Silasiorneq — eqqumiitsuliorneq aamma ilisimatusaat

ITERITSI!-P TULUIT NUNAANNI ILANNGUTASSIORTUANIT

1987-mi OKTOBERIP ULLUISA 15-ianni ARNAQ TULUIT TV-QARFIANNUT SIANERPOQ ANORERSUARUJUSSUALERNERA TUSARSIMANERARLUGU. SILASIORTOQ PIGAARTUUSOQ ISIGINNAARTUNIK EQQISSISAALLUNI TAAMAATTOQANNGINNERAAVOQ. UNNULLI TAANNA TULUIT NUNAATA KUJASINNERUSORTAA ANORERSUARUJUSSUARMIT EQQORNEQARPOQ ORPIIT 15 MILLIONIT ASERORNEQARLUTIK, INUIT 19-it TOQUTAALLUTIK 11 MILLIARD KORUUNILLU SINNERLUGIT AJOQUSIILLUNI.

INUIT millionilikkuutaat ullaat tamaasa silassaq tusaaniarlugu radio fjernsyniluunniit ikittarpaat. Nuiaqarami siallissanerpa? Ulloq naallugu seqinnissanerpa? Ima kiatsigilissava aput sikulu aatsillugit? Silassaq aalajangiisuugajuttarpoq qanoq atisalersussanersugut, sialussiummillu nassassanersugut.

Soorlu tamarmik nalunngikkaat silassamik siulittuinerit ilaannikkooriarlutik allaanerulluinnartarput. Silassamik missiliuinerit ukiuni kingullerni tutsuiginarnerujartuinnarput, silasiornerli tassaajuarpoq eqqumiitsuliornerup ilisimatusaatillu akuleriinnerat pissanganartoq ilaatigut kukkuneqanngivissortanngitsoq. Silassaq qanoq suliarineqartarpa, qanorlu tutsuiginartigiva? Silasiornerup oqaluttuassartaa misissoqqaariartigu.

Silasiorneq

Biibilip nalaani silap allanngorarnera isaannarnik takuneqarsinnaasut tunngavigalugit nalilerneqartarpoq. (Matthæusi 16:2, 3) Ullutsinni silasiortut atortorissaarutinik atortussarpassuaqarput. Atortorissaarutit pingaarnerit silaannaap naqitsineranik, kissassusianik nillissusianillu, isugutassusianik anorillu sakkortussusianik uuttuisarput.

1643-imi Italiamiup fysikeriusup Evangelista Torricellip silasiut nassaaraa, uuttuut pisariitsoq silaannaap naqitsineranik uuttuisartoq. Sivitsunngitsoq silap allanngornera ilutigalugu silaannaap naqitsinerata allanngortarnera paasineqarpoq, silaannaallu naqitsinerata appariartornera silarlulernissaanut ilimasaarutaagajuttarpoq. Silaannaap isugutassusianik uuttuut (hygrometer) 1664-imi ineriartortinneqalerpoq. Issisiut kviksølviusoq siulleq eqqorluartumik uuttuisinnaasoq 1714-imi fysikerimit tyskiusumit Gabriel D. Fahrenheitimit sananeqarpoq.

Ilisimatuup franskiusup Antoine-Laurent Lavoisierip 1765-imi siunnersuutigaa silaannaap naqitsinera isugutanneralu, anorip sakkortussusia sammivialu ullut tamaasa nalunaarsorneqartassasut. Taanna oqarpoq:„ Paasissutissarpassuit atorlugit ullormut ataatsimut ullunulluunniit marlunnut silassaq eqqorluangajallugu missiliorneqarsinnaassaaq.“ Ajoraluartumilli ilimagisamit ajornakusoornerungaarpoq.

