Silarsuaq qimerloorparput

Avannarpasissumi immakkut aqqut

Robert Thorne, 1500-kkunni nerisassanut akuutissanik nioqquteqartartoq Europamiit Kangianut ungasinnerusumut issittup imartaatigut aqqutissarsiorusuttarsimagaluarpoq. Ullumikkut Thornep takorluugaa piviusunngorpoq silaannaap kissatsinnera pissutigalugu. Maanna Ruslandip Siberiallu kangilliup sineriaa aasaanerani imarorluinnangajattarpoq umiarsuit assartuutit Nordsøminngaaniit qaasuitsukkut Manerassuup tungaanut Beringip Ikerasaatigoorlutik angalasinnaanngorput. Aqqutaa sikugaangat umiarsuit Europameersut nunanut kangillernukartut Panamap Ikerasaliaatigoorlutik, Suezip Ikerasaliaatigoorlutik imaluunniit Afrikap kujataata sineriaatigoortariaqartarput. Avannarpasissumi immakkut aqqutaatigoorneq aningaasatigut sipaarnarneruvoq. Aqqut taanna Hamburgimiit Yokohamamut aqqutaata affaannaraa, 7000 sømilingajannik (13.000 kilometerinik) ungasissuseqarpoq.

Paulusip Cypernimut tikeraarsimaneranut uppernarsaatit?

„Itsarnisarsiuut Italiamiut Pafosimi Cypernip kujataata-kitaata sineriaani qaarsortuumi seqinnertuartumi Paulusip qeqertamiissimaneranut pisoqaanerpaanik nalorninaatsunik tigussaasunik uppernarsaatissarsisimanerarput,“ atuagassiaq Biblical Archaelogy Review allappoq. „Paulusip tamaaniissimanera ulloq manna tikillugu Testamentitaaginnarmi eqqartorneqarpoq, allassimalluni Paulusip ajoqersuiartortitatut angalanermini siullermi ’umiarsuakkut Cypernimut aallartoq’, ’qeqertarlu taanna aqqutigalugu Pafos tikikkaa’. (apustilit suliait 13:4-6)“ Uppernarsaatissaq tassaavoq allattarfimineq marmoriusoq naqinnernik grækerisuunik titarnernik marlunnik allaffigineqarsimasoq. Qullermi allassimavoq „LOY“, allermilu allassimalluni „OSTO“. Itsarnisarsiuut allannerit pissusitoqaattut katiteqqissimavaat imatut „(PAU)LOY (AP)OSTO(LOY)“, imaluunniit „apustili Paulus“, ukiunillu naatsorsuisarnerput malillugu ukiunut untritilinnut siullernut imaluunniit aappaannut ullulerneqarput. „Paulusip angalanerisa nunap assinganut pissusitoqaatut titartaqqinneqarnissaat allattarfimernup Pafosiminngaanneersup ajornarunnaarsippaa,“ itsarnisarsiuut pisortaat Filippo Giudice taama oqarpoq.

„Utoqqaliartornermi silatunerulerneq“

Misissueqqissaartartut paasisimavaat utoqqaliartornermi qaratsap ilaa nammineq nutartertartoq, Londonip aviisiani The Times-imi allassimavoq. Siornatigut isumaqartoqartaraluarpoq inersimasut qarasaat celliliorunnaartartoq. „Celliliorneq siuarsarniaraanni qarasaq suliuartariaqarpoq,“ aviisimi allaqqavoq. Qanittukkut inunnik 65-it sinnerlugit ukiulinnik misissuinerup takutippaa ilinniarneq inunnillu allanik ilagisaqarneq qaratsap celliliorneranut siuarsaataasarunartoq amerlanerusunillu atassuteqalersitsisarunartoq. Misissueqqissaartartut malugaat inunnik allanik ilagisaqarneq allaat „peqqinnermut, inuunertusinermut inuunerullu pitsaassusianut iluaqutaasartoq.“ Sianiutit nakorsaat Susan Greenfield oqarpoq: „Allanik ilagisaqarnerujartortilluni qaratsap cellii amerlanerujartuinnartut imminnut atassuteqalertarput. Tassa inuit utoqqaliartornerminni silatunerulertarput.“

