Uillup tupinnartuutini qulaarpai

SUNAANA imermit arrortinneqarsinnaanngitsumik sakkortoorsuarmik lim-iliortartoq, støvsugerisut iliortartoq, sananeqaatillu kingornuttakkat ajoquserneqartillugit aaqqissuusseriaatsimik ilisimatuunik ilinniartitsisartoq? Tassaavoq uiloq suunngippasikkaluaq.

Uiloq nunarsuarput tamakkerlugu nassaassaavoq. Ilaat immamiittarput, ilaat kuunniittarlutik tatsiniittarlutillu. Uillup timaa qituttoq inuup amiatut ittumik qaleqarpoq, uliguamik taaneqartartumik. Uumasut qituttut allat assigalugit uliguaa qaleruaanut avallernut nipunngavoq, qaleruaalu taanna nerisarisartagaanit imermillu avatangiisaanit pissarsiarisartagaanit calcium-imik karbondioxid-imillu sanaajuvoq. Tamatuma assigissavaa inuit uagut ujaqqanik nereriarluta aqajaqqutsinni uutseriarlugit nerisatta sananeqaataasa ilaannik timerput piiaatikkipput ingerlaannaq iiganngortunik qalianngortunillu. Ilisimatuulli uillup qaleruaa tupigusuutiginagu isigaasaa tupigusuutigisarpaat.

Uillup lim-ia sakkortooq

Uillumik ujaqqamut nippusimasumik peersiniaasimasut nalunngilaat qanoq nippulluartigisimasartoq. Suumuna ima nippusimatigilersittaraa allaat timmissap perlilersup sigguanut malissuarnullu akiuussinnaalersillugu? Qaleruaasa akornannit nuisasartup uillup isigaasaata oqqatut isikkullip nipputsittarpaa. Isigaasaa tamarmi tukimut kiggaqarpoq qinersilinnik. Qinersit ujalussiaasamik imerpalasumik protein-ilimmik amitsunnguamik tasisuasumik 2-3 centimeterisut takitigisumik ingerlaannaq issortartumik seerisitsisarpoq. Ujalussiaasap isuata silinnersaa nipputtartumik seerisitsisarpoq. Taamaalereerpat uillup isigaasani nikisissavaa, nipititsinerlu siulleq naammassivoq. Ujalussiaasat amitsunnguit inissilluakkat iluaqutigalugit uiloq imminut nipputsittarpoq, soorluli tupeq noqarusersugaq. Minutsit pingasuinnaat-sisamaannaat atorlugit taamaaliortarpoq. Titartagaq takuuk.

Lim-i sakkortooq toqunartortaqanngitsoq ima ajornanngitsigisumik seerisoq teqeqqunut sunulluunniit anngussinnaasoq allaallu immap iluaniittumik suugaluartumilluunniit nipititsisinnaasoq eqqarsaatigeriassagit. Umiarsuit timitai aaqqissuunneqarnialeraangata akunnerpassuarni amutsivimmiinnissaraluat pinngitsoortissinnaassagaluarpaa. Amiut imermik arrortinneqarsinnaanngitsoq manngertornermullu illersuutitalik atorneqarsinnaalissagaluarpoq. Kilernernut nipititsissutaasinnaasoq pitsassuaq naviananngitsutsiarsuarlu, aammalu saanernut naffakunut katiterutitut atorneqarsinnaanera pilattaasartut nuannaarutigissagaluarpaat.

