Uumasut piaraat pinngortitami

ITERITSI!-P KENYAMI ILANNGUTASSIORTUANIT

PIARAQ silarsuarmut takkuppoq Afrikap ivigartoortaani isorartuumi. Nunamut nakkarpallappoq ullaaralaannguup seqernani. Arnaa mianersorluni ammut sikippoq piaqqani masattoq qillertuinnarlu uppeqqajaasoq nikuitinniarlugu. Arnavissat allat qatanngutillu arnavissat takkussuupput piaraq qanimut takuniarlugu, attorniarlugu naamajartorlugulu. Nagguaatsoq piaraq 120 kiloinnarnik oqimaassusilik, 90 centimeterinillu portunerunngitsoq, nagguaatsoqatigiinnut allanut nuannaalersitsivoq.

Kilometerit tuusintilippassuit ungasitsigisumi Amerikap nunavittaani timmiaaqqap ullua tikitut angitigisoq avaleqummi nivingasoq takuneqarsinnaavoq. Tassaniipput timmiaaqqat marluk mitsuitsut, timmissat sullinernit timmisunit annerunngitsut. Piaqqatik marluk paarilluarpaat. Taakku timmissat qalipaatigissaartut angajoqqaajupput sapiitsut tupinnaannartumik sukkasuumik timmisinnaasut, aamma piaraarannguatik uumasunit annernit, aap aallaat inunnit, qanillattorneqarpata torrallaallutik qimagutitinniassavaat.

Amerlanerit uumasut piaraat nuannaraat, piaranngortut takullugit meeqqat alutorilluinnartarpaat. Kialuunniit aliikkutarinnginnerpaa qitsuaqqap pequernera, aapakaajaraq arnaminut najummartertoq, imaluunniit uppiup piaraata uerujussuarluni ulluminiit toqqissisimaffimminit isiginnaartoq?

Uumasut piaraat meeqqatulli ikiortissaaleqiuaannanngillat. Ilaat niuaqqamik nuna attuunnaraat pangallisereertarput. Allallu immineerneqarluinnartarput uumaniarnerminnilu illersorniarlutik nammineertariaqartarlutik. Uumasulli sullernillu amerlasuut uumaniarnerannut angajoqqaavisa  paarsinerat, illersuinerat, nerisitsinerat, ilinniartitsinerat isumaginninnerallu aalajangiisuusarpoq. Tamakku tamarmik aallaavigaat angajoqqaat kinguaavisalu qanimut attaveqarnerat.

Tupinnaannartumik pilersuilluartut

Maluginiarnarpoq arlaqanngitsut qaqutigoorluinnartut sullernit, aalisakkat, naraserluit uumasullu paarmortut soqutigivallaanngikkaat piaqqamik paarilluarnissaat. Kuukooriarsuarli amiilaarnarluinnartoq tupaallannartumik isumassuilluartuuvoq. Taassuma uumasup paarmortup nillertumik aallip immikkut ittumik takutittarpaa piaqqaminut paarsilluartuunini. Manniit sioqqanut kissartunut ilineqareeraangata, angajoqqaat qanittuaniittarput kinguaassatik illersorniarlugit. Kuukooriaaqqat uinngialasarput tukileraangamik, taamatut arnaminnut nalunaartarput sioqqaniit qaqeqqullutik. Kingorna arnaata piaqqani tukerlaat katersortarpai allerorsuarminik nukittuunik kivillugit sissamukaattarlugit sioraajarniarlugit. Ilaasa takusimavaat angutiviaq aamma taamaaliortoq. Ullut marluk siulliit piaqqat qeerlutuuaqqatut immami anaanartik malittarpaat qanittuaniittarlutillu illersorneqarniarlutik.

Aamma aalisakkat tupinnaannartumik angajoqqaajulluarsinnaapput. Cichlidit amerlanersaat, aalisakkat immami tarajoqanngitsumiittut, mannilioreeraangamik qanerminni isumannaatsumi toqqortarisarpaat. Piaraq tukeraangami killilersugaasanngilaq, angajoqqaamili qanittuaniittarluni. Navianartoqaleraangat angajoqqaat aappaa aatsartarpoq piaqqat periarfissinniarlugit toqqornissaannut. Navianartorli qaangiukkaangat piaqqat anillaqqittarput angalaaleqqillutillu.