Eqqorneqartut tassaapput meeqqat

„Ullut tamaasa . . . meeqqat 30.500-t tallimat inorlugit ukiullit assigiinngitsorpassuarnik pinngitsoorneqarsinnaagaluartunik toqquteqartarput,“ FN-ip Meeqqanut Aningaasaateqarfiata nalunaarusiaani The State of the World’s Children 2000-​mi taama allassimavoq. Aviisimi Indian Express-imi nalunaarutigineqarpoq „ukiuni qulini kingullerni sakkuaattoqarnerani meeqqat 2 millionit missaanniittut toqutaasimasut 6 millionillu missaanniittut aqqunarneqarsimallutik innarlerneqarsimallutilluunniit. Sulilu amerlanerit inuttut pisinnaatitaaffiit unioqqutinneqarneratigut eqqugaasarput.“ Meeqqat 15 millioninit amerlanerusut qimaasuupput, millioninillu amerlanerusut angajoqqaatik qimassimavaat iliarsunngorsimallutilluunniit. Nalunaarusiami aamma eqqaaneqarpoq Nunani Tamalaani Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffissuata misissuinerisa ilaanni takutinneqartoq meeqqat tallimat 14-nillu akornanni ukiullit minnerpaamik 250 millionit pinngitsaalisaallutik sulisitaasut,  taakkulu 20 procentii sulinerminni navianarluinnartunik atugaqartut. Silarsuaq tamakkerlugu millionit ataatsit missaanittut pinngitsaalisaallutik akilersillutik atortittartuupput, qaammatillu tamaasa meeqqat 250.000-it hiv-​mik tunillatsittarput. Meeqqat 130 milllionit — taakkunannga pingasuugaangata marluk niviarsiaqqat — atuartuusanngillat.

Pujortartaraanni pujortartanngikkanniluunniit, mingutsitsineq pingitsoorneqarsinnaanngilaq

Indiami meeqqat pujortartartut amerlanerit ukiukitsuullutik pujortartalertarput, Mumbaimi Tata Institute of Fundamental Research-ip nalunaarusiaani allassimavoq. Meeqqat angerlarsimaffeqanngitsut taamaattumillu angajoqqaaminnit nakkutigineqanngitsut arfineq-pingasunik ukioqaleraangamik pujortalertartut, meeqqallu atuartut angajoqqaallit imaluunniit inersimasunik nakkutigineqartut aqqanilinnik ukioqaleraangamik pujortalertarsimasut. Mumbaimi misissuinerup allap takutippaa meeqqat angajoqqaaminnit isumagineqarluartut, taamaattumillu pujortanngisaannartut cigarettit poortat marluk ullormut pujortarnerattut mingunnartigisumik najuussuisartut! Aviisi The Asian Age naapertorlugu silarsuarmi illoqarfissuarnut mingutsinneqarnerpaanut tallimanut Mumbai Delhilu ilaasut. Mumbaimi biilit 900.000-it missaaniittut nalinginnaasumik angallattarput 300.000-illu illoqarfimmiit illoqarfimmullu ullut tamaasa aqqusaartarnerisa kingunerisaanik silaannaap mingutsinneqarnerata WHO-p (Silarsuarmi Peqqinnissakkut Suliniaqatigiiffissuup) aalajangersagaani akuerisaasumut killigitinneqartoq 600-800 procentinik qaangersimavaa.

Puulukkit nujuartat illoqarfimmut nuussimapput

Puulukkit nujuartat nalinginnaasumik nujuartorujuttut orpippassuarnilu uumasuusut illoqarfinni eqqissisimatitaanertik malugilersimavaat, tamaani nerisassarpassuaqarlutik, tyskit aviisianni sapaatip-akunneranut saqqummersartumi Die Woche-​mi allassimavoq. Allaat Berlinimi piaqqiorsimapput. Angallannermi ajunaarnerpassuanut puulukkit nujuartat pissutaasarput. Orpippassuarniinnatillu naatsivissuarniinngillat, illulli naatsivii aamma aserortertarpaat, tamaani naasut uanitsortaanik nerisassaqarluartaramik. Uumasut taakku 350 kiilut tikillugit oqimaatsigilersinnaasarput illoqarfimmiunit ersigineqartarsimaqaat, ilaatigullu orpinnut imaluunnit telefonboksinut qimaasariaqartarsimallutik. Amerlasuutigut inuit sulereerlutik angerlaraangamik isersinnaajunnaartarput uumasut kamattorsuullutik saassussisarmata. Angut ima aperivoq: „Qanoq ilillunga isersinnaassaanga puulukkit nujuartat 20-t biilip illullu matuata akornanniitillugit? “

