Atornerluineq aaqqiissutissaqarpoq!

„PUIAASANI kokainerpassuit arsaarinnissutigineqartut.“ Taamatut qulequtalerlugu aviisimi allaatigineqarpoq Afrika Kujallermi Johannesburgimi containerip Amerika Kujallermiut viinniutaannik puiaasanik 11.600-nik imallip politiinit arsaarinnissuteqarnera. Viinni kokainimik 150 kilot 180 kilollu akornani akusaavoq. Isumaqartoqarpoq nunami tassani ulloq manna tikillugu kokainimik arsaarinnissutigineqartut annersarigaat.

Angusarissaarnertut isumaqarfigineqarsinnaavoq, silarsuarli tamakkerlugu ikiaroornartut inerteqqutaasut 10 procentit 15 procentillu missaaniittuinnaat politiit arsaarinnissutigisinnaavaat. Assigiinnarpaa naasorissaasup naasupiluup ajoqutaasup naajasullu sorlaanik attuinani pilutamininnguinik piiaanera.

Oqartussaasut ikiaroornartuliornermik ikiaroornartuerniarnermillu killilersuiniarnerigaluat iluanaarnarnerujussuata akimmisippaa. Missingerneqarsimavoq USA-miinnaq dollarinut milliardilikkuutaanut ikiaroornartunik pisisoqartarlunilu tunisisoqartartoq. Aningaasat taama amerlatigisut annaaneqariaannaammata tupinnanngilaq politiit atorfillillu atorfikkaallu allat akilersillutik peqquserluttarnerat.

Alex Bellosip, aviisimi The Guardian Weekly-mi sulisup, Brasiliami naalagaaffiup  misissuisitsinera issuarpaa. Misissuisitsinerup takutippaa „naalakkersuisunut ilaasortat pingasut, partiit oqaaseqartittagaat aqqaneq-marluk borgmesterillu pingasut . . . Brasiliami aaqqissuussamik pinerluttuliortartunut ikiaroornartuerniartartunullu akuliusimasorineqartut 800-nit amerlanerusut allattorsimaffiinut ilaasut“. Misissuineq taanna pillugu Brasílias universitetimi innuttaaqatigiinnik ilisimatooq professori oqarpoq: „Innuttaaqatigiit immikkoortortaannut tamanut unnerluussinerujussuuvoq.“ Taamatut aamma oqaatigineqarsinnaapput innuttaaqatigiit allarpassuit ikiaroornartuerniarfiulersimasut. Ajornartorsiut neqeroortut pisiumasullu amerlassusiinut tunngassuteqarluinnarpoq.

Killilersuinermi iluatsitsisoqarpallaannginnera eqqarsaatigalugu, ilaasa ikiaroornartut ilaat inerteqqutaajunnaartikkusuppaat. Nammineq atuagassanik ikiaroornartuuteqarlaarsinnaaneq eqqarsaataavoq. Isumaqartoqarpoq taamaalilluni naalagaaffiup nakkutiliinera ajornannginnerulissasoq ikiaroornartuerniarsuillu iluarnaaruterujussuat annikillisinneqarsinnaasoq.

Iluatsitsisoqartarpoq

Uerinarveersaarneq atornerluiunnaartitsisinnaavoq peqqinnerulersitsillunilu. Pineqartorli avatangiisinut sungiusimasaminut uteraangat atornerluileqqinnissaanut ussernartorsiornissaa ilimanartorujussuuvoq. Atuakkiortup Luigi Zojap sooq taamaannersoq oqaluttuaraa: „Napparsimasoq ileqqutoqqaanik iperaatinnagu allaalluinnartumik isiginnittaaseqalersinneqarsinnaanngilaq.“

Darren, allaaserisami siuliani taaneqartoq, „allaalluinnartumik isiginnittaaseqalerpoq“. Oqaluttuarpoq: „Guuteqannginneraasuuvunga, ullaamiilli unnuup tungaanut ikiaroortaraluarlunga, nassuertuartariaqarpunga Guuteqartariaqartoq. Qaammatini marlunni pingasuni atornerluiunnaarniaraluarpunga, ikinngutimali ingerlatiinnaqqullugu tativaannga. Ikiaroortuaannaatigalunga innartinnanga aalajangersimasumik Biibili atuartalerpara. Ikinngutikka ilagisarunnaarpakka. Unnuit ilaanni ineqatigalu ikiaroortorujussuulluta Biibilimut tunngasumik eqqaasaqarpunga. Aqaguani ullaakkut angajuni, Jehovamut Nalunaajaasoq, sianerfigaa. Uppeqatiminut illoqarfeqatigisatsinnut innersuuppaatigut, ornipparalu.

