Silarsuaq qimerloorparput

Atornikunik atueqqiilluni isumassarsiullaqqissuseq

Naasorissaasorpaaluit Perup avannaani illoqarfiup Trujillop eqqaaneersut, puiaasat ataasiaannartakkat atorlugit 8 kilometerisut takitigisumik sulluliorsimapput. Lima-mi aviisi El Comercio naapertorlugu naasorissaasut 81-it nunami naggorluttumi pisiarisimasaminni puilasumik nassaarsimapput, imerlu narsaatiminnut aqqutissiussallugu ruujorilersuinissamut akissaqanngillat. Ilaat isumassarseriataarluni puiaasarpassuarnik plastikkinik atorunnaarnikunik pisivoq. Ullut 14-ni puiaasat 39.000-t qaavi naqqilu piiariarlugit katiterlugit sulluliaraat. Puilasuliornissap tungaanut erngup aqqutissaa.

Nunap iluatigut sulluliliaq takinerpaaq ammarneqarpoq

Silarsuarmi nunap iluagit sulluliliaq takinerpaaq Norgemi ammarneqarpoq, aviisi Frankfurter Allgemeine Zeitung allappoq. Lærdalimi nunap iluatigut sulluliliap 24,5 kilometerisut takissusillip Norgemi illoqarfiit annerit marluk, Oslo aamma Bergen attassusilerpai. Siornatigut biilertut qaqqami aqquserngit sangujoraartut ingerlaviginngikkunikkit kangerluk ikaarlugu ikaartaammut ilaasariaqartarput. Nunap iluatigut sulluliliami nutaami isumannaassuseq pingaartinneqangaarpoq. Ajoqusertoqassappat 500 meterikkaarlugit oqqiffissaqarpoq, pujoq gassillu toqunartortallit silaannarissaatikkut ikuallajaatsukkut aniatinneqartarput, ajunaartoqassappallu atortorissaarutit piareeqqallutik. Inuppassuit nunap iluatigut sulluliliakkoornissaq siooragaat, Lærdalimilu nunap iluatigut sulluliliaq qaqqap iluani inersuarnut immikkoortunut sisamanut aggorneqarsimavoq. Inersuit ullup qaamarnganik qaammarsarneqartutut silaannarittutullu isikkoqartinniarlugit iikkat qullersuarnik tungujortunik qaammarsarneqarput. Taamaattoq misissuinerup takutippaa Norgemeersut 25 procentiat nunap iluatigut sulluliliakkoornaveersaassasut, ajunaartoqarnissaq ikuallattoqarnissarlu siooragigamikku.

Takunnissinnaanissamut vitaminit

Isit qarasaasiamik qimerluuisut qarasaasiami toornernut qaamasunut taartunullu naleqqussartuartariaqarput, peqqinnissamut tunngasunik quppersagaq Polenimeersoq Zdrowie allappoq. Isit rhodopsinimik atuisarput qaamarngup sakkortussusianut naleqquttumik, taannalu tassaavoq qalipaatissaq ammip iluani qaamanermut malussajasoq isigisinnaassutsip pinngitsoorsinnaanngisaa. Rhodopsin A-vitamininit, pingaartumik tingunniittumit saarulliullu tinguata iginneraniittumit sananeqartarpoq, atuagassiaq allappoq. Orsutornaveersaaraanni kolesterolitornaveersaarlunilu nerisassat betacarotetallit nerineqarsinnaapput, taakku seqernup qaamarnganit A-vitamininngortinneqartarmata. Naatitat sungaartut, aappaluartut, aappaluttut qorsunnillu qalipaatillit, paarnallu abrikosit, ferskenit, paarnarsuit, melonit mangollu Betacarotenertaqarput.

Milutsitsinermi iluaqutit suli amerlanerusut

„Meeqqavit silassorissusaa pitsaanerulersikkusuppiuk?“ atuagassiaq Psychology Today aperivoq. „Iliuuserisassatuarisat tassaagunarpoq anaanaasup immuata taartaanut taarsiullugu miutsitsisarnissat“ Orsoq seernartoq nalinginnaasoq anaanaasup immuaniittoq — docosahexaensyre aamma arachidonsyre — sianiutit inertiartornissannut sunniisarunarpoq. Misissuinerit takutippaat „meeqqat orsumik seernartumik nerisaqartut, meeqqanut allanut sanilliullugit eqqaamallaqqinnerullutik, ajornartorsiutinik aaqqiillaqqinnerullutik oqallorinnerusartut,“ atuagassiaq allappoq, taamaalillunilu anaanaasup immuata pitsaanerunera ersersippaa.

„Ilisimatuut aamma nammineq kulturigisami nerineqartartut mamarineqarnerusarnerannut pissutaasut paasisimavaat,“ atuagassiaq Science paasissutissiivoq. „ Anaanaasut naartunerup milutsitsinerullu nalaani gulerodip isseranik imertarpata, meeqqap taanna mamarilissavaa. . . . Ilisimatusarnerup ersersippaa anaanaasup immua immummit taartaasumit pitsaanerusoq, meeqqat inuussutissanut assigiinngitsunut sungiussinerulersittarmagit“ „nerilluarsinnaasaannillu ilitsersuuttarlugit. Tamanna naartusut milutsitsisullu nerilluartarnissaata pingaaruteqassusianik ersersitsivoq.“