Silasiortoqartalerpoq

Franskit umiarsuaat sorsuut ataaseq niuffagiutillu 38-it 1854-imi Krimimi illoqarfiup umiarsualiviup Balaklava-p avataani anorersuarujussuarmat kivipput. Frankrigimi oqartussaasut Parisimi ulloriarsiorfimmi pisortaq Urbain-Jean-Joseph Leverrier ajunaarnermi pissutsinik misissuisussanngortippaat. Urbain-Jean-Joseph Leverrierip silassamik nalunaarutit misissortillugit ajunaarnersuaq ullut marluk  sioqqullugu anorersuarujussualersimasoq Europallu avannaq-kippasissuanit kangisik-kujasissuanut pitoraassimasoq paasivaa. Angallatit mianersoqquneqarsimassagaluarput silarluk sammivissineqarsimasuuppat. Tamanna pissutigalugu Frankrigimi anorersuarnissamik aarlerisaarisarfimmik pilersitsisoqarpoq. Taanna ullutsinni silasiortarnermut tunngaviliisuuvoq.

Soorunami nalunaarutit ungasissuminngaanneersut piaartumik aallakaatittarnissaat pingaaruteqarpoq. Taamaaliornissamut sakkussaq nalunaarasuartaat innaallagissamoortoq Samuel Morsemit qanittukkut nassaarineqarpoq, silassallu assingi nutaajunerusut siulliit 1863-imi ulloriarsiorfiup Parisimiittup saqqummiussinnaalerpai. Tuluit Nunaanni Silasiorfik 1872-imi saqqummiussisalerpoq.

Silasiortut paasissutissanik amerlanerusunik katersuinerminni pingaartitassat ataqatigiissut amerlasuut silap qanoq issusianut sunniuteqartarnerat paasiartuinnarpaat. Taamaattumik titartakkat atorlugit takussutissiisarnerit nutaat sila pillugu paasissutissanik amerlanerusunik paasissutissiisussat eqqarsaatigalugit nassaarsiortoqarpoq. Assersuutigalugu isobar tassaavoq silap assingani titarneq ataaseq assigiimmik naqitsinilinnik takutitsisoq. Isoterm tassaavoq titarneq ataaseq assigiimmik kissassusilinnik takutitsisoq. Assersuutit anorip sammivianut sukkassusianullu takutitsisut silap assinganuttaaq ilanngunneqartarput. Titarnerit aamma silaannaap kissartup nillertullu aporaaffiinik takutitsisarput.

Piffissap ingerlanerani atortorissaarutit pitsaalluinnartut sananeqartarput. Nalitsinni silasiorfiit hundredillit ballonnginik silasiutinik radiukkut aallakaatitsissutitalinnik (radiosondemik uuttuineq), uuttuutinik silaannarmi pissutsinik nalunaarsuisartunik radiukkullu aallakaatitsisartunik nunarsuarmi sumi tamaani aallartitsisarput. Radarip qinngorneri sialunnit nittaalanillu utertinneqartartut iluaqutigalugit silarsiortut silarluk sumiissusersisinnaavaat.

Nunarsuarmi qaammataasap silasiorfiup siulliup, TIROS I-ip, tv-kut assiliissutaa assinik nassiussisalermat silamik alapernaarsuisarneq eqqornerusumut siuariarujussuarpoq. Qaammataasat ilaat silasiornermut atortut ullumikkut Nunarsuaq kaaviiaarpaat nunarsuup isuanit isuanut, qaammataasalli nunarsuup kaavinneranut malinnaasut (geostationære satellitter) sumiiffimmi aalajangersimasumi Nunarsuup qaavata alliunerusortaanik kipisuitsumik alapernaarsuipput. Marluullutik assilisaminnik Nunarsuarmut aallakaatitsisarput.

