Guutimut tatiginninnerup napatippaanga

OQALUTTUARTOQ: RACHEL SACKSIONI-LEVEE

NAZISTIT TIMMISARTUISA QAARTARTUNIK NAKKAATITSISARTUT ATORTUINIK SULIAQARUMANNGINNAMA PAARSISUP ISATTARMANGA, PAARSISUP ALLAP OQARFIGAA: „TAAMAALIORNERIT ILUAQUTAANAVIANNGILAQ. ’BIIBILIMIK ATUAQQISSAARTARTUP’ GUUTIMINUT ILUMOORNIARLUNI TOQUMUT UNATARNEQARNISSANI ORNIGINARTINNERUAA.“

TAMANNA pivoq 1944-mi Beendorffimi arnanut pinngitsaaliissummik sulisitsivimmi, Tysklandip avannaani taratsunik piiaaffiit eqqaaniittumi. Qanoq ilillungali arnanut pinngitsaaliissummik sulisitsivimmut pisimanerlunga, sorsunnersuullu kingulliup qaammataani kingullerni qanoq ilillunga aniguisimanerlunga oqaluttuarilaarallarlara.

1908-imi Amsterdamimi ilaqutariinni juutiusuni inunngorpunga niviarsiaqqanit pingasunit akullersallunga. Sorsunnersuaq kingulleq sioqqullugu Amsterdamimi juuterpassuit assigalugit ataataga diamantinik silisisartuuvoq. Aqqaneq-marlunnik ukioqartunga toquvoq, tamatumalu kingorna aataara uagutsinnut nuuppoq. Aataara juutiuvoq upperluartoq, juutillu ileqqutoqaat naapertorlugu perorsarluta.

Ataatattut diamantinik silisisarneq ilikkarpara, 1930-milu suleqatigalu katippugut. Marlunnik meerartaarpugut — Silvain, nukappiaraq qiimasoq takusassarsiorumatooq, aamma Carry, niviarsiaraq inequnartoq inussiarnersorlu. Ajoraluartumik aappariinnerput sivisunngilaq. 1938-mi aveqqammerluta Louis Sacksionilu, aamma diamantinik silisisartoq, katippugut. 1940-mi februaarip qaammataani panipput Johanna inunngorpoq.

Louis juutiugaluarluni upperisani aallutinngilaa. Taamaattumik juutit nalliuttorsiortarneri, meeraagallarama pingaartitarujussuakka, nalliuttorsiutigineq ajorpavut. Maqaaseqaakka, Guutimulli uppertuarpunga.

Upperisaq nutaaq

1940-p aallartilaarnerani, ukiumi tyskit Hollandimik tiguaaffianni, arnaq matutsinnut kasuttorpoq Biibililu pillugu oqaloqatigalunga. Oqaasiinik paasisaqarpallaartanngilanga, aggeraangalli atuagassianik tigusiuartarpunga. Atuartanngilakkali Jiisusimut tunngasunik sammisaqarusunnginnama. Ajoqersorneqarnera naapertorlugu Jiisusi tassaavoq juuteq tunussisimasoq.

Ullulli ilaanni angut matunnut kasuttorpoq. Aperaara: „Sooruna Adamip Evallu ajortuliornerata kingorna Guuti allanik inuliorsimanngitsoq? Sooq taama naalliunnartoqartigaa? Sooq inuit imminnut taama uumissortigaat sorsullutillu?“ Utaqqisinnaassuseqaruma apeqqutikka Biibili atorlugu akiniarlugit neriorsorpaanga.  Taamaattumik Biibilimik atuaqqissaaqatigiinnissaq isumaqatigiissutigaarput.

Jiisusilli Messiarsiunera suli akueriuminaatsippara. Qinunikkulli Guutimut saqqummiutereerlugu, messiarsimik siulittuutit Biibilimiittut atualerpakka, maannakkullu allatut isiginnittaaseqalerpunga. (Tussiaat 22:8, 9, 19; Esaja 53:1-12) Jehovap ikiuineratigut siulittuutit taakku Jiisusikkut eqquuttut paasivakka. Uima ilikkakkakka soqutiginngilai, Jehovamulli Nalunaajaasunngorniarninni akornusinngilaanga.

