Sikuiuitsoq kujalleq —  Nunavik ajornartorsiortoq

AVATAARSUALIARTARTUT nunarsuaq avataarsuanit isigigaangamikku sikuiuitsup kujalliup sikua nunarsuarmi ersarinnersaasartoq atuakkami Antartica — The Last Continent-imi allaatigineqarpoq: „Soorlu qaammartartorujussuup qaqortup qaamarnata nunarsuup ataa tungaa qinngorsimagaa.“

Sikuiuitsup kujalliup sikua 30 millioninik kubikkilometeriummat, nunavik sikuliorferujussuuvoq. Tamaani aput tamaanga tuttartoq naqiuttarpoq sikunngorlunilu. Nusutsinerup sermeq puttallartillugu arriitsumik sinerissamut ingerlatittarpaa tassani imaanullu avalattarpoq qaanngunngorlunilu imaluunniit sermeq sisujartortoq puttasoq. — Takuuk qupperneq 18.

Qaanngorsuit nungukkiartortut

Ukiuni kingulliunerusuni aakkaluttuinnarnerup qaanngorsuit ilarujussuisa milliartulersimanerat ilaasalu nungussimanerannik kinguneqarsimavoq. Nalunaarusiaq malillugu 1995-imi 1000 kvadratkilometerit sinnerlugit angitigisoq qaanngorsuaq Larsen-imik taaneqartumit 1000 kilometerisut takitigisumit aserorpoq. Napivoq tusindilinnullu nallorluni iluliarsuanngorluni.

Manna tikillugu paasineqarallarsimavoq Sikuiuitsup kujalliup qeqertaasaanit sermeq aakkiartortoq. Qeqertaasami tassani, S-itut ilusilimmi, Amerikami kujallermi Andesip Qaqqaanut atasuni ukiut 50-it kingulliit agguaqatigiissillugu 21/2 gradenik kiannerulersimavoq. Tamanna pillugu James Ross Island siullermik sermimik ungaluneqarsimagaluartoq maanna kaajallallugu umiarsuarmik angalasoqarsinnaalersimavoq. Sermip nungukkiartornerata annertuumik naasunikkiartornera kingunerisimavaa.

Aakkiartorneq tamaallaat Sikuiuitsup kujalliup qeqertaasaani malunnarmat ilisimasassarsiortut ilaasa qularaat tamanna nunarsuaq tamakkerlugu kiatsikkiartornermut ilisarnaataasoq. Norskilli misissuinerata takutippaa Sikuiuitsumi avannarlermi sermeq aamma milliartortoq. (Qalasersuaq avannarleq nunamiinngimmat Sikuiuitsup sermia annertooq immap sikoraa.) Misissuineq malillugu allannguutit tamakku tamarmik nunarsuup kiatsikkiartorneranik missiliuutaasunut naapertuupput.

Kisianni Sikuiuitsoq kujalleq kiassutsip allannguutaanit sunnerneqaannanngilaq, aammattaaq taaneqarsimavoq „nunarsuup silaannaata allanngoriartorneranut pingaaruteqartumik sunniutilik“. Taamaappat nunavimmi allanngorartuarnerit immaqa siunissami silap pissusiinut sunniuteqassaaq.

Saniatigut Sikuiuitsup kujalliup qulaani silaannaap seqinermut illersuutaa ozon Europap angissusiata marloriaataatut atsigisumik putussimavoq. Gassit arlaata ozonip nunarsuaq qinngornernut ulorianartunut ultraviolitinut isinik ajoqusiisinnaasunut amikkullu kræfteqalersitsisinnaasunut illersorpaa. Qinngornerup annertusiartuinnarnera pissutigalugu Sikuiuitsumi kujallermi ilisimasassarsiortut seqinermut illersuutinik atisaqartariaqarput isarussallu seqenermut illersuutitallit seqinersiutilluunniit seqernup qinngornerinik ajoqusiisinnaasunik uteriartitsisartut atorlugit. Taamaallaat piffissap takutissavaa uumasut assigiinngitsut ukiup qanoq ilinera najoqqutaralugu uumasuusartut qanoq eqqorneqartigissanersut.

Nunavik ajoqusiasoq — mianersuuguk!

