Silarsuaq qimerloorparput

Tii virusimut akiuussutissaq.

Laboratoriani misissuinerit takutippaat „tiit tuniniarneqartorpassuit virusinik sunniisinnaajunnaarsitsisinnaasut toqutsisinnaasulluunniit,“ Reuters Health Information nalunaarpoq. Uumasut ipiutaasartai virusinik assigiinngitsunik, soorlu herpes simplex 1-mik aamma 2-mik aammalu bakteriofag type 1-mik, tunillanneqarsimasut misiligaaffigineqarsimapput, tassa tiit qorsuit qernertullu kissartillutik nillertillutillu virusinut sunniuteqarsinnaanersut. Dr. Milton Schiffenbauer, New Yorkimi Pace Universitymi misissueqqissaartartoq, oqarpoq „tiip, nillertuugaluaruni kissartuugaluaruniluunniit, minutsialuinnaat ingerlaneranni [herpes]virusi suujunnaarsittaraa sunniisinnaajunnaartilluguluunniit“. Bakteriofag type 1-mut tunngatillugu assingusumik paasisaqartoqarpoq. Virusip aniguinissaanut aniguinnginnissaanulluunniit tii qanoq sunniuteqartartoq suli paasineqanngikkaluartoq, misissueqqissaartartut paasisimavaat tii kimikilliserujussuaraluarlugu sunniutaa allanngorneq ajortoq. Tii qernertoq tiimit qorsummit virusimut sunniuteqarnerulaartarunarpoq.

Oqalunnermik piitsunngortut

Inuusuttut Australiamiut amerliartuinnartut „18-inik ukioqaliinnarlutik mobiltelefonimut akiligassaqangaaramik akiitsoqangaartarput,“ aviisi The Sunday Telegraph allappoq. Ussassaarutinik sunnerneqangaarlutik, akiligassarseriaannaallutillu, inuusuttut ilaat telefonimut dollarinik tusindilinnik akiligassaqalertarput. Taamaattoqalerneranut tunngatillugu Australiami inuussutissarsiornermut ministeri (Fair Trading Minister), John Watkins oqarpoq: „Inuusuttut ilaat atuarunnaaraangamik akiitsugaqangaartarput, akilersuisinnaagunarnatillu. Inersimasutut inuulernerup aallartinnerliungaarnera.“ Inuusuttut nakutitsiniummut tamatumunnga ingalassimatinniarlugit aviisi ima siunnersuuteqarpoq: ‘Oqalunneq minutsimut qanoq akeqarnersoq paasiniaruk. Taletidskort-isinissat eqqarsaatigiuk, kingusinnerusukkut akiligassaqarujussualerumanak. Akikinnerpaanerani sianertarit.’

Meeqqamik issuttuussineq ulorianarpoq

Naalungiarsuk taliisigut, niuisigut tuiisigulluunniit issuttuukkaanni ajoquserneqangaarsinnaavoq, Mexico Citymi aviisi El Universal allappoq. „Nakorsat ilaat isumaqarput naalungiarsuit ilikkarumaataartorpassuit naalungiarsuunerminni issuttuunneqartarnertik taamaattunnguutigisimagaat. Juan José Ramos Suárez, pædiatrimi nakorsaq immikkut ilisimasalik, naapertorlugu „taamaaliorneqarneq naalliutsitaanermik ersittumik takussutissaqanngitsumik aanaartoorutaasinnaavoq qaratsakkulluunniit ajoqusiisinnaalluni“. Nangilluni aamma oqaatigaa tusilarnerulersitsisinnaasoq, tappingertitsisinnaasoq, qimerlummik ajoqusiisinnaasoq, nukillaarnermik nappaateqalersitsisinnaasoq noqartitsisinnaasorlu, aap allaat toqussutaasinnaasoq. Naalungiarsuup niaqua oqimaakkami, pukusuatalu nukii nukittuallaanngimmata, meeraq issuttuunneqaraangat nukiisa nusunneqariataarnerat akiorsinnaasanngilaat. Meeraaraq qiasoq tusanngunarsinnaagaluarpoq. Meeqqanilli isumaginnittut ikiorniarlugit aviisi siunnersuivoq „minutsip ataatsip iluani pingasut iliuuserineqarsinnaasut: (1) Unillatsiarit, (2) ingigit aamma (3) qasukkarit. Misigissutsitit aqussinnaalikkit kamannerit meeqqamut tutsinnagu.“ Naalungiarsuk sooq qianersoq paasiniaannaruk, nerisillugu, nangia taarserlugu eqqissisarluguluunniit tuppallersarlugulu.