Isertortumik nalunaajaneq

Hollandip tyskinit tiguagaaqqanera piffissaavoq uannut navianartoq. Juutiuinnanngilanga, taanna pissutigiinnarlugu tyskit tigusanut katersuutitsivimmut inisseriaannaavaannga, aammali Jehovamut Nalunaajaasuuvunga, upperisarsiornikkut peqatigiiffik nazistinit nungusarniarneqartoq. Taamaattorli agguaqatigiissillugu qaammammut nalunaaquttap-akunneri 60-it atorlugit, allat kristumiut neriuutaannik paaseqqammisannik oqaluttuuttuartarpakka. — Matthæusi 24:14.

1942-mi decembarip qaammataani uiga suliffimminit unnukkut angerlanngilaq. Sunaaffa suleqatinilu suliffimminni tigusaasimasut. Takoqqinngisaannarpara. Uppeqatima siunnersorpaatigut meeqqakkalu isertorluta inuuleqqulluta. Amsterdamip immikkoortuani allami qatanngummi arnami najugaqarsinnaavunga. Sisamaallutali najukkami ataasiinnarmi najugaqarnissarput navianarpallaaqimmat, meeqqakka allanut inissippakka.

Arlaleriaqalunga peqqamik tigusarineqarneq ajorpunga. Unnuit ilaanni qatanngutip angutip cykelinik toqqorfissannukaappaanga, cykelilli qullia ajormat politiinit Hollandimiunit marlunnit unitsinneqarpugut. Qaammartartutik kiinannut seqerpaat takusinnaallugulu juutiusunga. Qujanartumik oqaannarput: „Ingerlaqqipallanniaritsi — pisuinnarlusili.“

Tigusaaneq parnaarussaanerlu

1944-mi maajip qaammataani ullup-qeqqa sioqqullugu oqaluussiartortillunga tigusaavunga — Jehovamut Nalunaajaasuunera pissutaanani juutiunerali pissutaalluni. Amsterdamimi parnaarussivimmukaanneqarpunga, ullunilu qulini parnaarussaallunga. Tamatuma kingornagut juutillu allat qimutsuitsumut ilaalluta tigusanut katersuutsitsivimmut Hollandip avannaata kangianiittumut Westerborkimut, katersuutsitsiviugallartartumut ingerlavugut. Tamaanngaanniit juutit Tysklandiliaanneqartarput.

Westerborkimi ningaara erneralu aamma tigusaasimasut naapippakka. Juutit akornanni kisiartaallunga Jehovamut Nalunaajaasuuvunga, Jehovamullu ikioqqullunga qinujuarpunga. Ullut marluk qaangiummata uanga, ningaara erneralu Polenimi toqoraaffinnut Auschwitzimukartussanut Sobiborimukartussanulluunniit nersutit qamutaannut ilaavugut. Tassanngaannaq atikkut taallunga suaarneqarpunga, qimutsuitsunullu allanut nuutinneqarpunga - inunnut ilaasartaatinut.

Diamantinik silisisartut suleqatigisimasakka qimutsuitsunut taakkununnga ilaapput. Diamantinik silisisartut hundredit missaaniittut Tysklandip avannaanut Bergen-Belsenimukaanneqarput. Kingornatigut paasivara ilinniagarisimasara annassutigisimallugu, juutimmi Auschwitzimukaanneqartut Sorbiborimukaanneqartulluunniit toqqaannartumik gasimik ipititsivinnukaanneqartarmata. Uigami, meeqqakkalu marluk ilaqutakkalu allat taakkununnga ingerlanneqarsimapput. Taamanikkulli qanoq pineqarsimanersut ilisimanngilara.