Sikuiuitsumut kujallermut tikeraat oqaaseqatigiinnik qulaani taaneqartunik tikilluaqqunissaat naleqqulluarpoq. Australian Antarctic Division naapertorlugu arlalinnik pissutissaqarpoq. Siullermik Sikuiuitsumi kujallermi qajannartunik uumassusileqarpoq akornutaasunut misikkarissorujussuarnik ajoqusiinernit sunnerneqajasuararsuummat. Aappassaanillu naasut naajartornerat ima arriingaaq issuatsiaani tumit ukiut qulit qaangiunneranni suli takuneqarsinnaassapput. Naasut ajoqusersimasut qajannarsisimasulluunniit Sikuiuitsup anoraanut naasunik tamanik suujunnaarsitsisinnaasunut illersuutissaqanngillat. Pingajussaanik issinnerujussua pissutaalluni igitat aatsaat ukiut qulikkaat qaangiukkaangata asiusarput. Sisamassaanik immaqa inuit uumassusilinnik isiinnarnik takuneqarsinnaanngitsunik nunatami avinngarusimasumi takornartanik qajannartumilu pioriinngitsunik tikiussisarput.  Kiisalu takornariat ilisimasassarsiortullu sineriak atuarlugu ingerlagajunnerusarput tamaani aamma naasut uumasullu iluarinerusaminniittaramik. Tamanna nunataata annertussusiata 2 procentiinnaammat takorloorneqarsinnaalluarpoq Sikuiuitsoq kujalleq ornigarneqarpallaalersinnaasoq. Tamatuma apeqqut una pilersippaa: Kia nunaverujussuaq tamanna nakkutigisaraa?

Sikuiuitsoq kujalleq kimit aqunneqarpa?

Nunat arfineq marluk Sikuiuitsumik kujallermik piginnittussaanerarput, kisianni tamakkiisumik nuna taanna allanit immikkooruteqarpoq naalagaaffittut naalakkersuisoqannginnami innuttaqaraniluunniit. „Sikuiuitsoq kujalleq nunarsuarmi nunani kisiartaagunarpoq nunat allat tamarmik isumaqatigiissutaat tunngavigalugit aqunneqartoq,“ Australian Antarctic Division paasissutissiivoq.

Sikuiuitsumik kujallermik isumaqatigissut-mik taaneqartoq, naalagaaffinnit 12-init atsiorneqarpoq atortussanngortitaallunilu juunip 23-ni 1961-imi. Tamatuma kingorna nunat peqataasut 40-t sinneqalerput. Isumaqatigiissut malillugu „inuiaqatigiit tamarmik soqutigisaraat Sikuiuitsup kujalliup ataavartumik kipisuitsumillu siunertanut eqqissinartunut taamaallaat atorneqartassasoq inuiaqatigiinnut isumaqatigiinngiffittut isumaqatigiinngissutitulluunniit pinnagu“.

1998-imi januaarimi Sikuiuitsumi kujallermi avatangiisit pillugit allattuiffik 1991-imeersoq atortuulersinneqarpoq. Allattuiffimmi minnerpaamik ukiut 50-it Sikuiuitsup kujalliup sunilluunniit piiaaffittut aatsitassarsiorfittullu atorneqarnissaa inerteqqutigineqarpoq. Tassanittaaq nuna tassanilu immami naasut uumasullu imminnut aaqqiagiissut tamatuminnga pisariaqartitsisut, „pinngortitaq allanngutsaaliugaq eqqissisimasumik ilisimatusarnikkullu taamaallaat atorneqartussaq“-mik taaneqarpoq. Tamanna sakkutooqarnermi sulianut, sakkunik misileraavittut, atomillu igitassartaannut atorneqarnissaa inerteqqutaavoq. Allaat qimusserfigeqqusaanngilaq.

Sikuiuitsumut kujallermut isumaqatigiissut nersualaarneqarsimavoq „inuiaqatigiit suleqatigiinnerannut assersuutitut asseqanngitsutut“. Kisianni suli ajornartorsiutit aaqqitassat amerlaqaat, ilaatigut kisimi oqaasissaqarnermut apeqqut. Assersuutigalugu kia isumaqatigiissummi aalajangiussat atuutitissavai, qanorlu? Ilaasortallu qanoq iliussappat takornariaqarnerup annertusiartupallanneranut atatillugu — Sikuiuitsup kujalliup silaannaata naasuisalu imminnut aaqqiagiinnerannut mianernartumut ajoqusiisinnaasunut? Ukiuni kingullerni ukiut tamaasa takornariat 7000-it sinnerlugit umiarsuarmik Sikuiuitsumi kujallermiissimapput, kisitsisillu taakku ungasinngitsukkut marloriaatinngornissaat ilimagineqarpoq.

