Anniarnermit ilisimajunnaarnermut

UKUIMI 1840-kkut sioqqullugit suliaritittussat pilattaasarfimmut eqqunneqaraangamik annilaangaannartarsimanngillat — ersisarsimapput. Sooq? Misigiunnaarsitsissuteqannginnera pissutigalugu, imaluunniit ullumikkut nalunngisatsitut ilisimajunnaarsitsissuteqanngimmat. Dennis Fradin atuakkiamini „We Have Conquered Pain“-imi allappoq: „Ilisimaneqarpoq pilattaasartut pilattaavimmut iseraangamik tamatigungajak whiskynik puiaasanik marlunnik nassataqartartut — ataaseq pilatsittussamut ataaserlu imminut — pilatsittup nillianera anigorsinnaajumallugu.“

Imigassaq ikiaroornartorlu atorlugit anniarnermik nipaallisaaneq

Nakorsat, kigutit nakorsaat nakorsiartullu pilatsinnermini anniarneq millisinniarlugu qanorluunniit iliuuseqarusuttarput. Tamatumunnga Kinami Indiamilu nakorsat marihuana hashilu atortarpaat, nunarsuullu ilaani assigiinngitsuni opium imigassarlu annertuumik atorneqartarput. Nakorsap grækeriup Dioskoridesip, siullersaalluni oqaatsimik „ilisimajunnaarneq“-mik atuisimasorineqartup, nakorsaatit imerpalasut alrunet viinnilu atorlugit sanaat ilisimajunnaartitsisinnaanerat allaatigaa. Oqaluttuarisaanermi kingusinnerusukkut nakorsat ilaat kimitsinikkut sinittutut pissuseqalersitsinermik misilittaasarsimapput.

Nipaallisaatit taakku sunniutaat naammaginanngilluinnarsimavoq taamaammallu pilattaasartut kigutillu nakorsaat sapinngisaminnik sukkasuumik sulisarsimapput. Ilumullu sukkassusiat naapertorlugu pikkorissusiat nalilerneqartarsimavoq. Allaalli nakorsap sukkanerpaap suliaritittoq suli anniartittuarsinnarpaa. Tamatuma kingunerigajuppaa inuit anniaateqarusunnerusarnerat, timikkut manngernersoqarnermit kigutinut aanikunut, pilatsinnermit kigutaarsinnermilluunnit anniarnissaminngarnit.

Vitriol-uulia ernumajunnaarsaallu

Nakorsaq Spaniamiu Raymundus Lullusimik atilik kemiimut atasunik misilittaasimavoq 1275-imilu imerpalasoq tissujasoq ikuallajasorlu vitriol-uuliamik taasani sanasimallugu (svovlsyre akuitsoq). 1500-kkunni nakorsap Schweizimi inunngorsimasup Paracelsusimik ilisimaneqartup, kukkukuuaqqat vitriol-uuliamik najuussitissimavai, malugisimallugulu siniliinnaratik aammali annernartumik malugisimasaaruttut. Siulimisulli Raymundus Lullusitut inuit misilittaatigisarsimanngilai. 1730-mi tyskip kemiimik ilisimasallip August Sigmund Frobeniusimik atillip, imerpalasoq taanna massakkut taaguutaanik, tassa æterimik, taasimavaa, grækerisooq isumaqarlunilu „silaannaq, qilak“. Kisianni ukiut 112-it ingerlareersut aatsaat æterip ilisimajunnaarnartuunera paasilluarneqarpoq.

1772-imi tuluup ilisimatuup Joseph Priestleyp kvælstofforilte nassaaraa. Aallaqqaammut isumaqartoqarpoq silaannaq taanna  immannguarluunnit atorlugu toqunartuusoq. 1799-imi tuluk kemiimik ilisimasalik nassaarsimassasorlu Humphry Davy aalajangerpoq imminut misiligutigaluni taama isumaqarneq ilumoornersoq paasiniarniarlugu. Tupaallaatigisaminik paasivaa kvælstofforiltep illalersikkaani, taamaattumillu silaannaq taanna aterusilerpaa ’silaannaq illalersitsisoq’-mik. Davyip kvælstofforiltep ilisimajunnaarsitsissutitut sunniuteqarsinnaassusia allaaseraa, kisianni taamanikkut tamanna misissorneruneqanngilaq.

Nuannariinnarlugu æterimik ernumajunnaarsaammillu atuineq

Davyip piffiup ilaatigut ueripiluffigisaminik, ernumajunnaarsaammik sunnersimaneqarluni quiasaartarneri, sumi tamaani ilisimaneqalerput, nuannariinnarlugulu ernumajunnaarnartumik najuussineq tamanit nuannarineqartorujussuanngupallappoq. Assersuutigalugu angalallutik timersornikkut eqqumiitsuliorlutik isiginnaartitsisartut pilersaarutiminnut ilaatippaat isiginnaartut ilaat kajumittut isiginnaartitsivimmut qaqitillugit ernumajunnaarsaammik najuussitinnissaat. Ernumajunnaarsaatip misiliisut sapigaarutitittarpai, pissusiilu quianartut isiginnaartunut quiasuutaasaqaat.

