Niagarap qorlortorsui misigisaq killitsinnangaartoq

UNGASINNGITSUKKUT pissanganartumik misiliivunga: Niagarap qorlortorsui qanillivillugit tikippakka. Takusamma ataqqinningaalersippaannga. Ikinngutikkalu Canadami qorlortorsuaq hiistip aloqutaatut ilusilik, ilusini pissutigalugu taamatut atserneqarsimasoq, tikipparput. 1958-imi siullerpaamik takuara, kingornalu arlaleriaqalunga tikittarlugu, ataaserli misilinngisaannarpara: qorlortorsuit tikingajavillugit kuussuakkut umiarsuarneq. Takornarissanut angallassissut Maid of the Mist 1848-mi angalalermalli taamaaliornissamut periarfissaqaraluarpoq. Millionillit angalaneq pissangartoq misilereerpaat. Misigisaq immikkuullarissoq misilittussanngorpara.

Umiarsuit Amerikamit Canadamiillu akuttoqatigiissumik aallartarput, utaqqisoqartuaannarpoq. Takornarissat assigiinngitsunik utoqqaassusillit, meeraaqqanut allaat, isugutanneranut illersuutissaminnik plastikkinik sialussiutinik oqittunik kavaajalersimasut takuagut. (Akiani Amerikap qorlortorsuanut takornariartut sungaartunik sialussiutinik kavaajaqartarput.) Takornarissanut angallassissut Maid of the Mist VII 582-nik ilaasoqarsinnaavoq. 132 tonsinik oqimaassuseqarpoq, 24-meterisut takissuseqarluni 9 meterisullu silissuseqarluni. Maannakkut umiarsuit sisamat, Maid of the Mist IV, V, VI aamma VII angalapput.

 Masannissatsinnut tullinnguuppugut

Tunuleriiaarlutik utaqqisunut ilanngutiinnaqaagut, takornarissallu masallutik Maid of the Mist VII-imit nioorareermata umiarsuarmut ikioraavugut. Pissanganartumik angalanissarput ilimagaara. 1 kilometerisut ungasitsigisumiittumi imeq qanngululluni tasinngortamut 52-meterisut atsinnerusumut qorlorpoq. Angallaterput Amerikap qorlortorsuata tungaanukarpoq. Amerikami Qorlortorsuup 54 meterisut ammut qorlortup ataani kaavittuliortoq  ingerlavigaarput. * Pissanganarsigaluttuinnarpoq.

Imeq qannguluttoq qanilliartortillugu pissanganarsiartuinnarpoq. Sivitsunngitsoq anori pissutaalluni silaannarlu isugutaqangaarmat assiliisoqarsinnaajunnaarpoq. Soorluli aquttoq sivisoorujussuarmik qorlorfianukarpoq, imeq minutsimut 168.000 kubikmeterisut annertutigisoq qanngululluni umiarsuup sioraanut kuuppoq. Qanngulunnera qoqianngunaannarpoq. Suaartaraluaraanni imminut tusaanissaq ajornarpoq. Uummatiga kassuttupilussuuvoq. Niagarap ernga nillertoq minguikkunartoq najorsiffigaara. Misigisara puigunaatsuuvoq.

Piffissaq naassaanngitsutut misiginartoq qaangiummat, aquttoq kiisami kinguporsulerpoq, umiarsuarlu uterniarluni navianartumit ungasilliartorpoq. Oqiliallaqalunga anersaamivunga. Ajorata aniguivugut. Tamannali qularutiginngivippara, umiarsuaatillit angallassinerminni suli ajunaartoqarnikuunngimmata. Emil Bendep, umiarsuaatileqatigiiffiup pisortaata, ilaasinnaasut amerlanerpaaffianut pujortullit tamaasa naammattunik puttaquteqarnerarlugit annanniuteqarnerarlugillu uppernarsaavigaatigut. Titanic-imitut kukkusoqanngilaq!

Qorlortorsuit ilorpariartorput

Qorlortorsuarnut ujaqqat kaanngarlutik nakkaasarnerat sunniussimavoq. Niagarap qorlortorsui maannakkut inissisimaffimminnut ukiuni 12.000-ni kingullerni 11 kilometeringajannik ilorpariarsimanissaat missingerneqarpoq. Piffissap ilaani qorlortorsuit ukiumut meteri ataaseq ilorpariartarput, ujaqqat sinaaniittut kaanngarlutik nakkaasarmata. Maannakkut ukiut qulikkaarlugit 36 centemeteriinnarmik ilorpariartarput. Sooruna ujaqqat sinaaniittut kaanngarlutik nakkaasartut?

