Gigti annernartoq innarluuteqalernartorlu

„NAMMINEQ MISIGISIMANNGIKKAANNI QANOQ ANNERNARTIGINERA TAKORLOORNEQARSINNAANNGILAQ. ISUMAQARLUNGA TOQU KISIMI NIPAALLISITSISINNAASOQ.“ — SETSUKO, JAPANIMIU.

„16-INILLI UKIOQARLUNGA NAPPAATIGILERPARA,TAAMAAMMAT INUUSUTTUUNNINNIK ARSAARNEQARSIMASUTUT MISIGIVUNGA.“ — DARREN, TULUK.

„NAPPARSIMANINNI INNANGAANNARTARIAQARAMA INUUNINNI UKIUT MARLUK ANNAAVAKKA.“— KATIA, ITALIAMIU.

„NAGGUSSAKKULLI ANNIALERAMA INUUNERA TAMARMI ANNIARNERINNAAVOQ.“ — JOYCE, AFRIKA KUJALLERMIU.

GIGTERTUT ilaasa ajornartorsiutitik taamatut oqaatigaat. Ukiut tamaasa inuit millionillit anniaatit, aalassarlusisimanerit innarluuteqarlernerillu gigternermik imaluunniit artritisimik, aamma nappaat ’reumatiske’-mik taaneqartartumik, pissuteqartut katsorsartinniartarpaat.

USA-miinnaq inuit 42 millionit avallunnermik nappaateqarput, avallutullu arfiniliugaangata ataatsip nappaatini innarluuteqaatigilersarpaa. USA-mimi avallunneq innarluuteqalernermut pissutaagajunnerpaavoq. „Nunap tamakkerluni tunisassiorsinnaanerata appariarneratulli,“ aningaasaqarnermut sunniuteqarpoq, USA-mi Nappaatinik nakkutiginnittarfimmit Pitsaaliuisarfimmiillu tamanna nalunaarutigineqarpoq. Gigtimut katsorsartinnerit gigtilu pissutigalugu sulisinnaajunnaarnerit Amerikami inuiaqatigiinnut ukiumut 64 milliard dollarinik (koruunit 500 milliardit sinnerlugit) akeqartarput. Silarsuarmi Peqqinnissakkut Suliniaqatigiiffiup, WHO-p misissuinerata takutippaa nunani ineriartorfiunnginnersuni soorlu Brasiliami, Chilemi, Filippinnerini, Indiami,  Indonesiami, Kinami, Malaysiami, Mexicomi Pakistanimi aamma Thailandimi ajornartorsiut taanna „nunani suliffissuaqarfiusunitulli annertutigingajattoq“.

Utoqqaat kisimik gigtertarnerannik oqartarneq eqqunngilaq. Ilumoorpoq avallunnerup kinguneri utoqqaliartortilluni ajorneruleriartortartut, gigtili nalinginnaanerpaasoq, naggussatigut gigterneq (reumatoid artritis), 25-t 50-illu akornanni ukiullit nappaatigilertarpaat. USA-mi gigtertut tallimaagaangata pingasungajaat 65-it inorlugit ukioqartarput. Tuluit Nunaanni gigtertut 8 millioniusut akornanni 1,2 millionit 45 inorlugit ukioqarput. 14.500-nit amerlanerusut meeraapput.

Ukiut ingerlaneranni gigtertut amerliartupiloorput. Ukiuni qulini tulliuttuni Canadami millioninik amerleriarsimassapput. Afrikamut Asiamullu naleqqiullugu Europami gigtertoqarneruvoq, nunanili siulliullugit taaneqartuni aamma atugaagaluttuinnarpoq. Gigtertut amerliartupiloormata WHO-p ukiut 2000-miit 2010-mut Aalassarinnerup Ukiuisut Qulikkaatut suaarutigisimavai. Piffissap tamatuma iluani nakorsat allallu peqqinnissaqarfiup iluani tamakkuninnga ilisimasallit silarsuaq tamakkerlugu avallunnermik eqqugaasimasut inuunerat pitsanngorsaaviginiarlugu suleqatigiinniarput.

Nappaat annernartoq ataatsimut gigtimik taaneqartartoq pillugu suut ilisimaneqarpat? Kikkut gigtileriataasinnaappat? Gigtertut qanoq ajunngitsumik inuuneqalersinnaappat? Katsorsaatissaqalissava? Apeqqutit tamakku allaaserisani tulliuttuni sammineqarput.

[Qupp. 3-mi suminngaanneernera]

X ray: Tarrarsuinermi asseq ukunannga akueritilluta atorparput: Arthritis Research Campaign, United Kingdom (www.arc.org.uk)