Kigutit nakorsaasa ilaartuutitut kigutinullu naffakunut atorsinnaassagaluarpaat. Periarfissarpassuit taassaanngingajappulluunniit. Taamaattorli ilisimatuut uillut atorlugit sakkortuumik lim-iliornissartik naatsorsuutiginngilaat. Uillunit 10.000-init lim-i grammi ataasiinnaaq pissarsiarineqarsinnaavoq, taamaattumik uillut nungunneqarnerinik tamanna kinguneqassaaq. Uillullu assigiinngitsut ilarpassui nungunneqarnissaminnik navianartorsioreerput. Akerlianik ilisimatuutut misissuisartut amerikamiut uillup sananeqaatai protein-init tallimat uillumik nipputsitsisartut immikkoorteriarlugit assilillugit sanasimavaat. Ungasinngitsukkut proteinit tamakku amerlasoorsuanngorlugit laboratoriani sananeqassapput, suliffissuarnilu assigiinngitsuni  misilerarneqassapput. Aammattaaq tuluit ilisimatuuisa proteinit nipputtartut ilaat ataaseq misissugaraat. Uilorli suli tassuunakkut siuarsimaneruvoq. Nippuffissanut assigiinngitsunut ataasiakkaanut proteinit qanoq akulerussornissaat uillup kisimi pigeriikkamisut nalunngilaa. Molekylærbiologi Frank Roberto tupigusulluni ima aperisimavoq: „Tupinnartumik sanaaq taanna qanoq ilaarneqarsinnaava?”

„Støvsugeri“ sulisoq

Uillut imermik sukujuiaanermikkut inuussutissaminnik pisarput. Uillut amerlanerit ullormut literinik arlalinnik imermik milluaariarlutik ilti inuussutissallu immikkoortitiinnarnagit aamma bakteeriat uloriaanaatillit akuutissallu toqunartortallit immikkoortitertarpaat. Taamaattumik uillut imermik eqqiaallaqqissorujussuupput imermillu mingutsitsinermik kalerrisaarisarlutik. Norgep avataani Ekofiskip eqqaani uuliasiorfiup imartaanut uillut untritillit arlallit ilineqarsimapput. Kemikaliat qallukkat uumasut ajoqutigineraat paasiniarniarlugu ilisimatuut qaammatialuit allortarlugit uillut qaqittarpaat qaleruaallu qanoq mingutsitaasimatiginersut uuttortartarpaat. 1986-imiilli uillut uiluiillu Amerika Kujalliup imartaani nunataatalu imertaani taamatut suliaqartinneqarsimapput. Suliniut taanna Mussel Watch Project-imik taaneqartarpoq. Uillut qanoq kemikaliaqartiginerinik ilisimatuut ukiumut ataasiarlutik uuttortaagaangamik erngup pitsaassusaata allannguutigisinnaasai paasisarpaat. Iluaqutaaqaaq.

Uiloq zebramuslingimik taaneqartartoq imermi tarajoqanngitsumi uumasartoq inuit ilarpassuinit ajoqutaasutut isigineqartarpoq. Kullup kukianik annerunngilaq, Europallu Kangiata imartaani  uumasuuvoq. Umiarsuup imarpissuakkoortartup tankiminik imaarsisimanera pissutaagunarluni 1980-ikkut qiteqqunneranni Amerikamut Avannarlermut siaruaassimavoq. Pinngortitami akeraarukkami tasersuarni immanilu eqqaaniittuni siaruaatipallassimavoq. Erngup aqqutaanik militsinermigut aammalu umiatsiat naqqini, talittarfinni, ikaartarfinnilu amerliartupiloorsimagami aningaasat milliuunerpassuit nalinginut ajoqusiisimavoq. Tamatuma saniatigut aamma piffinni assigiinngitsuni uillut allat inangersimavai.

Uilorli taanna aammattaaq iluaqutaasimavoq. Imermik sorujuiaasinnaalluarami piffissap sivikitsuararsuup ingerlanerani qeqqussat immap qaaniittut peertarpai. Taamaalilluni tatsip uumasunit allanit uumasoqarfiusup naqqani naasartut naalluarnissaannik periarfissinneqarput. Uillup taassuma sorajuiaasinnaanera pitsassuaq imeqarfiit ajoqutaasunik bakteeriaajarnerinut immaqalu imikoorutip minguttaajarneranut atorsinnaanersoq ilisimatuut ullumikkut misissugaraat.

Pisinnaasai allat

Uillut ilaat imermi tarajoqanngitsumi uumasuusut ilaatigut akisoorsuarnik sapangaliortartut nalunngiliuk? Qaqortumik qillalaartortalinnik pinnersaateqarsimaguit imaluunniit atisatit taamaattunik attateqarsimappata imaassinnaavoq sananeqaataat uilluneersuusoq. Qillalaartoq taamaattoq qallunaatut perlemor-imik taaneqartartoq neriusaatut qalipaaterpassuaqarluni qillaalasartoq uillup qaleruaata iluatungaaneersuuvoq. Sapannganik sanaartornermut taanna amerlasuutigut atorneqartarpoq. Uiluinnut perlemor-imineq ilineqartarpoq, uiluiullu perlemor-imik annermik qallersortarpaa sapanganngortillugu.