Inuusuttut ernguttarnerat

„Europami inuusuttut aalakoortartut ukiukilliartuinnarput, ernguttarnerallu akulikilliartuinnarluni,“ Tysklandimi aviisi Süddeutsche Zeitung allappoq. Qanittukkut Europæiske Union-imi (E U-mi) peqqinnissakkut ministerit annilaarnartumik tamatuminnga ilisimatinneqarput. Qanoq navianartorsiortoqartigaa? Assersuutigalugu 1998-imi misissuinerup takutippaa nunat ilaanni nukappiaqqat 15-inik ukiullit 40-50 procentii aalajangersimasumik immiaarartortartut, Tuluit Nunaannili, Skotlandimi Walesimilu niviarsiaqqat 15-inik ukiullit nukappiaqqanit viinnisornerusartut imigassamillu kimittuutornerusartut. Danmarkimi, Tuluit Nunaanni Finlandimilu 15-inik ukiullit tamarmik affaat ataasiaannaratik aalakoorujussuarsimapput. Nunani E U-mut ilaasortaasuni ukiut tamaasa inuusuttut 15-init 29-illu akornanni ukiullit tusindilikkuutaat imigassaq toqqutigisarpaat. Ministerrådip siunnersuutigisimavaa imigassap navianaataanik inuusuttut qaammarsagaassasut.

 Ipuinnaq Manerassuaq ikaarpaa

Briton Jim Shekhdarip umiatsiaaqqamik ilaannaa qulisamik tingerlaateqanngitsumik motooreqanngitsumillu kisimiilluni Manerassuaq ipulluni ikaarpaa. Limami aviisi El Comercio naapertorlugu juuni 2000-imi Perup sineriaanit avalappoq. Umiartortartup pissanganartussarsiortup nassarpai immamik tarajuiaat, radio qaammataasatigullu attaveqaatit sisamat, tamarmik bateriivi seqinermit ingerlatillit. 2001-imi marsip qaammataani, qaammatini qulingiluani kilometerillu 15.000-it angalareerlugit, Australiap sineriaa tikippaa, ilaasalu ’umiartortumik silaqarluanngitsumik’ taavaat. Ikaarnermini quleriarluni eqalussuarnik saassunneqarpoq. Ataasiarluni umiarsuarlu apungajapput. Angalaneranilu unamminiarnartoq kingulleq tassaavoq ullormi kingullermi umiatsiani mallit kinngutimmassuk timmut meterit 100-it naluttariaqarnera -- tassanilu ilaqutaasa tikilluaqqungaarpaat.

Nakorsat inussiarnersut -- peqqissinissamut iluaqutaasut

„Nakorsaq inussiarnersoq napparsimasumik eqqissisaasoq qiimmassaasorlu angusaqarluarnerusarpoq,“ Londonimi aviisi The Times allappoq. Tuluit Nunaanni Yorkimi, Exeterimi Leedsimilu universitetini misissueqqissaartartut napparsimasunik 25-inik misissuereerlutik ima isummerput: „Nakorsat napparsimasunut asannittumik ikinngutinnersumillu attaveqarniartut peqqisinerujaarnissaannillu isumalluarsaarisut nakorsanit inuppalaanngitsunit nappasimasunillu paasititsilluarneq ajortunit angusaqarnerusarput.“ Sverigemi misissuinerup takutippaa napparsimasut „peqqissiaarnerusartut naammagittarnerusartullu nakorsanit piffissaqarfigineqarnerugaangamik, apeqqutissaqarunillu apereqquneqaraangamik peqqissiaarumaarnerannillu oqaluttuunneqaraangamik.“

Immap kissatsikkiartornera uumasunut sunniuteqarpoq

Qanittukkut misissueqqissaartartut tikippaat qeqertaq Heard Island, Australiamit kujammut kimmut 4600 kilometerisut ungasitsigisumiittoq. Naasut uumasullu allanguuteqarujussuarsimasut paasivaat. „Isarukitsorsuit ilaat (kongepingvin), puisit ilaat (pelssæl) oqaatsullu amerleriarujussuarsimapput, nunalu sisujartortumik sermeqaragaluartoq maanna naasunissimalluni,“ aviisi West Australian allappoq. Biologip Eric Woehlerip uparuarpaa 1957-imi isarukitsorsuit (kongepingvinit) aappariit piaqqiortut pingasuinnaat takuneqarsimasut. Nangipporlu: „Maannali 25.000-iupput.“ Aamma uparuarpaa ukiuni kingullerni 50-ini immap qaava 3/4 gradimik kissarnerulersimasoq. Nangillunilu: „Immaqa ingasaginanngikkaluarpoq, allannguinernulli takusinnaasatsinnut allannguisitsinissamut naammappoq.“ Eric Woehlerip sioorassutigaa naasut uumasullu ilaasa uumaannarnissaannut qeqertap kiappallaalernissaa.