AIDS pillugu kisitsisit atorlugit naatsorsueqqissaarnerit tupannartut

AFRIKA KUJALLERMI ITERITSI!-P ILANNGUTASSIORTUANIT

THEMBEKA niviarsiaraavoq 12-nik ukiulik Afrika kujallermi nunaqarfimmi najugaqartoq. Angajoqqaavi aids-erlutik toqusimapput, qatanngutinilu niviarsiaqqat minnerusut qulinik, arfinilinnik aamma sisamanik ukiullit kisimeeqatigilersimavai. Tusagassiortoq allappoq: „Niviarsiaqqat akissarsiaqanngillat saniliisalu ikiumatussusiat isumalluutigilluinnarpaat . . . iffiamineq, naatsiiallu ikittunnguit.“ Niviarsiaqqat iliarsuusut sisamat assigat afrika kujalliup aviisiisa ilaasa saqqaani, naalagaaffiit tamalaat ukioq 2000-imi juulimi Afrika kujallermi illoqarfimmi Durbanimi aids pillugu isumalioqatigiinnerit 13-nisssaat allaaserineqartillugu takutinneqarpoq. Meeqqat millionillit aids-ip kinguneranik iliarsunngorsimasut, Thembekap qatanngutaasalu atugaanik assigusunik atugaqarput.

Aids-imik ajornartorsiuteqarnerup siaruaakkiartortup qanoq akiorneqarsinnaanera isumalioqatigiinnermi oqaloqatigiissutigineqarpoq. Usuup puua atorlugu, aids-imut katsorsaaneq akikinnerusoq massakkut pissarsiarineqarsinnaasoq atorlugu, aamma aids-imut akiuussutissaliinerup ineriartortinneranut aningaasatigut tapiissuteqarnerunikkut aids-imik pitsaaliuinissaq pillugu paasissutissiinissaq eqqartorneqarpoq.

Alianartumik meeqqat aids-ip kinguneranik iliarsunngorsimasut ilarpassui, angutinit arnanik angummit attorneqarsimanngitsunik kinguaassiuutitigut atoqateqarnikkut, nappaatinik kinguaassiuutitigut atoqateqarnikkut tuniluussimasunik ajorunnaarsitsissinnaasorisunit, ujarneqartarput. Aamma anguterpassuit niviarsiaqqamit aatsaat meerartaartinneqaraangamik katikkumalertarput. Taamaattumik usuup puuanik atuineq katinnissamut aamma anaananngornissamut akornutaasutut isigineqartarpoq.

Ajoraluartumik niviarsiaqqat ilarpassui aids-ilernissamut navianartorsiutinik ilisimasaqanngillat. Afrika kujallermi aviisip Sowetan-ip nalunaarusiaq UNICEF-meersoq (FN-ip Meeqqanut aningaasaateqarfia) isumalioqatigiinnermi saqqummersinneqartoq nassuiarpaa: „Afrikami kujallermi niviarsiaqqat 51 procentiisa, 15-it aamma 19-it akornanni ukiullit, inuk peqqippasittoq hiv-mik tunillanneqarsimasinnaanera, tunillannartumillu tunillassinnaagaatik ilisimanngikkaat, UNICEF-ip misissuisitsinerata takutippaa.“

Pissut alla aids-ip siaruaanneranut pingaaruteqartoq tassaavoq arnanik kinguaassiuutitigut atornerluisarneq. Ranjeni Munusamy, isumalioqatigiinnermi najuuttoq, afrikap kujataani aviisimi Sunday Times-imi Johannesburgimi saqqummersartumi allappoq: „Arnanut nakuusertarneq, pissaanermik atornerluinerit isumakullernartuunersaat angutinit piliarineqartoq, hiv-mik tuniluunnermik pitsaaliuinermut katsorsaanermullu akornutaasorujussuuvoq. Pissaanermik atornerluineq taanna assigiinngitsunik pissuseqarpoq — pinngitsaaliilluni atoqateqarneq, qanigilluinnakkamik atoqateqarneq, nuliarisamut nakuuserneq aamma kinguaassiuutitigut atornerluineq — tassa atoqateqarneq akulikitsumik pinngitsaaliinikkut pisarpoq, tamannalu imminermini hiv-mik tunillatsinneqarnissamik naviarnartorsiortitsinerulerpoq.“

Ilanngussami ungaluusami takuneqarsinnaavoq kisitsisit atorlugit naatsorsueqqissaarnerit isumalioqatigiinnermi qulaani taaneqartumi saqqummersinneqartut annilaarnartuusut. Inuusuttut 7000-it meeqqallu 1000-it ullut tamaasa hiv-mik tunillanneqartarnerat missingersuutigineqarpoq. Ukiup ataatsip ingerlanerinnaani (1999) Afrikami meeqqat 860.000-it Saharap kujataaniittut aids-ip kinguneranik ilinniartitsisutik annaavaat.