Silassamik missiliuisarnerit

Silap maannakkut qanoq innera erseqqissumik ilisimaneqarsinnaavoq; nalunaaquttalli akunneranut ataatsimut, ullormut ataatsimut imaluunniit sapaatip akunneranut allanngoriartornissaa siulittuutigissallugu allaalluinnarpoq. Silasiortup tuluup Lewis Richardsonip sorsunnersuup siulliup kinguninnguagut  paasivaa fysikkip inatsisai silaannarmi pisartunit malinneqartartut, silallu allanngorarnera matematikkikkut najuqqutassialiarineqarsinnaasoq. Najoqqutassialli ima pisariutigimmata naatsorsuinerillu ima pisariutigalutik, aporaaffiit qimagutereersimasarlutik naatsorsuinerit suli naammasseqqajanngitsut. Aamma Richardsonip paasissutissat nalunaaquttap akunneri arfinilikkaarlugit uuttuinerit tunngavigai. Silasiornermillu ilisimatuup franskiusup René Chaboudip oqarneratut, „eqqorluarnerusumik missiliuussineq sivisunerpaamik nalunaaquttap akunnera affakkaarlugu uuttuinerit tunngavigineqartariaqarput“.

Qarasaasiat atorneqalerneratigut naatsorsuinerit annertuut pilertortumik suliarineqarsinnaalerput. Silasiortut Richardsonip naatsorsuineri tunngavigalugit pisariusumik kisitsisitigut najoqqutassialiorput, matematikkikkut naleqatigiissitsinerpassuit fysikkimi inatsisit ilisimaneqartut tamaaviisa silap allanngoriartortarneranut aalajangiisartut ilanngullugit.

Silasiortut naleqatigiissitsinerit nunap qaavanik agguataarnernut tamanut atortarpaat. Tuluit Nunaanni Silasiorfiup maannakkut nunarsuarmut najoqqutassialiaata Nunarsuaq agguartarsimavaa sanerai tamarmik 80 kilometerisut takitigisunut. Silaannaq sumiiffiit taakku kipparikannersut qulaaniittoq gitterboks-imik (uuttuiffigineqartoq) taaneqartarpoq; anori, silaannaap naqitsinera, kissassuseq nillissuseq aamma silaannaap isugutassusia uuttuiffigineqartumi tassani qutsissutsini assigiinngitsuni 20-ni uuttorneqartarpoq. Qarasaasiap paasissutissat nunarsuarmi silasiorfinneersut (3500-nit amerlanerusut) misissoqqissaariarlugit nunarsuarmi sumiiffinnut assigiinngitsunut minutsini 15-ini silassamik siulittuisarpoq. Taamatut iliuuseqarneq pisariaqartinneqartoq naapertorlugu uteqattaarneratigut qarasaasiaq minutsit 15-it ingerlanerinnaanni nunarsuarmi ulluni arfinilinnut silassamik siulittuisinnaavoq.

Tuluit Nunaanni Silasiorfik nunanik agguataarilluni silasioriaaseqarpoq, Atlantikup-avannaa Europalu aggornernut minnerusunut, 50 kilometerisut takissusilinnut silissusilinnullu, agguataarneqarlutik. Tuluit Nunaat imartaalu nunanik agguataarinermi aggorneruvoq ataaseq. 262.384-nik naapiffeqarpoq immikkut 15 kilometerisut takissusillinnik, qutsissutsinullu 31-nut agguataarneqarsimalluni.

Silasiortoq – inuk pingaarutilik

Silasiorneq ilisimatusarnerinnaanngilaq. Tamanna atuakkami ujarlerfissiami The World Book Encyclopedia-mi imatut oqaatigineqarpoq:„Najoqqutassiat qarasaasianit atorneqartut silaannaap allanngorarneranik missiliuussinerinnaapput.“ Aamma sumiiffimmut annertuumut eqqortumik siulittuinerugaluit najukkami nunap ilaata silaanut sunniuteqartanngillat. Taamaammat silasiorneq eqqumiitsuliornermik ilaqarpoq, matumanilu silasiortoq sunniuteqartarluni. Tutsuiginartumik silasiorniarluni paasissutissat pissarsiarisani isummerfigisarpai misilittakkani siuneqassutsinilu tunngavigalugit.