Tamatuma nalaani aamma æterimik najuussineq ileqquulersimavoq. Ullut ilaanni nakorsap inuusuttup Amerikamiup Crawford W. Longimik atillip paasilerpaa ikinngutini æterimik sunnerneqarsimallutik uppeqqajaallutik ingerlatillutik imminnut ajoquseraangamik annernartumik malugisaqarneq ajortut. Pilattaanermi æterip atornissaanut isumassarseriataarpoq. Piffissami tamatumani ilinniartut ilaat James Venable, „æterimik nuannannerit“ ilaanni peqataasimasoq, qangali peersikkusutaminik anginngitsunik marlunnik tinuneqarpoq anniarnissanili siooragalugu pilatsinnissaminik kinguartitsisaqattaarsimalluni. Longip siunnersorpaa æterimik ilisimajunnaartinneqarluni pilatseqqullugu. Venable akuersivoq marsillu 30-ani 1842-mi anniarani pilatsilluni. Longilli nassaani aatsaat 1849-mi tamanut saqqummiuppaa.

Ilisimajunnaarsitsisarneq kingutit nakorsaasa aamma nassaaraat

1844-mi decembarimi kigutit nakorsaata Amerikamiup Horace Wellsimik atillip Gardner Coltonip ernumajunnaarsaatip sunniutaanik takutitsinera najuuffigaa. Wells ernumajunnaarsaammik misiliinissaminut kajumissutsiminit nalunaarpoq, kisianni naammattumik silappaarissuseqarami malugaa misilittaasup allap nissuni issiavimmut manngertumut kallukkai kilerlugit anninngivillunilu. Ulloq taanna unnukkut Wells aalajangerpoq kigutilerinermini ernumajunnaarsat atorniarlugu, imminulli aatsaat misiliutigereeruniuk. Gardner Coltonimut ernumajunnaarsaat isumagitippaa, kigutinullu nakorsaqatiminut John Riggsimut, erlippaat qinngorlersaat anneriuarsimasani nusutsillugu. Kigutaarpoq ajunngitsumik annernanngitsumillu.

Kigutit nakorsaqatiminut takutitsinermigut Wellsip paasisani tamanut saqqummiuppaa. Misiliinerminili annilaangasimaqaaq kigutaakkanilu ernumajunnaarsaammik annikippallaartumik tunisimallugu, kigutinilu nusunneqarmat nillialluni. Erniinnarlu isiginnaartut mittallerlutik suaartaatilerput. Nakorsiartorli apersorsimasariaqaraluarpat, taannami kingusinnerusukkut Wellsimut nassuersimavoq, nilliagaluarluni annernartumik malugisaqanngingajassimalluni.

 1846-mi septembarip 30-ani kigutit nakorsaata allap Amerikamiup William Mortonip kigutaarsittoq æterimik — Crawford Longip 1842-mi atorsimasaata assinganik — ilisimajunnaarsillugu annernanngitsumik kigutaarpaa. Mortonip æteri kemiimik ilisimasalik pikkorissoq Charles Thomas Jackson ikiortigalugu sanavaa. Longitut iliornani Mortonip napparsimasumut pilatsittussamut æterip sunniutaa oktobarip 16-ani 1846 Bostonimi Massachusettsimiittumi takutitsissutigaa. Mortonip pilatsittussaq ilisimajunnaarsippaa pilaanerlu — pilatsittup alleruini tinusoornerup peernera — nakorsamit Warrenimit suliarineqarpoq. Pilattaaneq iluatsilluarpoq taannalu pillugu nutaarsiassaq sukkasuumik USA-mi Europamilu siaruaapallappoq.

Paasisat nutaat

Paasisat taakkua pissanganartut malitsigisaannik silaannarnik assigiinngitsunik misilittaanerit ingerlatiinnarneqarput. Kloroformi 1831-mi nassaarineqarpoq ilisimajunnaarsaatitullu 1847-mi atorneqarluni. Sumiiffiit ilaanni kloroform ilisimajunnaarsaatitut atorusunneqarnerusarpoq. Arnanut ernisuttunut atorneqartarpoq, taakkununnga ilaavoq tuluit kunngiat arnaq Victoria apriilimi 1853-imi.

Ajoraluartumik ilisimajunnaarsitsisarnerup oqaluttuarisaanera assortuussutigineqarluni takussunarsarneqarsimavoq kia arlaata — Longip, Wellsip, Mortonip Jacksonilluunniit, kemiimik ilisimasallip pikkorissup Mortonimik ikiuisup — ilisimajunnaarsaammik nassaarneq annerusumik ataqqinaatigissaneraa (soorunami sananeqaatit kemiimut tunngasut pinnagit). Tamanna isumaqatigiissutigineqanngisaannarsimavoq, kisianni kingumut qiviarnikkut amerlasuut oqaatigaat sisamaallutik ilisimajunnaarsaatip atulersitaaneranut peqataasimasut.

