Meeqqat kissaatigineqartutut asaneqartutullu misigisariaqarput

„MEERAQ asalaaruk akineqangaassaatillu.“ Taama allassimavoq tuluk atuakkiortoq isornartorsiuisartorlu John Ruskin, 1800-kkunni inuusoq. Angajoqqaat amerlanerit isumaqatigiissutigissagunarpaat qitornanik asanninneq imminut akilersinnaasoq, akineqarluni asaneqarneq pissutigiinnarnagu, aammali suli pingaarnerusumik asanninnerup taamaattup meeqqanut ajunngitsumik sunniuteqartarnera pissutigalugu.

Assersuutigalugu atuakkami Love and Its Place in Nature-mi allassimavoq „meeqqat asanneqannginnertik toqussutigisinnaagaat“. Tuluk antropologii (inuiaat nagguiinik ilisimatooq) ilisimaneqarluartoq Ashley Montagu ima oqarsimavoq: „Meeraq asaneqanngitsoq biokemiikkut, timikkut isumakkullu meeqqamit asaneqartumit allaaneruvoq. Meeraq taasaq siulleq allaat kingullertut taasamit allaanerusumik alliartortarpoq.“

Aviisimi Toronto Star-imi misissuineq assingusumik inerniliisoq issuarneqarpoq. Allassimavoq: „Meeqqat alliartornerminni pissuseralugu eqitaarneqartanngitsut asanninnermillu ersersitsivigineqartanngitsut . . . uisarusernerup hormonianik hormoneqarpallaartarput.“ Naalungiarsuup attorneqarnermik asanninnermillu pisariaqartitai matussuserneqanngippata „ilikkagaqarsinnaanera eqqaamasaqarsinnaaneralu ajortumik sunningaarsinnaavai“.

Tamatuma erseqqissarpaa meeqqat angajoqqaamik ilaginissaat pisariaqartikkaat. Angajoqqaammi meeqqallu qanimut qanoq attaveqatigiilersinnaappat? Ajoraluartumilli nalinginnaaleriartuinnarsimavoq, aamma nunani pisuuni, meeqqat pisariaqartitaannik ilaqutariit avataanni matussutissiiniarneq. Meeqqat atuariartortinneqartarput, aasarsioriatortinneqarlutik, fritidshjemiliartinneqarlutik filmeriaatissaannik allatullu nuannaariutissaannik aningaasanik tunineqartarlutik. Meeqqat millionilikkuutaat ilaquttaminnit ajattorneqartutullusooq ittarput tamatigungajallu nammineertarlutik. Sianiginagu sianigaluguluunniit meeqqat soqutigineqanngitsutut kissaatigineqanngitsutullu, inersimasut silarsuaanni akeqqersimaartumik avatangiiseqarlutik, misigeriaannaapput. Meeqqat inuusuttullu akornanni misigissutsinut taamaattunut pissutaaqataasimasinnaapput Berlinimi meeqqat aqqusiniinnarmi inuusut 3000-nut missingerneqarsimammata. Taamatorpiarlu Micha oqarpoq: „Kissaatigineqarunnaarsimavunga.“ Aamma nukappiaraq tyskeq qulingiluanik ukiulik oqarpoq: „Qimmerpoorusunneruvunga.“

Assigiinngitsorparssuartigut meeqqanik naalliutsitsisoqarsinnaavoq

Angajoqqaat qitornaminnik paarsinerlunnerat Biibilimi ’asannissuseqannginnermik’ taaneqarpoq. (Romamiut 1:31; 2 Timotheusi 3:3) Ajornerusumik naalliutsitsisoqarsinnaavoq. 1979-imi meeqqaat ukiuaniilli meeqqat timikkut naalliutsinneqartarnerat kinguaassiuutitigullu atorneqarlunneqartarnerat eqqumaffigineqarnerulerpoq. Kisitsisit eqqoqqissaartut katersoruminaapput, sumiiffimmiillu sumiiffimmut allanngorarlutik, qularutissaanngilarli inersimasut meeraanerminni kinguaassiuutitigut atornerlunneqartarsimasut misigissutsikkut ikiisa peeruminaanneri.