Unnukkut aqqarnup tungaanut oqaloqatigiippugut, angerlaramalu atuagassiat Biibililersaaruterpaaluit nassarpakka. Biibilimik atuaqatigisalerpaanga pujortartarunnaapungalu ikiaroortarunnaarlungalu. Qaammatit qulingiluat qaangiuttut Jehovap Nalunaajaasuatut kuisippunga.“

Atornerluiunnaarniarneq oqitsuunngilaq. Michaelip, allaaserisami siuliani taaneqartup, oqaluttuarai ukiuni aqqanilinni ikiaroortareerluni ikiaroortarunnaarami ajornartorsiutini: „Nerisinnaarpianngilanga, taamattumillu sanigorlunga. Ilaannikkut kakillaalutsitsisarpunga  kiakkertarlungalu. Inuillu isigigaangikkit qaamanermik iluneqarsimasutut ittarput. Ikiaroorusuttorujussuuvunga, ikiaroortaleqqinnginninnullu Jehovamut qinusarnera Biibilimillu atuartarnera iluaqutigaakka.“ Ikiaroortarsimagaluartut taakku isumaqatigiipput siornatigut ilagisartakkatik ilagisarunnaavittariaqarsimallugit.

Sooq inuit noqqaassutaat iluatsinngitsut

Sunnertisimanartunik atornerluineq nunani tamani ajornartorsiutit annerusut ilaannaraat. Pissaaneqarpoq ajussusermik, nakuusernermik naakkittaassusermillu siuarsaasumik, silarsuarmillu tamarmik pisarinnittumik. Biibilimi allassimavoq: „Silarsuaq tamarmi Ajortumut naalatsigitittoq.“ (1 Johannesi 5:19) Saqqummersitat 12:9-mi apustili Johannesip ’ajortup’ kiuneranik oqaluttuuppaatigut: „Igitaavoq uumasorujussuaq taanna, pulateriaarsutoqaq Diaavulumik Saatanimillu taaneqartoq silarsuarmik tamarmik tammartitsiniartoq nunamut igitaavoq, inngiliilu taassumunnga ilanngullugit igitaapput.“

Inuit sanngiissutitik kisiisa akiugassarinngilaat, akerarli pissaaneqartoq taanna aamma akiugassaraat. Satanip inuit ajortuliornerannut pisuuvoq. Silarsuaq ajortunngornerutinniarlugu inuillu tamaasa Guutimut tunutsinniarlugit aalajangiusimalluinnarpaa. Sunnertissimanartunik atornerluineq sakkuisa ilagigunarpaat. Kamattorsuuvoq „piffissakissutsi nalunnginnamiuk“. — Saqqummersitat 12:12.

Guutip suna aaqqiissutigissavaa?

Biibilimi takutinneqarpoq Pinngortitsisup asannilluni inuiaat ajortiminnit utertitaasinnaanissaat isumagisimagaa. Korinthimiunut allakkat siulliit 15:22-mi ima allassimavoq: „Soorlumi Adamimi tamarmik toqusartut, taamatuttaaq Kristusimi tamarmik uummartitaajumaarput.“ Jiisusi nammineq piumassutsiminik inuttut naammalluinnartutut nunarsuarmut pisimavoq ajortimillu toqumillu utertinniarluta inuunini pilliutigalugu.

Toqup pissutaanik ilisimasaqalerneq inuiaallu ajornartorsiutaannik aaqqiissutissaqalerneq inuppassuit pinngitsuuisinnaannginnerminnik qaangiiniarnerminni kajumissaatigisimavaat saperunnaarutigalugulu. Biibililli inuttuinnaq ikiunngilaatigut. Allassimavoq Saatani sunniisinnaajunnaareerpat silarsuarmi ajornartorsiutit tamarmik — aamma sunnertisimanartunik atornerluineq — naassaanngitsumik peerneqarumaartut.

Saqqummersitat allaatigaa „kuussuaq imermik inuussutaasumik aligortut qaammaritsigisumik imilik Guutip Savaaqqallu issiavissaarsuannit puilasoq“. (Saqqummersitat 22:1) Kuuk assersuutaasoq tassaavoq Guutip Jiisusi Kristusi aqqutigalugu nunami paratiisiusumi naammalluinnartumik inuusoqarsinnaaneranut periarfissiinera. Saqqummersitani oqaluttuarineqarput orpiit inuunartut kuup sinaani naasut, allassimavoq: „Orpiit pilutai inuiaqatigiinnut katsorsaataapput.“ (Saqqummersitat 22:2) Piluttat assersuutaasut taakku Jehovap ajorunnaarsitsinissamik aaqqissuussaanut inuiannik anersaakkut timikkullu naammalluinnalersitsisussanut assersuutaapput.

