Silarsuaq qimerloorparput

Inuutilluni ilinniatuartoqarsinnaavoq

Teknikkip nutaap, soorlu qarasaasiat attaveqaatillu ilinniarnissaa sulisunut utoqqaanerusunut puullaaqinarsinnaasarpoq, Canadami aviisi The Toronto Star allappoq. Suliffissarsiuisarfimmi immikkut ilisimasallip Ann Ebyp ilikkagaqarsinnaaneq pinnani ilinniartitseriaaseq peqqutaanerarpaa. Suliffeqarfimmi Axiom Training and Development-imi pisortaq Julia Kennedy oqarpoq: „Utoqqaliartortilluni sianiutit sulinerat arriilliartortarpoq, qarasarli suli sulilluarsinnaavoq.“ Malugisimavaa isumaa eqqarsaatiginagu meeqqat uteqattaarinikkut issuaanikkullu ilikkapallattartut, „inersimasulli inuunerminni ilikkagarisimasaminnut nutaat qanoq attuumassuteqarnersut paaserusuttarpaat“. Amerlanertigut suliassat nalunarnerusut sulisunut utoqqaanerusunut ilikkarumaataarnarsinnaapput, sulili ilikkagaqarluarsinnaapput. Sulisunut utoqqaanerusunut suliassanik nutaanik sapernartunillu ilinniagaqarniarlutik ilungersortunut Julia Kennedy imatut siunnersuuteqarpoq: Ilinniartitsineq ullaap tungaani pinissaa qinnutigiuk. Qulequtsiussat pingaarnerit paasiniakkit annikitsualuit tamaasa pinnagit. Allanut assersuuteqinak.

Uuliaatissamaatinik nalileeqqinneq

„Ukiuni tallimani misissuereerluni USA-mi Geologisk Institut-ip silarsuarmi uuliaatissamaatit 20 procentimik, katillugit nappartat 649 milliardinik, annertussusiat misingerpaa,“ aviisi Scientific American paasissutissiivoq. „Ukiuni 30-ni tulliuttuni Uulia qanoq annertutigisoq nassaarineqarumaarnera naatsorsorparput,“ siorna Geologisk Instituti missiliutaanik suliarinnittoq Suzanne Weedman paasissutissiivoq. Uuliaatissamaatinik nutaanik nassaaginnanngillat aammattaaq qillereriaaseq nutaaq atorlugu „qilleriffioreersumi Uuliamik maqitsisoqarnerulersinnaalerpoq,“ aviisi allappoq.

Atisat sukisaarsaarutit sulinngitsutut misigilersitsisarpat?

Australiami nuna tamakkerlugu misissuinerup takutippaa atorfillit ilaat isumaqartut, suliffimmi qasukkarsimaarnartunik atisaqarlutik sulisut suliakinnerusartut, aviisi The Sunday Telegraph allappoq. Maanna paasissutissiinikkut teknologiimik suliaqartut 42 procentingajaat ullut tamaasa sukisaarsaarutinik atisaqartarput, australiamilu suliffeqarfiit 40 procentiisa „casual Friday“, sulisut piumagunik tallimanngornikkut sukisaarsaarutinik atisalersorfiusoq, pilersissimavaat. Sulisut akornanni aaqqissuussineq tamanna nuannarineqaraluttuinnarpoq, sulisitsisulli apersorneqartut 17 procentii isumaqarput sulisut sukisaarsaarutinik atisallit sulinermut ileqqoreqqusaq qasukkartaraat. Suleqataasut naliliinerannut tamanna assigulluinnarpoq, tassa arnat sulisut 21 procentii angutillu 18 procentii oqarput atisat sukissaarsaarutit sulineq annikillisittaraat.

Maqaasineqanngilarluunniit

Qanittukkut Finlandip illoqarfiissa pingaarnersaanni Helsinkimi inissiat ilaanni angutip timaa toqungasoq parngussimasoq nassaarineqarpoq. Teknikerip ikuallannermut kalerrisaarummik ikkussiniartup allakkat qaleriaatiinnartut tipersuarlu eqqumiigisimavai. Politiit sianerfigigamigit paasineqarpoq angut kisermaaq 55-nik ukiulik utoqqalinersiutilik ukiuni arfinilinni toqungareersimasoq. Aviisi Helsingin Sanomat naapertorlugu napparsimanersiuteqarfimmit inunnillu isumaginninnermik oqartussaasunit utoqqalinersiutai illumullu akiliutissai isumagineqartarsimapput, kimilluunniilli attavigineqartarsimanngilaq. Meeraasaluunniit illoqarfiit pingaarnersaasa eqqaani najugallit maqaasisimanngilaat. „angut ukiuni arfinilinni inuttaaqatigiit akornanni — qeqertami inoqanngitsumiinngitsoq illoqarfimmili — najugaqarsimavoq maqaasineqangaarnani ajunaarsimanissaanilluunniit ernummatigineqannguarani,“ Helsinki-imi inunnik isumaginninnermi pisortaq Aulikki Kananoja oqarpoq.