Siunissami immaqa allanik unamminiarnartoqassaaq. Assersuutigalugu ilisimatusartut uuliamik aatsitassanilluunniit nassaaraluarpata qanoq pisoqassava? Taava isumaqatigiissutip niuernermi iluanaarniutit tamatumalu malitsigigajuttaa mingutsitsineq pinngitsoortissinnaavaa? Isumaqatigiissutit allanngortinneqarsinnaapput Sikuiuitsorlu kujalleq allaanerunngilaq. Isumaqatigiissummi immikkoortoq 12-imi tamanna eqqarsaatigineqarsimavoq „qaqugukkulluunniit allanngortilaarnissaa allangortinnissaaluunniit [pisinnaavoq] isumaqatigiissusiortut akornanni isumaqatigiinnikkut“.

Soorunami isumaqatigiissuteqanngilaq Sikuiuitsumik kujallermik silarsuatta suliffissuaqarfiusup sunniutaanut tamanut illersuisinnaasumik. Alianassagaluaqaaq „qaammartartoq qaqortoq“ kusanartoq nunarsuup aterpianiittoq inuit ingammik piumatussusiisa siuneqanngissusiisalu kingunerisaannik mingutsinneqassappat. Sikuiuitsup kujalliup mingutsinneqarnera inunnut ajoqutaassaaq. Sikuiuitsumit kujallermit ilikkarsinnasarput tassa nunarsuaq tamaat — inuup timaatut — ataqatigiittoq pisatai tamarmik imminnut aaqqiagiissut pinngortitsisullu ataqatigiississimagai inuunermik atatitsisussatut uagutsinnullu nuannaarutissatut. (gE 22/7 2000)

[Qupp. 18-mi ungalusaq/​assiliartaq]

QAANNGORSUAQ QANOQ ITTUUA?

Sikuiuitsumi kujallermi ilorpasissumi qutsissorujussuarmi aput serminnguuttarpoq sinerissap tungaanut ammut sarfartoq — satellittip radariatigut assilisat kingulliit naapertorlugit ilaat ukiumut kilometeri ataaseq nikittarput. Sermit taakku sarfaattut amerlasuut ataatsimuulertarput kuummut avalequtinngorlutik serminik kuussuanngorlutik. Imaanut pigaangamik ’kuuit’ taakku qerisut immap qaavanut puttallartut tassaalersarput qaanngorsuit. Ross Ice shelf, uani assilineqarsimasoq serminit sarfaattunit imaluunniit serminit sisujartortunit arfineq marlunnit ikinnerunngitsunit pivoq annersaallunilu. Frankrigitut angitigivoq ilaatigullu kilometeritut ataasingajattut issutigaluni. *

Nalinginnaasumik qaanngorsuit uteriarneq ajorput, ajanneqarlutilli imaani avasinnerusumut sermip sisujartortup qaanngorsuarnik alliartortitsinera ilutigalugu avalatsinneqartarlutik — soorlu kigutinut qaqorsaat naqillugu puuanit anillatsikkaangatsigu. Naggataatigut takkigani angisoorujussuanngorlutik napisarput (pileriartorneq iigarnermik taaneqartartoq) iluliarsuanngorlutillu. Iluliarsuit ilaat The World Book Encyclopedia malillugu „angingaaramik 13.000 kvadratkilometeriupput,“ Ukiunili kingulliunerusuni iigartarnerat annertusiartorsimavoq, qaanngorsuilu annikilliartulersimallutik, aap, ilaat nunguvissimapput. Tamatumali nunarsuarmi imeq alliallatsinngilaa. Qaanngorsuit imaani puttareerput taamaalillutillu oqimaassutsiminnik imaq nikisereerlugu. Kisianni Sikuiuitsumi kujallermi nunap pingaarnersaani sermeq aakkiartuleraluarpat tasinngortaq 30 millioner kubikkilometerimik imalik imaanut imaarneqartoq assigissavaa. Imaq 65 meterinik itinerulissaaq!

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Assiliartaq]

Iluliarujussuit Ross Shelfip naffai. Maani qaanngorsuaq 60 meterit sinnerlugit portussuseqarpoq

[Suminngaanneernera]

Tui De Roy

[Qupp. 20-mi assiliartaq]

Puisip Weddellimik taaguutillip piaraa

[Suminngaanneernera]

Foto: Naalagaanersaasoq John Bortniak, NOAA Corps