Nalliutsitsinerup qanorluunniit ittuugaluartup meeraq kissaatigineqanngitsutut asaneqanngitsutullu misigitissavaa. Ajornartorsiullu alliartuinnarunarpoq. Tyskit aviisianni Die Welt-imi allassimavoq „meeqqat peroraangamik inuit atugarisaasigut innarluutilinngortartut amerliartuinnartut“. Aviisilu nangippoq: „Meeqqat angerlarsimaffimminni asaneqanngillat. [Gerd Romeike, Hamburgimi meeqqanik siunnersuisarfimmi ittuusoq], naapertorlugu meeqqat angajoqqaallu akornanni misigissutsikkut nimiat sanngiillisimavoq; ilaallu nimeqalinngisaannarput. Meeqqat taamaattut soqutigineqanngitsutut misigipput,  toqqissisimanermillu pisariaqartitaat matussuserneqanngisaannarluni.“

Meeqqat asaneqarsinnaatitaanerminnik arsaagaasut kamassimaartunngortarput paarsinerluttunullu innuttaaqatigiinnulluunniit pakatsinertik ersersittarlugu. Ukiut qulingajaat matuma siorna Canadami immikkut ilisimasallit nalunaarusiorput kinguaariit ataatsit „innuttaaqatigiinnik soqutigineqanngitsutut misigisut“ annaaneqassanngippata maannakkorpiaq iliuuseqartoqartariaqarneranik erseqqissaasumik.

Meeqqat paarinerlutat kissaatiginngisallu ilaat ajornartorsiutitik qimarratiginiarlugit angerlarsimaffimminnit qimaasarput, illoqarfissuarmili pinerluffiungaartumi, ikiaroornartunik atornerluiffiusumi ileqqorluffiusumilu ajornartorsiuteqarneruliinnartarlutik. Ukiut 20-t sinnerlugit matuma siorna politiit missingersimavaat USA-mi illoqarfiit pingaarnersaata eqqaaniinnaq meeqqat 16-it inorlugit ukiullit 20.000-t qimaasimasut. „Angerlarsimaffiit avissaartuuffiusut angajoqqaallu imerajuttut ikiaroortartulluunniit soqqusaallisaarfiginnikkajunnerisa“ kingunerattut allaatigineqarpoq. „Meeqqat aqqusiniinnarmi inuulersarput inuuginnarniarlutillu kinguaassiuutitigut atornerlutsittarlutik. Imminut ataqqinerminnik tamanik arsaagaallutik akissarsiutigalugulu atortittartuutilimmit naalliutsinneqarlutik pinerlunnerup silarsuaanit qimaaniassagaluarunik pillarneqarnissartik annilaangassutigiuarlugu inuusarput.“ Ilumoorluni allanguiniartoqaraluartoq pissutsit naalliunnartut taakku suli taamaapput.

Meeqqat pissutsini taamaattuni peroriartortut inersimasutut isummamikkut allanngujasuusarput qitornatillu perorsarluarsinnaagajunnagit. Pineqarnermissut qitornartik pigajuppaat, taamaalillunilu atugarliorneq ingerlaannassaaq. Tyskit politikkeriat ima oqarsimavoq: „Meeqqat asaneqanngitsut inersimasunngortarput uumissuingaartut.“

Soorunami angajoqqaat millionilikkuutaat qitornami asaneqarnerat ilisimassagaat sapinngisaminnik paasitinniartarpaat. Oqaluttuutiinnarlugit taamaaliorneq ajorput, aammali asannittumik isumassorlugit inuttullu soqutigalugit meeqqat tamarmik pisariaqartitaattut. Taamaakkaluartoq suli ajornartorsiuteqarpoq angajoqqaat aaqqissinnaanngisaannik. Assersuutigalugu silarsuup ilaani politikkikkut aningaasarsiornikkullu amigartumik aaqqissuussinerit peqqinnissap, ilinniartitaanerup inuussutissallu tungaatigut naammattumik meeqqanik isumassuisinnaanngillat. Aammattaaq meeqqat sulisorineqarnerannit sernissorsinnaanngilaat atugarliorunnaatissinnaanagilluunniit. Pissutsillu inersimasunit piumatuunit, peqquserluttunit, namminissarsiortunit isumaalliortunillu ajornerulersinneqarajupput.

