Takornariaqarneq — Nunarsuaq tamakkerlugu tunisassiorneq

Iteritsi!-p Bahamasimi ilanngutassiortuanit

QANGA kingullermik imminut oqarfigivit, ’Feriartariaqalerpunga’? Immaqa uippakajaartut qimannissaat pisariaqartippat. Feriarniarlutit ungasissuliarnikuuit? Eqqarsaatigilaariaruk ukiut hundredet sinnilaaginnarlugit matuma siorna ikittuinnaat aalajangersimasumik feriartartut, amerlanerillu inunngorfitsik peroriartorfitsillu qimanngisaannaraat. Takusassarsiorumatuut imaluunniit pisuut amerlanngitsut nuannaarniutigalugu imaluunniit ilinniagaqarnermut tunngatillugu ungasissuliartarput. Ullumikulli inuit hundredtusintilikkuutaat nunanut allanut angalasinnaapput, allaat nunarsuup illua-tungaanut. Allannguinermut tamatumunnga suna pissutaava?

Atortorissaarutitigut siumukarnerup kingorna inuit millionilikkuutaat tunisassiortaleramik kiffartuussisaleramillu aningaasaateqarnerulerput. Aammattaaq teknikkikkut ineriartornerup kinguneranik suliassat oqimaannerpaartaasa annertunersaat maskinanit suliarineqartalerput. Taamaattumik inuppassuit sulinngiffeqarnerusalerput. 1900-kkut qeqqanni qulaani taaneqartut atuunneranni angallatit akikitsut atorneqartalerput, takornariarpassuaqalerneranik kinguneqartumik. Aammattaaq attaveqaatit nutaat sumiiffiit ungasissut assinginik nunarsuaq tamakkerlugu inuit angerlarsimaffiinut nassiussuinermikkut nunanut allanut angalarusussuseqalersitsipput.

Tamatuma kingunerisaanik nunarsuaq tamakkerlugu takornariaqarneq ineriartupallappoq. The World Tourism Organization (WTO), takornariaqarnermik siuarsaaniarluni ineriartortitsiniarlunilu peqatigiiffik inuiannit tamalaanit peqataaffigineqartoq, ukiorpaaluit matuma siorna siulittuutigaa nunat akornanni angalasut 1997-imi 613 millioniusut 2020-mi 1,6 milliartinngussasut — siulittuinerullu nalaani angalasut ikiliartulernissaat ilimananngilaq. Angalajumasut amerliartornerat ilutigalugu niuertarfiit, feriartarfiit nunallu takornarianut kiffartuussinermik neqeroorutillit amerliartorput.

Nunarpassuit takornariartitsisalerput

Takornariaqarneq tamanut iluaqutaasorinarpoq. Takornarissap iluarusutsitaaniarluni, aliikkusersorneqarniarluni ilinniartinneqarniarluniluunniit ulluinnarni sammisartakkani qimattarpai. Takornarissanilli kiffartuussisut sutigut iluaqutigisarpaat? Inuiannik tamalaaneersunik takornariartitsineq nunat allamiut aningaasaataannik pisariitsumik pissarsiffiusarpoq — nunat amerlanerit nunat allamiut aningaasaataat pisariaqartippaat nioqqutissat kiffartuussinerillu avataanit pisiarisariaqakkaminnut akiliutiginiarlugit.

Nalunaarusiaq WTO-meersoq naapertorlugu „nunanit assigiinngitsuneersunit takornariartitsineq silarsuarmi nunat allamiut aningaasaataannik pissarsiffiunerpaasarpoq nunarpassuillu  akiliisinnaassusiannut pingaaruteqarluinnarluni. Ukiumi 1996-imi nunanit assigiinngitsuneersunit takornariartitsinermi nunat allamiut aningaasaataannik niuerneq 3384 milliard koruuninik iluanaaruteqarfiuvoq, taamaalillunilu uuliamik, qamutinik motorilinnik, attaveqaatinut atortorissaarutinik, annoraaminernik allanillu nioqquteqarnermit iluanaarutaanerulluni.“ Nalunaarummi allassimasutut „takornariartitsineq tassaavoq inuutissarsiut silarsuarmi annerpaajullunilu ineriartornerpaajusoq“ aamma „silarsuarmi tunisassiat ataatsimut nalingisa qulerarterutaat“. Tupinnanngilaq nunat amerlanersaasa, ilaatigut Sovjetunioniusimasup, nunanit assigiinngitsuneersunit takornariaqarneq tunissassioqataaffigimmassuk — imaluunniit tunisassioqataaffigerusummassuk.

Nunani assigiinngitsuni naalagaaffiup takornariartitsinermit isertitat atortarpai inuiaqatigiinni tamanut iluaqutissatut pitsanngorsaanermut, ilinniartitsinerup pitsaanerulersinneranut pisariaqartinneqavissullu matussusernerannut. Naalakkersuisut tamarmik innuttaasut suliffeqarnissaat kissaatigaat. Suliffiit takornariartitsinermit pilersinneqartut iluaqutaalluarput.