 Akiitsoqaleqinak

Tuluit Nunaanni atuisut kattuffiat „paasititsiniaanersuaqartitsisimavoq ima qulequtserlugu Akiligassat akiitsunngorteqinagit. Akiitsorpassuaqaleriataarsinnaanermut mianersoqqussutaavoq,“ nutaarsiassaleriffik Newstream.com allappoq. Naalagaaffimmi unammilleqatigiinnermut oqartussaasut naapertorlugit atuisut akiitsui ukiut sisamat kingulliit ingerlaneranni 60 procentit sinnerlugit qaffariapiloorsimapput. Agguaqatigiisillugu innuttaasut tamarmik 30.000 koruunit missaata nalinganik qularnaveeqquserneqanngitsunik akiligassaqarput. Oqartussaasoqarfiup qulaani taaneqartup akiligassarsinissamut akissaqarnerluni eqqarsaatiginneqqissaarnissaq siunnersuutigaa. Siunnersuut alla tassaavoq aningaaseriviit pisiniarfiillu neqeroorutaannik pasiniaasarnissaq naleqqiussisarnissarlu. Amerlasuut pisiniaraangamik akinik ilisimaarinnittuusarput, erniaritinneqartulli isorinagit akueriinnartarpaat. Oqinnerusumik atugaqarsinnaaneq takuniarlugu aningaaseriviit aningaasanillu tigutsisivillit ernialiuttaagaannik ukiumoortumik naatsorsuusiami naleqqiussisarnissaq silatusaarnerussaaq. Nammassinnaanngisamik akiitsoqalernermi ikiortissarsiornissaq tulliatut siunnersuutigineqarpoq.

Aids siaruaakkiartupiloorpoq

Ukiumi 2000-imi inuit 5 millionit sinnerlugit nappaassuarmik hiv-mik tunillatsissimapput, nalunaarusiaq Joint United Nations Programme on HIV/AIDS Silarsuarmi Peqqinnissakkut Suliniaqatigiiffissuaq ikiortigalugu paasissutissiivoq. Taamaalilluni nappaassuarmik hiv-mik tunillatsissimasut 36 millioninngorput, 1991-imi naatsorsuutigineqartunit 50 procentinik amerlanerullutik. Europap kangiani nappaalanersuartut tuniluussimavoq; tunillatsissimasut ukiup ataatsip ingerlanerani marloriaatinngungajassimallutik. Amerlanersaat ikiaroornartumik kapoortartuupput. Nalunaarusiap maluginiarsimavaattaaq nunani pigissaarfiusuni pitsaaliuiniarneq unissimasoq ikiaroornartumillu atornerluisartuni anguteqatinoortartunilu aids siarualersimasoq. Afrikami Saharap kujasinnerusortaani tunillatsittartut aatsaat amerliartorunnaarunarput. Tamaani 25,3 millionit tunillatsissimapput. Nappaalanerup tuniluutilernerata kingorna inuit 21 millionit toqusimapput.

Qarasat atoruk!

„Qarasarput atortarutsigu inuuneq tamaat poqersuutiinnarsinnaavarput,“ atuagassiami Vancouver Sun-imi allassimavoq. „Atuarit, atuarit, atuarit“, dr. Amir Soas, USA-mi Ohiomiittumi Case Western Reserve University Medical School-imeersoq oqarpoq. Utoqqaliartortilluni qaratsap pisinnaassusianik attassiinnarniaraanni oqaatsinik pikkorissarnermut peqataanikkut, nipilersuutit ilaannik ilinniagaqarnikkut imaluunniit qiimmannartunik isumassarsinartunillu oqaloqateqartarnikkut anersaakkut piginnaassutsimik eqeersaasunik sammisaqartariaqarpoq. Dr. Soas oqarpoq „qaratsamik uummarissaataasinnaasut suugaluartulluunniit.“ Fjernsynimik isiginnaartarneq annikillisaqquaa. „Fjernsynerneq qaratsamut uummarissaataanngilaq“, dr. Soas oqarpoq. Atuagassiaq nangilluni allappoq qarasaq peqqissoq iltimittaaq pisariaqartitsisoq — taannalu taqqakkut tunniunneqartarpoq. Taamaammat timersorneq peqqinnartunillu nerisaqarneq, uummallulernissamut sukkulernissamullu nappatsaaliuisartut, qaratsamut uummarissaataasarputtaaq.

Oqarasuaammik angallattakkamik oqalunnermi ajunaarnerit

Aqqusinikkut angallannerinnarmiunngitsoq oqarasuaatikkut angallattakkamik oqalunneq ulorianarpoq. Japanimi qimutsuitsuni atorfilik nalunaarpoq qimutsuitsut unittarfianni ilaasut oqarasuaammik angallattakkamik oqalunnerminnik ima aallussisartigisut allaat sumiinnertik puigortarlugu. Aviisip Asahi Evening News-ip ilaatigut allaaseraa angutip inuusuttup oqarasuaatikkut oqalutsilluni qimutsuitsut ingerlaffiat qulangerlugu sikinnermini ajunaarnera. Piaarinaatsoorluni oqaluussaminut sikimmat niaqua qimutsuitsunit eqqorneqarpoq; qujanartumik „isimi talerpia-tungaatigut kimillatsilaaginnarpoq.“ Ajunaarnermi allami „ilinniarnertuunngorniaq oqarasuaatikkut oqaluttoq qimutsuitsut ingerlaffiat qulangeramiuk qimutsuitsunik usisartunit aportilluni ajunaarpoq.“ Qimutsuitsut unittarfianni sulisut oqaluttuarput inuit oqarasuaatitik qimutsuitsut aqqutaannut nakkaasaraat. Angut 26-nik ukiulik oqarasuaatiminik aallerniarluni aqqartoq aportilluni ajunaarpoq. Qimutsuitsuni atorfillit inunnik „eqqaamaqqusigaluarput qimutsuitsut unittarfianiitilluni ulorianartuusinnaammat.“