FN-ip generalsekretæriata, Kofi Annanip, ajornartorsiuterujussuit ullumikkut meeqqat akiugaasa ilaat taavai, ima allakkami: „Meeqqat millionilikkuutaat piitsuunerup kingunerisaanik nikanarsagaangaarneq suli atortariaqarpaat. Hundredetusindilikkuutaat assortuunerit aningaasaqarnikkullu ularussinerup ataani naalliupput. Titusindilikkuutaat sorsunnermi innarluuteqalersarput, ilarpassuilu angajoqqaaveruttarlutik hiv / aids-imillu toqussuteqartarlutik.“

Aammali nuannersumik nutaarsiassaqarpoq. FN-imi aaqqissuussinerit, soorlu FN-ip meeqqanut aningaasaateqarfia (UNICEF) aamma Silarsuarmi  Peqqinnissakkut suliniuteqarfik, meeqqat atugaannik pitsanngorsaaniarlutik iliuuseqangaarsimapput. Kofi Annan allappoq: „Meeqqat amerliartuinnartut peqqillutik inunngortarput, amerlanerusut illersuutissamik kapitittarput; amerlanerusut atuarsinnaapput allassinnaallutillu; ukiualuit matuma siorna takorloorsimasatsitut amerlanerusut meeqqatut ilinniarsinnaanermut, pinnguarsinnaanermut inuusinnaanermullu kiffaanngissuseqarput.“ Taamaakkaluartoq mianersoqqusivoq: „Iliuuserineqareersut naammagisimaassanngilagut.“

Meeqqat immikkut soqutigisariaqakkat

Meeqqat ilaat immikkut soqutigisariaqarput. 1960-ikkut aallartinneranni silarsuaq amiilaartinneqarpoq nunat qulit missaannit talidomidip-meeraanik taasat tusindilikkuutaat nalunaarutigineqarmata. Arnat naartusut talidomidimik sininnartutoraangamik, ilimaginngisaminnik kingunipilutsitsisarput timikkut innarluutilinnik qitornartaarlutik. Meeqqat taleqaratik nioqaratilluunniit avataalluunniit iloqiaangaarlutik inunngortarput.

Ullumikkut, ukiut 40-t kingorna, qaartartut nunaannarmi atorneqartartut meeqqat innarluuteqalersinnaanerinut navianartorsiortitsinerpaapput. * Ilaasa missingersimavaat nunarsuarmi tamarmi nunaannarmi atortakkanik 60 aamma 110 millionit akornani qaartartoqartoq. Ukiut tamaasa inuit 26.000-t missaat, ilaatigut meerarpassuit, qaartartunit nunaannarmi atortakkanit toqutaasarput aqqunarneqarlutilluunniit. 1997-imiilli Jody Williams qaartartut nunaannarmi atortakkat inerteqqutaatinniarlugit iliuuseqarnerminik Nobelip nersornaasiuttagaanik nersornaaserneqarmat, ajornartorsiut tamanna isigineqarnerulerpoq. Sumiiffeqarporli suli qaartartulinnik. Tyskeq politikkereq silarsuarmi nunaannarmi atortakkanik qaartartuiaaniarneq pillugu oqarpoq: „Imeq kuutsiitigalugu uffarfiup alussaateeqqamik imaarniarneratulli ippoq.“

Meeqqat allat immikkut soqutigisariaqartut tassaapput angajoqqaaverussimasut. Inuup Pinngortitsisuata, Jehova Guutip, siunertaraa meeqqat alliartornerminni ataataminnit anaanaminnillu asannittumik isumassorneqarnissaat. Meeqqap oqimaaqatigiissumik perorsarneqarnissaq pisariaqartippaa pisassaralugulu.

Børnehjemit qitornarsiartaarnermullu isumaginnittarfiit angajoqqaaqanngitsunik isumaginninniarput. Alianartumilli meeqqat qitornarsiartaarineqarnissaminnik pisariaqartitsinerpaat kingulliunneqartarput, tassa napparsimasut, ilikkagaqarniarnikkut ajornartorsiutillit, timikkut innarluutillit allamiunilluunniit nagguillit.

Peqatigiiffeqarpoq aalajangersimasumik aningaasatigut tunissuteqarnissamut taamaalillunilu nunami piitsumi inuusumik „qitornarsiortaarnissamut“ kajumissaarisunik. Tunissutit taakkua meeqqap ilinniartitaaneranut pisariaqartitaanullu matussusiinermut atorneqartarput. Kissaatigigaanni attaveqartigiinneq nakussatsinniarlugu allaffigeqatigiittoqarsinnaavoq assinillu nassitsilluni. Aaqqissuussineruvoq iluaqutaasoq, soorunalimi pitsaanerpaamik aaqqiinerunngilaq.

