateqarput,’ nutaarsiassaqarfiup University of California Berkeley Wellness Letter-ip qanittukkut Silarsuarmi Peqqissaanikkut Suliniaqatigiiffiup nalunaarusiaa taama oqaaseqarfigaa. „Meeqqat 700 millioninit amerlanerusut pineqarput.“ Ukiuni tulliuttuni 20-ni inersimasut pujortartartut 1,6 milliardinngornissaasa ilimagineqarnera eqqarsaatigalugu, meeqqat suli amerlanerusut pujortarfigitittalissapput. Meeqqat taakku peqqiillioriaannaapput soorlu siulloriaannaallutik issanngusaleriaannaallutillu.

Meeqqat naalagiarnerillu

„Meeqqat naalagiartarpat?“ atuagassiap Canadian Social Trends-ip normuani kingullermi taama apeqquteqarpoq. Kisitsisinut Canadap Naatsorsueqqissaartarfianeersunut innersuussilluni allaaserisaq akivoq „Canadami meeqqat 12-it ataallugit ukiullit pingasorarterutaannit amerlanerusut, tassa 36 procentit, minnerpaamik qaammammut ataasiarlutik naalagiartartut“, aamma „amerlanersaat sapaatip-akunneri tamaasa naalagiartartut. Allallu 22 procentit taama naalagikulatiginngillat, minnerpaamilli ukiumut ataasiarlutik“. Allaaserisap uparuarpaa „meeqqat naalagiartarnerisa qanoq akulikitsiginerisa sooq taama assigiinngitsigineri upperisarsiortunut sunut attaveqartuunerat nassuiaatissaasoq. . . . Meeqqat uppisarsiortunut angisuunut taasanut, soorlu anglikanerinut imaluunniit Oqaluffiit Peqatigiinnut, ilaasortaasut sapaatip-akunneranut naalagiartartut procentinngorlugit ikinnerpaapput (18 procentit),’ katuullilli meerartaat naalagiartartut sapaatip-akunneranut 22 procentiullutik, taamaalillutik naalagiakulalaarnerullutik. Muslimit meerartaasa 44 procentii sapaatip-akunneri tamaasa islamit naalagiarnerinut ilaasaraluarput, kisianni ’taakkuusimapput siorna misissuinermi naalagiakulaannginnerpaasimasut (39 procentit).“

’TV-qarnanga sapissavara!’

Sivisunerusumik qeqertami soqanngitsumi issagussi suna nassassavisiuk? Tyskit inuusuttut 2000-t taama aperineqarsimapput. Amerlanerit akisimapput TV, radio, nipilersuutit cd-it kassettebåndillu pingaarnerusut, aviisi Westfälische Rundschau paasissutissiivoq. Pingaarnerit aappaattut nerisassat imigassallu pingajuattullu ilaquttat ikinngutillu taasimavaat. 13-inik ukiullip qinikkani pillugu ima nassuiaavoq: „TV-qarnanga sapissavara.“ Aperineqartut pingasorarterutaannaasa sakkut iluaqutaasut soorlu saviit, ikuttaatit pilattuutillu nassarumavaat. 0,3 procentit Biibili nassarniarpaat. Peqataasut nukarlersaat, niviarsiaraq arfineq-marlunnik ukiulik, oqarpoq: „Anaanaga nassassavara. Ilaappat ajortoqarnavianngilaq.“

Pinngitsaaliusarneqarput

Tyskit atuagassiaataanni Psychologie Heute-mi misissuineq tamanut saqqummiunneqarpoq tassani arnat inuusuttut 304-t apersorneqartut 25 procentiisa arlaatigut kinguaassiuutitigut atoqateqarnermut pinngitsaaliusarneqarsimallutik oqarsimapput. Nalunaarusiaq naapertorlugu apersorneqartut 25 procentiisa ilumoornerarpaat angutit ikiaroornartoq aalakoornartorluunniit iluaqutigalugu atoqatiginiarlugit ’akuersititsiniarsimasut’. Nalunaarusiaq nangippoq: „Angutit inuusuttut arnat pinaasernerat eqqarsartaatsikkut tatinerisigut, ikiaroornartut aalakoornartulluunniit iluaqutiginerisigut qanoq akulikitsigisumik ajugaaffigisaraat eqqarsaatigalugu, arnat inuusuttut 17-it 20-llu akornanni ukiullit atoqateqarnissamut pinngitsaaliusarneqartartut 50 procentimik amerleriarnissaat ilimanarpoq.“

„Guutip kina illersorpaa?“

„Kialuunniit uppperisaanik nikassaanianngilanga;timersornermulli tunngatillugu Guutimut mianerinninneq ingasattumik tamanut takoqqusaarutigineqannginnerpa?“ timersornermik tusagassiortoq Sam Smith aperivoq. „Sooq isikkamik arsaattartut isertitsereeraangamik qinusarpat?“ Arsaannerup kingorna arsaattartut eqiterullutik qinoqatigiissimasut, atisaajartarfimmi „tusagassiortunik oqqassisut“ tusaaneqarsinnaapput, arsaannerullu nalaani „akeqqaminnik ajoqusiiniarnissartik“ nangaassutigineq ajorpaat, Smith oqarpoq. Guutip iligiit ataatsit iligiinnit allanit illersornerujumassagai upperigaanni,„Guutimut uppernermik nikassaanertut ippoq,“ oqarpoq. Taamaattumik allaaserisami isumaliuut ima inerneqarpoq: „Timersorneq pingaarnerutinniarsareqinatigu.“