Kiisami inuit sunnertisimanartunik atornerluinerinnaanngitsumit aammali nappaatinit ajornartorsiutinillu tamanit silarsuarmit nikanarsagaasumit matumannga erloqisitsisunit anigusisinneqassapput. (gE 8/7 01)

[Qupp. 9-mi ungalusaq/​assiliartaq]

Cannabis qanoq naviananngitsigaa?

Nunani arlalinni cannabisip,nakorsaatitut atorneqarnissaa pinerullugu, inerteqqutaajunnaarnissaa eqqarsaatigineqarpoq. Paasineqarsimavoq kemoterapimut atatillugu cannabis merianngujunnaarsitsisartoq, aids-ertullu illigisaqanngitsut nererusussuseqalersittarunarlugit. Aammattaaq anniarnaveersaatitut atorneqarsimavoq.

Misissueqqissaartartut paasisaasa ilaat suli isumaqatigiinngissutigineqartut, misissuinerit atuagassiami New Scientist-imi allaatigineqartut takutippaat cannabis ajoqusiisinnaasoq.

Harvard-universitetip misissuititsinerani ullut tamaasa marihuanamik pujortartartut atuinikinnerusunut naleqqiunneqarput. Eqqarsartaasiinik misissuinerup assigiinngissuteqalaanngitsut paasineqarpoq. Pineqartulli sungiussisinnaassusiinik misissuinerup takutippaa pujortarnikkaat arlaminnit sungiussiumaarnertunerusut.

Universiteti alla marihuanatortuaannartunik cigarettinillu pujortartartunik ukiuni 15-ini misissuivoq. Pineqartut siulliit ullormut marihuanat pingasut sisamalluunniit pujortarajuppaat, pineqartullu aappaat ullormut ikinnerpaamik cigarettit 20-t pujortartarpaat. Pineqartuni taakkunani marlunni quersortartut bronkitisertullu amerlaqatigiipput. Puaannik misissuinerup takutippaa celliisa ajoquserneqarnerat assigiingajattut.

Marihuanatortartut pujortarnikinnerujussuupput, paasineqarporli marihuanamik cigarettit cigarettinit nalinginnaasunit pingasoriaammik usseruteqarnerusut. New Scientist nangiippoq: „Marihuanatortartut itinerusumik sivisunerusumillu ilummoorussisarput.

Aammattaaq marihuanamik pujortartartut puaasa celliisa bakterianut akiuussinnaanerat cigarettinit pujortartartunit 35 procentimik sanngiinnerupput.

[Suminngaanneernera]

U.S. Navy photo

[Qupp. 11-mi ungalusaq]

Angajoqqaanut „unnerluut annernartoq“

Afrika Kujarlermi aviisimi Saturday Star-imi allaaserisami pingaarnermi Afrika Kujallermi inuusuttut akornanni ikiaroortartut annilaarnartumik amerleriarnerat allaatigineqarpoq, aviisilu nangippoq:

„Qitornatta taamaaliortarnerat [ikiaroortarnerat] uagutsinnut angajoqqaajusunut innuttaaqatigiinnullu tamarmiusumut unnerluutaavoq annernartoq. Sapaatip-akunneri tamaasa aningaasarsiniarluta nunallu piinik pingaartitsinerup alteriani pallorfiginninniarluta suleruloortarpugut. Meeqqat sammeqqupput qasutitsisarlutillu. Ilagigaangatsigilli piffissamik atorluaasarpugut? Akornusersuiunnaarsinniarlugit aningaasanik tuninissaat ajornanngitsuararsuuvoq. Isumakuluutaannik, neriuutaannik ajornartorsiutaannillu tusarnaarnissaanit ajornannginneruvoq. Unnugu neriniartarfimmiilerutta TV-lluunniit saani qasuersaalerutta sulerinersut ilisimassavarput?“

Imaluunniit, nangissinnaavugut, qanoq eqqarsarnersut?

[Qupp. 10-mi assiliartaq]

Inuppassuit sunnertisimanartunik atornerluiunnaarnissaminnut kajumissisinneqarsimapput