Meeqqat angajoqqaaqanngitsut ikiorniarlugit iliuuseqartoqarsimaneranut peqatigiiffik 1999-imi ukiut 50-inngorlugit nalliuttorsiorpoq.

 SOS-meeqqat illoqarfii

1949-mi, Hermann Gmeinerip illoqarfiit SOS-meeqqat illoqarfiinik taasani Østrigimi, Imstimi pilersippai. Mikisunnguamiit aallartinneraniit peqatigiiffia ullumikkut allisimavoq nunani Afrikamiittuni, USA-miittuni, Asiamiittuni Europamiittunilu meeqqat illoqarfiinik 1500-ngajannik aaqqissuussinernillu taakkununnga ilaasunik 131-nik ilaqalersimalluni.

Gmeinerip tunngaviusumik najoqqutassiat sisamat aallaavigai: anaanaq, qatanngutit, illu aamma meeqqat illoqarfiat. SOS-anaana „ilaqutariinnut“ minnerpaamik meeqqanut tallimanut tunngaviuvoq. Meeqqat ineqatigai anaanavittullu asanninnermik isumassuinermillu ersersitsiviginiartarlugit. Meeqqat angerlasimaffiup avataanut nuunnissamik tungaanut „ilaqutariit“ ataatsit aamma SOS-anaana ataaseq najortarpaat. „Ilaqutariit“ meeraat ukiumikkut assigiinngillat. Taamaalilluni isumassoqatigiinnermik namminissarsiortunngunnginnisamillu ilinniarfigisaminnik „angajoqarlutillu nukaqarlutillu aleqaqarlutillu najaqarput“. Sapinngisamik meeqqat ukiukinnerpaatillugit „ilaqutariinnut“ atalluinnartinniarneqartarput. Qatanngutigiiviit „ilaqutariinnut“ ataatsinut inissinneqartarput.

Meeqqat illoqarfii „ilaqutariiupput“ 15-init missaanniittut tamarmik immikkut illullit. Meeqqat tamarmik illulerinermi „anaanaminnik“ ikiuineq ilinniartarpaat. „Ilaqutariit“ ataataqartuaannanngimmata meeqqat ataatarpalaartumik siunnersorneqarnissaat pisariaqartumillu perorsarneqarnissaat angummut isumagitinneqartarput. Meeqqat atuariartortarput. „Ilaqutariit“ tamarmik aningaarsartuutit matussutissaannik qaammammut ajunngitsorsiassaqartitaasarput, nerisassat atisallu illoqarfigisami pisiarianeqartarlutik. Siunertaavoq ilaqutariinni nalinginnaasuni ajornartorsiutaat nuannersortaallu tamaasa ilanngullugit inuuneq qanoq ingerlasarneri meeqqanut ilinniartitsissutiginissaa, sapinngisamillu inuunerat nalinginnaanerpaatinneqassasoq. Inersimasunngorunik namminneq ilaqutartaarnissaminnut sungiusaatigaat.

Inuup pitsaanerpaamik aaqqiissutisarsiortuarnera

Qitornarsiartaartitisarfiit, meeqqat angerlasimaffii, SOS-meeqqat illoqarfii, UNICEF peqatigiiffiillu assigisaat meeqqanik ikiortissaqanngitsunik ikiuiniartut, suliaat nersornarpoq. Taakkuali arlaannaataluunniit immikkut pisinnaatitaaffikinnerat allanngortissinnaanngilaa. Qanorluunniit piumatigigaluarunik meeraq innarluutilik peqqissumik avateqalersissinnaanngilaat, meeqqap sianissutsikkut innarluutillip qarasaa sulilersissinnaanngilaat, meeraq angajoqqaavinut averusersimasunut avissimasunulluunniit kattutiteqqissinnaanngilaat imaluunniit ataataanut anaanaallunniit toqungasumut pakkutitissinnaanngilaat.

Inuit sapinngisartik tamaat iliuuserigaluarunikkuluunniit meeqqat ajornartorsiutaannut pitsaanerpaamik aaqqiissutissaqanngillat. Ajornartorsiutilli aaqqinneqarumaarput — immaqa ilimagisamit sukkanerusumik. Apeqqutaavoq: qanoq?

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 8, 9-mi assiliartat]

Meeqqap angajoqqaami marluullutik asanninnerat pisariaqartillugulu pisassaraa