Diamantinik silisisartuusugut Bergen-Belsenimi barakimut  immikkoortumut inissinneqarpugut. Assagut peqqissaarluni suliassanut atortussaagatsigit allanik suliassinneqanngilagut. Suleqatigiinnilu kisiartaallunga Jehovamut nalunaajaasuugama upperisartaara nakimaallunga juuteqatinnut oqaluttuaraara. Tunussisimasutulli isigaannga, soorlu juutit ukiuni hundredelinni siullerni apustili Paulusi taamatut isigigaat.

Biibileqanngilanga, anersaakkullu kaallunga. Nakorsaq juutiusoq katersuutitsivimmiittoq Biibiliuteqarpoq, iffiaminernillu punniminermillu akilerlugit pissarsiaraakka. Bergen-Belsenimi ’suleqatigiit diamantinik silisisartut’ qaammatini arfineq-marlunni suleqatigaakka. Ajorisassaanngitsumik pineqarpugut, taamaammat juutinit tigusanit allanit qissimigaarneqartarpugut. Diamantinilli suliassatsinnik pissarsisoqarsinnaajunnaarpoq. 1944-mi decemberip ulluisa tallimaanni arnat juutit 70-it missaaniittut Beendorffimi arnanut pinngitsaaliissummik sulisitsivimmut ingerlanneqartunut ilaavunga.

Sakkussialiorusunngilanga

Tigusat katersuutitsiviit eqqaani qaarusunni, nunap qaavanit 400 meterisut atsinnerusumiittumi, timmisartut qaartartunik nakkaatitsisartut atortuinik sanasussanngortinneqarput. Suliamut tamatumunnga suleqataarusunnginnama unatarneqarpunga. (Esaja 2:4) Paarsisup saapiloorlunga aqaguani sulinissamut piareersimaqquaanga.

Aqaguani qaammat katersuuttunut ornigunnanga barakkimiiginnarpunga. Aallaaneqarnissara ilimagigakku uppernera pillugu Jehovamit eqqaamaneqarnissara qinnutigaara. Eqqarsaatinni tussiaat Biibilimiittoq uteqattaarpara: „Guuti tatigigakku siooranngilanga. Inuit soriarsinnaanngilaannga.“ — Tussiaat 56:12.

Barakkit ujaasiffigineqarput, silamukaanneqarpungalu. Tassa taamani paarsisut ilaannit arlaleriarlunga isattarneqarpunga aperineqarlungalu: „Kiaana suleqqunngikkaatit?“ Tamatigut akisarpara Guutip suleqqunngikkaanga. Taava paarsisup arnap allap oqarfigaa: „Taamaaliornerit iluaqutaanavianngilaq. ’Biibilimik atuaqqissaartartup’ * Guutiminut ilumoorniarluni toqumut unatarneqarnissani orniginartinneruaa.“ Oqaasiiata nakussatsingaarpaanga.

Anartarfinnik eqqiaaneq pillaatitut isigineqarmat suliaammallu maajunnarnerpaatut isigisara, taakkuninnga suliaqarnissara neqeroorutigaara. Ilerasuuteqarnanga suliaq taanna suliarisinnaagakku nuannaarutigaara. Ullaat ilaanni katersuutitsivimmi naalagaanerup tamanit qunugineqartup ornippaanga. Saannut pivoq oqarlunilu: „Illit taannaavit juuteq sulerusunngitsoq?“

Akivara „Maannakkut sulisunga takusinnaavat“.

„Sorsunnermulli attuumassuteqartunik suliaqarusunngilatit, aait?“

„Aap. Tamanna Guutip iluarinngilaa,“ akivara.

„Suleqataanikkulli toqutseqataanavianngilatit, ilaa?“

Nassuiaapara sakkussialioqataaneq kristumiutut nalunngeqatiginnissusinnut akerliusoq.