Naluneqanngitsutut uiloq aamma nerineqartarpoq. Ukiuni utritilinni arlalinni uiloq inuussutissaqarluartoq assigiinngitsunik illinnartuliarineqartarsimavoq. Uillut uanitsulikkat hvidviinnimilu aalartitat, moules mariniére, franskit mamarilluinnarpaat. Spaniamiut nerisassiaminnut qalipaatigissaartumut paella-mik taaneqartartumut akuliukkusunneruaat, belgiamiulli uillut akooriarlugit pommes fritesilerlugit uunarnganut sassaalliutigisarpaat. Amerlasoorsuakkaarlugit uilorniartoqarajuppoq, kisianni Europami nunat ilaanni ilaqutariit tamarmik tamanna suliarisarpaat. Mianersoqqussut: Uillut mamarisuugukkit qulakkeeruk pisiniarfigisartakkat tatigisassaanersoq, aatsaallu nammineq uillunik katersuigit qularinngilluinnarukku imaq katersuiffiit mingutsinneqarsimanngitsoq.

Uillut suli isertugaateqarnersut kiap ilisimavaa? Assersuutigalugu ilaasa ukiut untritillit sinnerlugit uumasarnerinut suna pissutaava? Uiloq uummateeraqarpoq aammik qaamasumik pumperisumik, qarasaqanngilarli. Qanoq ilillunilu uani oqaluttuarineqartut tupinnartut iliuuserisinnaavai? Biibili ima akissuteqarpoq: ’Nuna apereriassagit ilitsersuutissavaatsit;aalisakkat immamiittut ilisimatissinnaavaatsit. Tamakkua tamarluinnarmik nalunngilaat [Jehovap] assaata tamaat pinngortissimagaa.’ – Jobi 12:8, 9. (gE 9/22 01)

[Box/Picture on page 24]

Sananeqaatit kingornuttakkat ajoquseraangata aaqqissuuteqqittarpai

Uillut ilaat nunarsuatta inuuffigiuminaannersaasa ilaani uumasuuvoq, tassalu Atlantikup qeqqani imermik uunartumik puilasoqarfiusumi, puilasullu taakku kemikalianik toqunartortalinnik qummut tissalutsitsisarput uillup sananeqaataanik aseruiuartunik. Uillulli enzymit immikkuullarissut atorlugit dna-ni nammineq aaqqissuuttarpaa. Ilisimatuut enzymit tamakku misissugaraat neriuutigalugu nappaatit utoqqalinerullu kingunerinik inuit dna-visa ajoqusertarneri qanoq aaqqinneqarsinnaanersut paasisinnaassagitik.

[Qupp. 25-mi diagrammi/​assiliartaq]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

Uilorpassuit najummatsertariaasiat

Isigaasaq

Kanaartaq

Ujalussiaasaq Byssus-iusoq

Ujalussiaasaq

Nipputtartoq

[Qupp. 24-mi assiliartaq]

Uillut imermik sukuluiaallaqqittorujussuupput

[Suminngaanneernera]

Ontario Ministry of Natural Resources/Michigan Sea Grant

[Qupp. 25-mi assiliartat]

Perna viridis

Uiloq tungujortoq

Uiloq Zebra

Mytilus californianus

Villosa iris

(Uillut angissusiviat assimi najoqqutarineqanngillat)

[Suminngaanneernerat]

Uiloq Perna viridis: Mote Marine Laboratory-mit akuerineqarluni; uiloq zebra: S. van Mechelen/​University of Amsterdam/​Michigan Sea Grant; uiloq villosa iris assimilu allermi saamia-tungaaniitut: © M. C. Barnhart

[Qupp. 26-mi assiliartaq]

Spaniamiut nerisassiaat, uillunik sinaakkusersorneqarajuttarpoq