Uniaaluit, igutsaat uniaalorujussuillu kiattuniittut kinguaaminnut maluginiarnartumik takutitsisarput paarsisuulluartuunerminnik illersuerusussuseqarnerminillu. Taakkua tamarmik sulliniupput ataatsimoortukkuutaartut mannimminnut toqqorsiviliortartut piaqqaminnillu nerisitsisartut. Igutsak assersuutissaavoq ilisimaneqarluartoq. Igutsaat eqiasuitsut tuusindilikkuutaat suleqatigiittarput inigisaminni piaqqatik paaralugit. Nalugaluarlugu silatunerisa piaqqaminnik iniliuussisinnaanngortittarpai iluarsaassisinnaanngortillugit ipeersaartuutillugillu. Allaat kiannera isugutanneralu killilersimaarsinnaavaat.

Angajoqqaat sulullit

Timmissat amerlanerit angajoqqaajulluartuupput piffissarujussuaq nukippassuillu atorlugit ulluliorfissarsiortartut, ulluliortartut piaqqanillu perorsaasartut. Afrikami timmiaq siissisoq qimerloorneqarsimavoq suliassaminik ilungersuussilluartuusoq. Piaqqerinerup nalaani, ullunik 120-nik sivisussuseqartumi, aappani ulluminniittoq 1600-riarluni alakkartarpaa naatitanillu 24.000-nik nassartarluni.

 Timmissat naajarluusarsuit pilersuisuupput tatiginartut. Timmissap aappaa ilumoorussilluni kilometerit tuusintillit timmisarpoq nerisassarsiorluni aapparmi tatiginnilluni naammagittarlunilu ulluminni uternissani utaqqigaa.

Inoqajuitsuni timmissat ilaat aamma kinguneqarluartumik iliuuseqartarput piaqqatik imminniarlugit. Itersamut imilimmut timmisarput, sakissamilu meqqui masatserluariarlugit ulluminnut utertarlutik, piaqqat taamaalillutik meqqut masattut imerfigisarpaat.

Qaarsillartitassatik amerlavallaaraangata timmissat ilaat ’paarsisoqartarput’. Oqaatigineqarajuppoq piaqqat siulliullutik tukertut ikiuukkumatuujusartut nerisitsinermut illersuinermullu tukertunut kingullernut.

Angajoqqaat illersuinerat

Timmissat piaraasa tukerlaat illersorniarnerat piffissaq tamaat suliassaavortaaq. Sialussuartillugu angajoqqaat aappaata suluni siaartarpai piaqqami ulluata qulaagut piaqqat kissassimaartinniarlugit panersimaartinniarlugillu. Oqalloriusat eqiasuitsut ulluminnik ipeersaallaqqissuupput, kumaallu pississartullu qimagusimatittarpaat piluttat toqunartullit katersoriarlugit ullumik avataannut iliorartaramikkik. Tamanna sullinernut ajoqutaasunut illersuutaalluarpoq.

Timmissap arnavissap skovsneppe-mik taaguutillip isumassarseriataallaqqissutsi takutittarpaa kiguaani illersorniarlugu. Siorasaarneqaraangami piaqqani niumi timimilu akornisigut tigulluariarlugu qimaguttarpoq timmilluni nassatani erligilluinnakkani nassarlugu isumannaannerusumukarlutik. Angajoqqaat ilaat sapiisertarput ajoqusersimasuusaarlutik nersutit kiisortut piaqqaminniit allamut saasarniarlugit. Arnaat nunamut timmeriarluni isaqqilasarpoq ajoqusersimasuusaarluni, taamaalilluni nersut kiisortoq uvallugu ulluminiit qimagutitittarpaa. Ulorianartuerukkaangat isumannaatsumukartarpoq. Timmissat ilaasa nunami mannimminnik ivasut, nersutit kiisortut nipiliorlutik uukapaatittarpaat qimaatillugit. Amerikami avannarlermi narsarsuarni ivigalinni uppik pulateriaarsuttut qatimalaartarpoq iniminut qanillattortoqaraangat. Nunasisut siulliit isumaqavissimapput uppiaqqat taakkua pulateriaarsuit makkulaartullit ineqatigigaat, taamaattumillu qimagusimasarlutik.