Sanigutit tigumiakka tigullugit oqarpoq: „Nalunngilat ukuninnga toqussinnaagikkit, ilaa?“

 „Ilumoorputit,“ akivara, „kisianni sanigutit taamatut atortussiaanngillat. Aallaat toqutsinermut atorneqartarpoq.“

Jiisusip juutiunera, uangalu juutiugaluarlunga Jehovamut Nalunaajaasunut ilanngussimanera eqqartorparput. Qimagummat tigusat ilaasa ornillunga taama eqqissisimatigalunga naalagaanermik oqaloqateqarnera tupaallaatigisimanerarpaat. Akivakka sapiissuseq apeqqutaanngitsoq, pisariaqartitannilli Guutip nakussatsissimammanga taamaaliorsinnaasunga.

Sorsunnersuaq anigorpara

1945-mi aprilip ulluisa qulinganni iligiit sakkutuui Beendorffimut qanillimmata, katersorneqarluta ulloq naallugu silamiititaavugut. Tamatuma kingorna arnat 150-t missaat tattoqillutik nersutit qamutaannut nerisassaqartinnagit imigassaqartinnagillu katersorneqarput. Qimutsuitsut aalajangersimasumik ornitaqaratik sorsuffiit akornanni ulluni arlalinni uteqattaarput. Tigusat ilaat qamutini inissaqarneruniarlutik tigusaaqatitik qimittarmatigit arnarpassuit qasusoorrapput. Jehovap isumassuineranut tatiginninnerma napatippaanga.

Ullut ilaanni qimutsuitsut angutinut katersuutitsiviup eqqaanut unipput, anillannissatsinnullu akuerineqarpugut. Ikittunnguulluta katersuutitsivimmmi imertaatissatsinnik qattanik tunineqarpugut. Erngup kuuffia tikikkakku naammatsillunga imeriarlunga qattaq immerpara. Uteqqikkama arnat nersutitut qaasuttutut upappaannga. Imeq tamarmi qattamit usserarpoq. SS-it (Hitlerip sakkutuui pitsaanerpaat) issiginnaaginnarlugit illaatigiinnarpaat. Ullut aqqanillit qaangiummata Eidenstedtimut, Hamburgip ilaanut avalliusumut, tikippugut. Angalaqatitta affaasa missaat angalanermi atugarliungaarsimanertik pissutigalugu toqusimapput.

Ullut ilaanni Eidelstedtimiitilluta arnat ilaat Biibilimik atuffappakka. Katersuutitsivimmi naalagaaneq igalaap silataani nueriasaarpoq. Biibili katersuutitsivimmi pigineqaqqusaanngimmat annilaaqaagut. Naalagaaneq iseriarluni Biibili tiguaa oqarlunilu: „Arraa, Biibiliuna?“ Eqqissiallaatigeqisannik utertippaa oqarlunilu: „Arnat ilaat toquppat tassannga atuffassissaatit.“

Uppeqatikka ilageqqilerpakka

Aniguisitaanitsinniit ullut 14-t qaangiummata Sverigemi atuarfimmut Malmøp eqqaaniittumut Røde Korsimit ingerlanneqarpugut. Tamaani tuniluussinnaaneq pissutigalugu immikkoortitaavugut. Sulisut ilaat aperaara qimaasunut katersuutitsivimmiinnera Jehovap Nalunaajaasuinut nalunaarutigisinnaaneraa. Ullut marluk qaangiummata atera taaneqarluni suaarneqarpoq. Jehovamut Nalunaajaasuunerarama  arnaq qissaserpoq. Namminerooq aamma Jehovamut Nalunaajaasuuvoq! Eqqissiallakkami oqaluttuarpoq nalunaajaasut Sverigemiittut qatanngutitik nazistit tigusanut katersuutitsivianiittut qinnuttuartarsimagaat.

Taamanermiit qatanngut arnaq kaffimik kaaginillu ullut tamaasa pajuttalerpoq. Qimaasunut katersuutitsivimmit taassannga katersuutitsivimmut allamut Göteborgip eqqaaniittumut nuutsinneqarpunga. Ualit ilaanni nalunaajaasut pillunga katerisimaartitsersuaarput. Oqaasii paasisinnaanngikkaluarlugit qatanngutit angutit arnallu ilageqqilerlugit qiimmallannaqaaq.