Piffissap ingerlanerani timip ilaanik ilisimajunnarsitsinermik siuariartoqarpoq. Timip ilaanik ilisimajunnaarsitsineq annernartumik misigiunnaarsitsisarpoq suliaritittoq ilisimatillugu. Ullumikkut nalinginnaavoq nakorsat alleqqunik iluarsaasartut kigutinik ikkinnillu suliaqarnerminni suliarisassami eqqaa kisiat ilisimajunnaarsittarlugu, nakorsallu annikitsunik pilattaassagaangamik aqqunarnernillu annikitsunik suliaqaraangamik tamanna atortarpaat. Aamma ernisunut timip ilaanik ilisimajunnaarsitsineq atukulaneqarpoq.

Piffissap ingerlanerani ilisimajunnaarsitsisarneq nakorsat ilinniagaannut atatillugu immikkut ilinniagaqarfiulersimavoq. Nalitsinni ilisimajunnaarsitsisartut napparsimasunik pilattaanissap piareersarneqarneranut peqataasarput. Nalitsinnut naleqquttunik ilisimajunnaarsitsisarput siuarsimasorujussuarnik atortoqarlutik ilisimajunnaarsitsissuteqartarpullu kemiimut tunngasunik akuleriinnik assigiinngitsunik, napparsimasullu naammattumik iltilersornissaat isumagisarlugu. Suliaritittorpassuit nakorsap ilisimajunnaarsitsissummik atuinera paasinerluunniit ajorpaat, amerlanertigut kapuut atorlugu pilattaaneq aallartereersoq aatsaat ilisimajunnaarsitsisoqartarmat. Aamma pilatsinnerup kingorna anniarnaveersaartitsineq ilisimajunnaarsitsisartut isumagisarpaat.

Tassa ullut arlaanni pilatsissaguit, aarlerivallaartariaqanngilatit. Takorluulaariaruk ukiut 200-it missaat matuma siorna pilattaavimmi atortorissaarpallaanngitsumi nalasutit. Matu ammarpoq pilattaasartorlu iserpoq whiskynik puiaasanik marlunnik nassarluni. Ilaa nalitsinni ilisimajunnaarsitsinermut atortorissaarutit tassanngaannaq takujuminarseriataarput? (gE 22/11 2000)

[Qupp. 22-mi ungalusaq]

AKUPUNKTURI — Nipaallisaatitut katsorsaaneq Kangianeersoq

Akupunkturi Kinamiut katsorsaariaasitoqaraat tusakkat naapertorlugit annerisaarutsitsisinnaasoq. Akupunktørip timip ilaanut aalajangersimasunut meqqutaasat kapputtarpai, amerlanertigut suliaritiffissamit ungasissumut. Taava meqqutaasat kaavitinneqartarput imaluunniit sakkukitsumik innaallagissamik sarfalimmut atassuserneqartarlutik. Encyclopædia Britannica allappoq akupunkturip „Kinami pilattaanerni ilisimajunnaarsitsissutitut atorneqartarnera sungiusimaneqartoq. Kitaanit tikeraat Kinamiut pilattaanernik piuminaatsunik (annernartuujuaannangajattunillu) akupunkturi iluaqutigiinnarlugu ilisimallutik suliaritiffissallu nalaa kisiat ilisimajunnaarsillugu pilatsittut takusimavaat.“

Akupunkturi passussinissamut ilinniarsimasunit taamaallaat atorneqartariaqarpoq. Encyclopedia Americana malillugu akupunkturimut meqqutaasanik uummat puaalluunniit putuneqaraangata „ajutoornernik annertuunik pisoqartarpoq, tingukkut aseruuttoorneq, timip ilaani aseruuttoornernik assigisaannillu ilakutannguuttunik pisoqarsinnaavoq meqqutaasat bakteeriaajarneqanngitsut atorneqaraangata“. Soorunami ilisimajunnaarsitsinerit arlaalluunniit atoraluaraanni pilatsinnertulli navianartortaqarpoq.

[Qupp. 23-mi assiliartaq]

Ilisimajunnaarsitsisarneq nakorsat ilinniagaannut atatillugu immikkut ilinniarneqartalersimavoq

[Suminngaanneernera]

Departments of Anesthesia and Bloodless Medicine and Surgery Bridgeport Hospital, Connecticut-ip akuersineratigut

[Qupp. 21-mi suminngaanneernera]

Qupperneq 21: Medicine and the Artist (Ars Medica)-mit issuakkat The Philadelphia Museum of Art/Carl Zigrosser/ Dover Publications, Inc.-ip akuersineratigut