Erngup kuuffigisaa qalleq tassaavoq ujaqqat ilaat dolomiti. Ikiariissitaartut ataanipput ujaqqat siorangasut aqittut aamma ujaqqat ilaat marrangasut. Ikiariissitaartut alliit kuugussaaneratigut qaarsumerngit ujaqqat siorangasuusut kaanngarlutik qorlortorsuup naqqanut nakkaasarput.

Imeq maanngaannartinneqanngilaq

Imerujussuaq Niagarap kuussuatigut 56 kilometeriinnaasukkut kuuttoq Tasersuarnit tallimaasunit sisamaneersoq kuuppoq. Eriep tasersuanit avannamut Ontariop tasersuanut kuuppoq. Kuuk takinngitsoq USA-mut Canadamullu innaallagissamik pilersuisarpoq. Silarsuarmi innaallagissamik pilersuinerpaasutut oqaatigineqarpoq, erngup nukinganik nukissiorfiit Amerikamiittut Canadamiittullu ataatsimut 4.200.000 kilowattimik sakkortussuseqarput. Imeq Niagarap kuussuaneersoq qorlortorsuit timaanni kaavittukkoortinneqartarpoq.

Nuannersoq alutornangaartorlu

Niagarap qorlortorsui katernaarpassuarnit ornigarneqarnerpaasarput. Filmi Niagara 1953-imeersoq tamatumunnga pissutaavoq. Qorlortorsuit unnukkut qinnguartaatinik qalipaatilinnik qaammarsarneqartartut, nunarsuup ilamernga alianaalluinnartoq allatut kusanassuseqalersittarlugu alutornangaassuseqalersittarpaat. USA-mukaraanni Canadamukaraanniluunniit tupinnartorsuarlu tamanna aqqusaarnagu, takusaqanngitsuussaatit. Pissanganartumik misigisaqarusukkaanni umiarsuarmut ilaanissaq puiorneqassanngilaq. Misigisaavoq puiunaatsoq peqqissimissutiginavianngisat! — Nassiussaq. (gE 8/7 01)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 26-mi ungalusaq/​assiliartaq]

NIAGARAP QORLORTORSUA QULAALLUGU IKAARTAAT KABELITIGOORTOQ ILAAFFIGALUGU

Qorlortorsuarnit 4,5 kilometerisut ungasitsigisumi sarfaq kaavittuliortoq „Whirlpool Rapidsip isuani, Niagara Gorge-p avannamut-kangimut sangorujussuarnerani pinngortarpoq. Sarfaq kaavittuliortoq aligortut qorsooqqitsigisoq sangujoraarluni qunnerup aminnersaatigoorluni aanngartarpoq.“ — Ontario Niagara Parks.

Niagara Spanish Aero Car (ikaartat kabelitigoortoq) ilaaffigalugu kuussuup immikkoortuata maluginiarnartortaa isikkiviginnerpaaq takuneqarsinnaavoq. Ikaartaammut kabelitigoortumut ilaalluni kuussuarmut isikkiviit tupinnartut alutorsaatigineqarsinnaapput. Sooruna „Spanish“ Aero Car-imik taaneqartoq? Ikaartaammik ilusilersuisoq sanasorlu Spaniamiuummat, ingeniøri Leonardo Torres Quevedo (1852-1936). Ikaartaat 1916-imili atorneqalerpoq, ataasiinnarmik taamaattumik sanasoqarnikuuvoq.

[Qupp. 26-mi diagrammi/​assiliartaq]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

UJAQQAT SINAANIITTUT KAANNGARLUTIK NAKKAASARNERAT pissutaalluni qorlortorsuit 1678-imiilli 300 meterit missiliorlugit ilorpariarsimapput, annerusumilluunniit

1678

1764

1819

1842

1886

1996

[Suminngaanneernera]

Source: Niagara Parks Commission

[Qupp. 27-mi nunap assingi]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

CANADA

USA

CANADA

USA

Eriep tasersua

Niagarap Qorlortorsui

Niagarap kuussua

Ontariop tasersua

[Qupp. 25-mi assiliartaq]

Amerikami Qorlortorsuaq

Canadami qorlortoq hiistip aloqutaatut ilusilik

[Qupp. 26-mi assiliartaq]

Niagarap Qorlortorsui ukiukkut unnukkut qinnguartarneqartut