Assersuutigalugu silaannaq Nordsø qulaallugu nillorluni Europa qulaatileraangagu nuissat saattut pilersinneqartarput. Europap nunavittaani sialunngussanersoq imaluunniit seqerngup kissarneranik aalarnermigut tissoriartussanersoq kiassutsip gradip ataatsip qulerarterutaata nikinganeranit aalajangerneqartarpoq. Silasiortoq paasissutissat pigineqartut suliarineratigut silap pissusiinik assingusunik misilittagaqarnini tunngavigalugu tutsuiginartumik silasiorsinnaasarpoq. Tutsuiginartumik missiliuiniarnermi eqqumiitsuliornerup ilisimatusaatillu ataqatigiissinnerat pinngitsoorneqarsinnaanngillat.

Silassaq qanoq tutsuiginartigaa?

Tuluit Nunaanni Silasiorfiup maannakkut ullormut silassamik siulittuisarnermi 86 procentii eqquuttarnerarpai. European Centre for Medium-Range Weather Forecast-ip ullunut tallimanut silassamik siulittuisarnerisa 80 procentii eqquuttarput taamaalillunilu 1970-ikkut aallartilaarneranni ullunut marlunnut silasiotarnerit akimorlugit. Tamanna tupinnartuuvoq, sulili naammaqqajangilaq. Sooruna silasiornerit taama eqqoqqissaanngitsigisut?

Silap pissusilersortarnerata paasiuminaatsorujussuunera pissutaavoq. Taamaattumik eqqoqqissaartumik siulittuinissamut uuttuisaqattaarnerit pisariaqartinneqartut naammattut pissarsiarineqarsinnaanngillat. Sila pillugu paasissutissat imarpinni isorartuuneersut  pissarsiarineqartanngillat. Silamik najoqqutassiassat uuttuiffigineqarfii silasiorfiup inissisimaffianut qaqutiguinnaq eqquuttarput. Aamma ilisimatuut pinngortitarsuup nukinginik silassanik assigiinngitsunik pilersitsisartunik tamanik suli paasisimasaqarpianngillat.

Siuariartortoqarporli. Assersuutigalugu silassamik siulittuinerit qanittoq tikillugu silaannarmik misissuinerit tunngaviginerullugit suliarineqartarput. Nunarsuulli qaavata 71 procentia immamik qallerneqarsimammat, ilisimatuutut misissuisartut nukik immami qanoq katersuuttarnersoq, qanorlu silaannarmut nuuttarnersoq soqutiginerujartuinnarpaat. Globale Ocean Observationssystemi (Nunarsuarmi imarpissuarnik misissuisoqarfik) puttaquterpassuit iluaqutigalugit sumiiffiit imartaasa kissassusiata allannguallalaarneri ilanngullugit sumiiffiup ungasissumiittup silassaanut sunniuteqangaatsiarsinnaasunik paasissutissiilluni ingerlatitseqqittarpoq. *

Ataataanerpaaq Jobi aperineqarpoq:„Nuissat Guutilluunniit ineqarfianiit qanngorpallannerit kimilluunniit paasineqarsinnaanerpat?“ (Jobi 36:29) Allaat uagut nalitsinni inuusugut pissutsit silap pissuserisartagaanik pilersitsisartut killilimmik ilisimasaqarfigaavut. Nalitsinnili silasiorneq tatiginassuseqarluartoq ilumoorutissallugu pissutissaqarpugut. Silassarlu sialussaqartitsippat nalunartut pillugit sialussiutitit eqqaamakkit. (gE 8/4 01)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 24-mi assiliartat]

Leverrier

Torricelli

Lavoisieri laboratoriamini

Issisiut itsarnisaq

[Suminngaanneernerat]

Leverrierip, Lavoisierip aamma Torricellip assingi: Qatanngutigiit Brownikkut

Issisiut: © G. Tomsich, Science Source/​Photo Researchers

[Qupp. 26-mi assiliartat]

Silasiortut ilaatigut qaammataasat, ballonngit silasiutit qarasaasiallu atortarpaat

[Suminngaanneernerat]

Qaammataasaq: NOAA/​Department of Commerce; anorersuarujussuaq: NASA photo

Naalagaq John Bortniak, NOAA Corps