Göteborgimiitillunga nalunaajaasumit Amsterdamimeersumit allakkatigut nalunaarfigineqarpunga meeqqakka Silvain aamma Carry ilaqutakkalu tamarmik tigusaasimasut uteqqinngisaannarsimallutillu. Paniga Johanna nukaralu aniguisutuaasimapput. Qanittukkut juutit Auschwitzimi Sobiborimilu gasimik ipitinneqarsimasut allattuiffianni ernima panimalu aqqi takuakka.

Sorsunnersuup kingorna suliniuteqarneq

Amsterdamimut uteqqikkama paninga Johanna, taamani tallimanik ukioqartoq, ilageqqilerakku ingerlaannaq oqaluussisaqqilerpunga. Ilaannikkut NSB-imut ilaasortaasimasut, Hollandimi nazistit politikkikkut partiiat tyskinik tapersersuisimasoq, naapittarpakka. Ilaqutama nungutaangajannerannut peqataasimapput. Guutip naalagaaffianik tusagassaq nuannersoq taakkununnga oqaluussissutiginiarlugu migisissutsikka akeqqersimaartut ajugaaffigisariaqarpakka. Eqqarsaatigiuarpara Jehova uummatinik takunnittartuusoq, naggataatigullu taanna eqqartuussiumaartoq, uangaanngitsoq. Taamatut isiginnittaaseqarama pilluaqqussaavunga.

Arnaq, uia nazistinik suleqateqarsimanini pissutigalugu parnaarussaaqqasoq, Biibilimik atuaqqissaaqatigisalerpara. Najugaannut majuartarfikkut majuartillunga affarlii oqarpaluttut tusaasarpakka: „Takuuk! Juuteq NSB-ikkunnut pulaaqqippoq.“ Arnaq taanna uiminit parnaarussaaqqasumit juutinillu qinngarsuisunit akerlilersorneqangaaraluaqaluni paninilu pingasut Jehovamut Nalunaajaasunngorput.

Kingusinnerusukkut nuannaarutigeqisannik paniga Johanna Jehovamut tunniulluinnarpoq. Marluulluta Naalagaaffik pillugu oqaluussisartunik pisariaqartitsiffiunerusumut nuuppugut. Anersaakkut pilluaqqusaangaarpugut. Maannakkut Hollandip kujasinnerusortaani illoqarfeeqqami najugaqarpunga, ilagiinniittullu peqatigalugit sapinngisannik oqaluusseqataasarpunga. Kingumut qiviaraangama Jehovamit qimagaasimasutut misiginngisaannarpunga. Misigiuaannarpara Jehovap erneratalu asasaata Jiisusip ilagigaannga, allaat atukkanni ajornerpaani.

Sorsunnersuup nalaani uiga, meeqqakkalu marluk ilaquttamalu amerlanersaat annaavakka. Neriuppungali Guutip silarsuassaani nutaami qanittukkut takoqqissallugit. Kisimiillunga misigisimasakka eqqarsaatigigaangakkit tussiaasiortup oqaasii nuannaarlunga qujamasullungalu eqqaasarpakka: „[Jehovap] inngilia taassuminnga mianerinnittut eqqaanni inississaaq, aniguisissavaalu.“ — Tussiaat 34:8.  (gE 12/22 01)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 26-mi assiliartaq]

Juutit Westerborkimi katersuutitsivimmiit Tysklandimukaanneqartut

[Suminngaanneernera]

Herinneringscentrum kamp Westerbork

[Qupp. 27-mi assiliartaq]

Meeqqakka Carry Silvainilu ilagalugit, marluullutik sorsunnersuup aappaani juutinik (inuiannillu allanik) toqoraanersuarmi toqusut

[Qupp. 28-mi assiliartaq]

Sverigemi tuniluussinnaaneq pissutigalugu immikkoortitaasugut

[Qupp. 28-mi assiliartaq]

Kinaassutsimik allagartaagallartoq angerlartitaalerninni tunniunneqartoq

[Qupp. 29-mi assiliartaq]

Ullumikkut paninga Johanna ilagalugu