 Upperisatoqaq puinguinnarneqarpoq

„Pujortartartut toqujaartarmata peqqinnissaqarfimmut suliakkersuutaannginnerannik oqartarneq atorsinnaanngilaq“ Canadamiut aviisiat Globe and Mail allappoq. Misissueqqissaartut Hollandiminngaanneersut Hollandimiut amerikamiullu 13.000-t peqqinnerat misissorsimavaat, paasisimallugulu pujortarneq ajortut pujortartartunit napparsimakulannginnerusartut. Dr. Wilma Nusselder, Rotterdammimi Erasmus-universitetimi inuit peqqissusannik misissueqqisaartartoq allappoq: „Pujortartannginneq inuunermik sivitsuineriinnaanani peqqittuaanarnerunanilu sivisunerusumillu aalassarinnerinnaanngilaq, aammali napparsimasarneq sivikinnerusarpoq.“ Aviisi naapertorlugu „nunarsuaq tamakkerlugu pujortartartut 1,15 milliardiupput, tassa inersimasut tamarmik pingasorarterutaat. Taakkualu ilaat 943 millionit nunani ineriartortitani najugaqarput.“

Meeqqani nappaatipalaaqarneq

„Meeqqat aqqanillit tikillugit ukiullit kinguaassiuutitigut tunillatsissimasut katsorsartissimapput,“ Londonip aviisia The Times allappoq. Tuluit nunaanni illoqarfimmi aalajangersimasumi nunamut tamarmut sanilliullugu gonnorertut marloriaammik amerlanerupput, illoqarfimmilu inuusuttuaqqat niviarsiaqqat arfineq-pingasuugaangata ataaseq chlamydiamik tunillatsisimalluni. Clamydiamik tunillatsissimasut 1995-miilli marloriaatingajanngorsimapput, ukiunilu kingullerni 20 procentimik amerlisimallutik. Ukiut tallimat ingerlanerani gonorremik tunillatsisimasut 56 procentimik amerlisimapput, taakkunani inuusuttuaqqat eqqugaanerusimallutik.

Niaqquni atorpaa

Uniaaluit Blepharidatta conops-t dronningii, Brasiliap ivigaqarnersaaniittut, ammalortumik manissumik niaqoqarput. Atuagassiap National Geographic-ip Brasiliamiutoornera naapertorlugu, uniaaluit dronningiata manniit qullugissallu inaasa isaariaa niaqquminik immikkut ittumik matusarpaa. Uniaaluit sulisartut Dronningip eqqaani sullerngit timaanik katersukkaminnik, imiiakkaminik ujaluiakkaminnillu toqqorsiviliortarput. Ammasutuaq dronningip niaquatut angitigisarpoq. Uniaaluit sulisartut toqqorsivimmut isersinnaasarput ilisarnaammik aalajangersimasumik dronningip niaquagut kasuttorlutik.

Kallerup inneranik tillinniat

USA-mi tamarmi kallerup inneranik nukissiorfiit kallerup inneranik tillinniat ajornartorsiutaaleraluttuinnartut tillitaannut akisussaatittalernialerpai. Aviisi The wall Street Jounal allappoq ukiualunnguit matuma siornatigut kallerup innera akikingaarmat tillissallugu akilersinnaanngitsoq, ukiunili kingullerni kallerup innera akitsoriartortillugu tillittarneq annertusiartorsimasoq. Assersuutigalugu nukissiorfiup Detroit Edison-ip 1999-mi kallerup innera tillinneqarsimasoq 40 million dollarinut (koruunit 350 millioninut) nalilerpaa. Ulorianaataa sianiginagu atortorissaarutit soorlu kabelit motoorinik aallartitsissutit, kallerup inneranut ledningit naliginnaasut ruujorillu kanngussaat atorneqartarsimapput. Allat kabelinut nunamiittunut assaasarsimapput.

Mocambiquemi qarsutsinersuup aserugai

Ukioq manna februaarimi ukioq ataasinngussaaq Mocambiquemi qarsutsinersuup inuit millioninit sinnillit angerlarsimaffeerummagit nunallu majsinik inerititaasa pingasorarterutaasa missingi aserorlugit nersutaatillu 20.000-t ipisillugit. Oqaatigineqartut naapetorlugit qarsutsinersuaq 1948-miilli aatsaat taama ajortigaaq, tamatumalu kingorna suup taamaattoqarlersissimaneraa apeqqutigineqartarpoq. Aviisi African Wildlife allappoq illoqarfiit ineriartorneri, nunaqarfiillu Mocambiquep kuuisa aallaaviisa eqqaaniittut ivigartorfigineqarpallaarneri qarsutsinersuarmut pissutaasut. Ivigaqarfiusut masarsoqarfiillu imermik annertunerusumik milluaasinnaajunnaaarsimapput, sialussuareernerullu kingorna imerujussuup nunap qaavaniiginnartup kuuit kuussuanngortissimavai. David Lindley, Afrikap kujataani masarsoqarfinni suliamik aaqqissuussisoq oqarpoq: „Ajorumaannersuatsigut siumullu isigisinnaanngissusitsigut masarsoqarfitta pissusissamisoornissaralui nikisissimavavut kuuillu sarfarneri allanngortissimallugit.“ gE 22/2 01