Misissuinerup inerneri Medical Research Council of South Africa-imi saqqummiunneqartut naapertorlugit, inuit Afrikap kujataaniittut 4,2 millionit hiv-mit tunillanneqarsimapput. Naligivaa nunap inui quliugaangata inuk ataaseq. Pissutsit nunani sanilerisani atuuttut suli ajornerupput. Aviisip The Natal Witness-ip USA-mi nunap inuisa kisitsisit atorlugit naatsorsueqqissaartarfiup missiliuussinerata inernera saqqummiuppaa: „Afrikami nunat ilaanni aids-imik eqqorneqarfiusuni inuit millionit nappaammit toqorarnerat ilutigalugu inuit amerlassusaat qanittukkut appariartulissaaq, ukiullu inuuffigisat ukiut qulillit matuma naalernerani ukiunut 30-nut appassaaq.“

Aids-imut tunngatillugu pisimasoq alianartoq tassaavoq inunnut silarsuarmiunut tamanut ’ullut atugarliungaarfissat nalliukkumaarneranik’ uppernarsaatit ilaat, piffissaq Biibilimi siulittuutigineqartoq „ullussani kingullerni“ nalliuttussaq. (2 Timotheusi 3:1-5) Guutip oqaasianut, Biibilimut, asannittut aids-imut tunngatillugu ajornartorsiut kisiat pinnagu, aammali ajornartorsiutit uatsinnut inuusunut erloqititsisut tamaviisa tamakkiisumik ataavartumillu aaqqiiffigineqarnissaat qilanaarivaat. Nunarsuarmi suliassanut tamanut tunngatillugu Guutip naalagaaffia qanittukkut aqutsilertussaavoq. Silarsuarmi naapertuilluarfiusumi nutaajusumi piitsuussuseq naqisimanninnerlu qanganngoreersimassapput. (Tussiaat 72:12-14; 2 Petrusi 3:13) Nunarsuup inui naammalluinnartumik peqqissuseqalissapput, aamma kinaluunniit oqassanngilaq: „Napparsimavunga.“ — Esaja 33:24. (gE 22/2 01)

[Qupp. 22-mi issuagaq]

Nunarsuaq tamakkerlugu meeqqat 13.000.000-t aids-ip kinguneranik iliarsuupput

 [Qupp. 23-mi nalunaarsukkat/​nunap assinga]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

INERSIMASUT (15-niit 49-nut UKIULLITT) 1999-ip NAANERANI HIV-mik /AIDS-imik TUNILLANNEQARSIMASUT AMERLASSUSAAT

Amerika avannarleq 890.000

Caribiami 350.000

Latinamerikami 1.200.000

Europami killermi 520.000

Afrikami avannarlermi aamma

Kangia Qiterlermi 210.000

Europami Qiterliup kangiani

aamma Europami Qiterlermi 410.000

Kangiata kujataa-kangiata kujataani

aamma Kangiata kujataa-kangiani 5.400.000

Kangiata kangiani aamma Manerassuarmi 530.000

Australiami aamma New Zealandimi 15.000

Afrikami Saharap kujataani 23.400.000

[Suminngaanneernera]

Najoqqutarisaq: UNAIDS

[Qupp. 23-mi takussutissaq/​assiliartaq]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

INERSIMASUT (15-niit 49-nut UKIULLITT) 1999-ip NAANERANI HIV-eertut /AIDS-ertut AFRIKAMI NUNANI 16-ini PROCENTINNGORLUGIT AMERLASSUSAAT

1 Botswanami 35,8%

2 Swazilandimi 25,2

3 Zimbabwemi 25,0

4 Lesothomi 23,5

5 Zambiami 20,0

6 Afrika kujallermi 20,0

7 Namibiami 19,5

8 Malawimi 16,0

9 Kenyami 14,0

10 Afrikap Qeqqani 14,0

11 Mocambiquemi 13,2

12 Djiboutimi 11,7

13 Burundimi 11,3

14 Rwandami 11,2

15 Elfenbenskystenimi 10,7

16 Etiopiami 10,6

[Suminngaanneernera]

Najoqqutarisaq: UNAIDS

[Assiliartaq]

Thembeka qatanngutaalu

[Suminngaanneernera]

Assiliisoq: Brett Eloff