Miluumasut akornanni arnavissat

Uumasut naalagaaffianni miluumasut pingaarnerpaamik takutippaat angajoqqaatut isumaginnilluartuullutik. Nagguaatsut arnavissat kinguaaminnut asannilluartuupput qanittumillu attaveqatigiittarlutik ukiuni 50-ini sivisutigisinnaasumi. Piararlu arnaminut atalluinnartarpoq. Timerujussuarminik seqinermut kissartumut assertarpaa qajassuullugulu milutsittarlugu. Arnamilu qanianut sorlussuaaqqani isertissinnaallugu piluttanik sinnikusiorluni. Aalajangersimasumillu kasseraniit putuguanut serpartartarpaa tunua qulaallugu sorlussuarminillu asattortarlugu. Nagguaatsumik piaqqamik perorsaaneq ilaqutaariit tamarmik suliassaraat. Arnavissallu allat suliassaq pingaartoq isumagisarpaat, piaqqat nerisillugit, ilinniartillugit illersorniarlugillu.

 Miluumasorujussuaq alla, imermiutarsuaq, immami ernisinnaavoq. Piaqqallu immap iluani milussinnaallutik. Anersaarniarlutik puisarput aqqaqqittarlutillu miloqqinniarlutik. Imermiutarsuup arnaata piaqqani inoorlaaq peqqarniilluni illersortarpaa.

Aapakaat ilaat qorsuit marekatte-nik taaneqartartut aamma anaanaalluartuupput. Nalunaaquttap-akunneri siulliit piaqqap inooreerneraniit, arnaata tigummilluartarpaa pukusuatigut tuiatigulluunniit talimi aappaanik. Sapaatip-akunnerani siullermi piaqqap arni meqquisigut piffissap ilarujussua inunnguutsiminik najummatserfigisarpaa. Arnavissat arnaviaqatiminnut piaqqatik paaritissiinnaasarpaat. Inoorlaajaqqap taassuma asanartup attuuanissaanut, isikkorissarnissaanut, pakkunnissaanut pinnguaqatiginisaanullu piffissaqartarput.

Pinngortitat amerlasuut nalugaluarlugu silatuujupput, maluginiarnartumillu piginnaaneqarput piaqqaminnut isumaginnilluartuugamik. (Ussatit 30:24-28) Piginnaaneq tamanna pisariaqartitanik maluginnissinnaaneq pissutsimilluunniit naliliisinnaaneq silassorissumillu qisuariarsinnaaneq nalaatsornerinnakkut pisimanavianngilluinnarput. Naamik, pinngortitsisumeersimassaaq silatuumit, Jehova Guutimit. — Tussiaat 104:24. (gE 22/1 01)

[Qupp. 15-mi assiliartaq]

Uppiup piarai.

[Qupp. 16-mi assiliartaq]

Cichlidit mannitik qanerminni toqqortarpaat

[Suminngaanneernera]

LSU Agricultural Center-imit akuerineqarluni

[Qupp. 16-mi assiliartaq]

Kuukooriarsuit piaqqatik kivittarpaat

[Suminngaanneernera]

© Adam Britton, http://crocodilian.com

[Qupp. 17-mi assiliartaq]

Naajarluusarsuaq piaqqanilu

[Qupp. 17-mi assiliartaq]

Timmiaq siissisoq

[Qupp. 17-mi assiliartaq]

Oqalloriusaq

[Qupp. 17-mi assiliartaq]

Skovsneppe

[Qupp. 18-mi assiliartaq]

Imermiutarsuit arnaasa piaqqatik peqqarniillutik illersortarpaat

[Suminngaanneernera]

© Joe McDonald

[Qupp. 18-mi assiliartaq]

Aapakaat bavianit arnaasa piaqqatik isikkoris sartarpaat

[Qupp. 18-mi assiliartaq]

Aapakaat qorsuit – marekattet

[Suminngaanneernera]

© Joe McDonald