Ilinniartut uisakajaartut

Indiami atuartut ingammik soraarummeerfiup nalaani uisakajaartut, aviisimi Asian Age-​mi Bombaymi allaasimavoq. Soraarummeernissamut piareersarnersuaq karakteriginneqqusaannersuarlu ilaannut ajoqutaangaartarpoq, atuartullu tarnip nakorsaanukatartut tamatuma nalaani marloriaatinngortarput. Angajoqqaat ilaasa meeqqamik karakteriginnerpaanissaat ilungersuutigisarpaat, allaat sunngiffiinni allanik sammisaqartinnaveersaartarlugit. „Angajoqqaat meeqqatik sakkortuumik piumaffigisarpaat, saniatigullu atuartut imminnut unammisarlutik,“ tarnip nakorsaata V.K. Mundrap maluginiarsimavaa. Ilanngullugulu oqaatigaa angajoqqaarpassuit „qasuersaarneq isummakkut inuummarissinarsinnaasoq meeqqallu ilinniakkerinerata ajornannginnerunissaa eqqarsaatigineq ajoraat“. Dr. Harish Shettep malugisimavaa soraarummeernissamut uisakajaarneq „klassinit qaffasinnerusunit tunngaviusumik atuarfinnut tuniluuttoq“.

Imminnut naleqqussarnissaminnut tatineqartut

Tuluit nunaanni inuusuttuaqqanik 500-nik pisortatigoortumik apersuisitsinerup takutippaa inuusuuttut „ussassaarutini tusagassiuutinilu saqqummiunneqartartuni nuannaartorisaminnut naleqqussarnissaminnut tatineqaraluttuinnartut,“ Londonip aviisiani The Guardian-imi allassimavoq. Niviarsiaqqat ikinngutiminnut niviarsiaqqanut atukkatik nalinginnaasumik oqaluttuarisaramikkik naammagalugu atortarpaat, nukappiaqqalli misigissutsiminnik oqaasertaliinissaminnik ajornartitsinerungaarput, taamaattumik amerlanertigut kamannertik sakkortuuliornermikkut pinerluttuliornermikkulluunniit anisittarpaat. Nukappiaqqat tatineqarnerat imminut ataqqiunnaarnermik isumatsarujussuarnermillu kinguneqartarpoq, imminoortartullu ilutaannit niviarsiaqqanit pingasoriaammik qaffasinneruvoq. Akerlianili niviarsiaqqat imminut ajoqusertartut imaluunniit neriumajunnaartartut, anorekseertut bulimeertullu nukappiaqqanit sisamariaammik amerlanerullutik.

 [Qupp. 15-mi ungalusaq]

Ilaquttat nereqatigalugit peqqinnarneruvoq

ANGAJOQQAAT meeqqamik peqqinnissaat unnukkut nereqatigisarnerisigut qulakkeerluarnerusinnaavaat, aviisimi The Globe and Mail-imi allassimavoq. Dr. Matthew Gillman Harvard Medical Schoolimeersoq naapertorlugu „ilaqutariittut nereqatigiinnermi unnukkorsiutit meeqqat inuusuttullu neriumasaraluannit peqqinnarnerupput“. Ilimanaateqarneruvoq meeqqat ilaquttatik nereqatigalugit paarnat naatitallu vitaminit mineralillu pisariaqartitatik nerisaraat, aammattaaq orsutunnginnerullutillu sukkutunnginnerusarput. Misissueqqissaartartuttaaq paasivaat ilaqutariittut nereqatigiinnermi nerisassat peqqinnartut oqaluuserineqarnerusartut, nereqatigiinnerullu meeqqat nerisarissaarnerulersittaraat — ileqqut illoqarfimmi nerigaangamik ileqquliutiinnartagaat. Misissuineq nutaaq misissuinerup ingerlajuartup ilagaa, tassanilu meeqqat 16.000-it 9-nik 14-illu akornanni ukiullit misissuiffigineqartarput, tamatumalu takutippaa „atuartut 40 procentiinnaasa angajoqqaatik ullut tamangajaasa nereqatigisaraat, 20 procentiilu angajoqqaatik unnukkorsioqatiginngisaannaraat,“ aviisimi allassimavoq. (gE 22/10 2000)