Takornariartitsinerup nunap aningaasaqarneranut sunniutai paaserusukkaanni Bahamasi assersuutigineqarsinnaavoq. Bahamasi qeqertaavoq naalagaaffiusoq, Cubap Amerikamilu naalagaaffiup Floridap akornanniilluni, Mexicop kangerliumanersuata paavani. Bahamasi nunalerinermik niuernermut pingaaruteqartumik ingerlataqanngilaq aatsitassaateqarnanilu. Bahamasip niuerniutigisinnaasai tassaapput silaannaq kiattoq, sissat minguitsut kiattorujussuit, nunap inui 250.000-t missaaniittut inussiarnersut Amerikamullu qanittunnguulluni. Niuerniutigisinnaasai taakku takornariaqartitsilluarput. Takornarissalli ilorrisimaarnartumik isumannaatsumillu feriartinniaraanni suna pisariaqarpa?

Takornarissat kissaatigisaat qanoq matussuserneqartarpat?

Nunanit assigiinngitsuneersunit takornariartitsinerup aallarteqqaarnerani nunamut allamut angalaneq qaqutigoorluinnarmat angalasut piumasaqarnerusanngillat — taamani angalaneq erloqinartaraluaqisoq. Issiavissuarmi issiaannarluni nunat ungasissuniittut fjernsynikkut paasisaqarfigineqarsinnaapput. Taamaattumik feriartarfiit takornarissat immikkuullarissumik misigisaqartittariaqarpaat angerlarsimaffianninngaanniillu ilorrisimaarnerutillugit. Aamma inuppassuit angalakulammata angallassisut nunarsuaq tamakkerlugu unammilleqatigiikkajupput.

Tamatuma kinguneranik feriartarfiit tupinnartumik pilerinartunngorsimapput. Bahamasimi hotelerujussuaq inuulluataarnartoq assersuutigineqarsinnaavoq. „Hotelip siunertaraa tassani najugaqartut puiunaatsumik misigisaqarnissaat,“ Beverly Saunders, hotelimi suliassanik aaqqissuisoq oqarpoq. „Anguniagaqarneruvugulli. Takornarissap nunaqavissunik attaveqarluni puiunaatsumik misigisaqarnissaa aamma kissaatigaarput.“ Feriartarfiit takornarissat pisariaqartitaat matussuserniarlugit qanoq iliuuseqartarpat?

Hotelimi suliarineqartartut

„Init 2300-t tamaasa attartorneqartillugit 7500-t aamma 8000-t missaaniittut ataatsikkut tikeraartorisinnaavavut,“ Beverly Saunders oqaluttuarpoq. „Pilersuiniarneq eqqarsaatigalugu unamminiarnartorujussuuvoq. Tikeraat tamaasa isumaginiarlugit aaqqissuussineq illoqarfeeqqamik aqutsinermut assersuunneqarsinnaavoq, unamminiarnartoqarneruvorli. Tikeraat angerlarsimaffimminni nerisartagaat sassaalliutigisinnaasariaqarpavut. Puiunaatsumilli misigisaqassappata nerisassat allanartut aliikkusersuutillu neqeroorutigisariaqarpavut. Hotelerpassuarni sulisut affaasa nerisassat imigassallu suliarisarpaat.“

I.K. Pradhanilli allaaserisamini „Nepalimi takornariaqarnerup inuiaqatigiinni kulturikkut sunniutai-ni tikkuagaatut,“ „takornarissat angalanerminni piviusumik nuannaarnerannut iluatannerannullu pissutaasut pingaarnerit ilaat tassaapput takornarissat najugaqavissunit pineqartarnerat toqqissisimasutullu misiginerat“.

Silarsuarmi tamarmi feriartarfiit ornigarneqarluartartut pisariaqartinneqartut tamakku matussuserniarlugit qanoq iliortarpat? „Ilinniartitsillutalu ilitsersuisarpugut, kissaatigineqartumik pissusilersorneq akissarsissutaatittarlugu,  naqqiisarlutalu — anguniagariuarparput pitsaasumik kiffartuussiuarnissaq,“ arnaq Bahamasimi hotelit nuimanersaanni sulisut ilinniartitaanerannik nakkutilliisoq oqarpoq. „Bahamasimiut amerlanersaat inunnguutsiminnik inussiarnersuupput. Suliutigalunili tamatigut ammasuunissaq, inussiarnersuunissaq qungujulanissarluunniit ajornakusoorsinnaavoq. Taamaattumik nakorsatut, eqqartuussissuserisutut imaluunniit sillimmasiisitsisartutut pikkoritsigalutik suleqqullugit oqarfigisarpavut. Sulisunut tamanut najoqqutassiat aalajangersimasut nunani tamani atuuttut malippavut, takornarissanik misigisaqarnerulersitsisut. Ataatsimoorluta najoqqutassiat malinniarlugit iliuuseqarnerujartortilluta pitsaassuseq pitsaanerulersinnaavoq.“

Saqqarmiup muminga

Angalasarsimaguit paasisimassavat angalanissaq piareersarluarneqarsimagaluartoq tamatigut ilimaginngisanik ajornartorsiuteqartartoq. Takornarissanik kiffartuussinermi aamma taamaappoq.

„[Takornariartitsineq] inuiaqatigiinnut inuuffigisatsitut ittunut ineriartortunut iluaqutaasinnaasorujussuuvoq,“ I.K. Pradhan siusinnerusukkut taaneqartoq oqarpoq. Pinaveersaartitsinngikkaanni „inuit atugarissaasigut aaqqikkuminaatsunik ajornartorsiuteqartoqalersinnaavoq“. Nangippoq: „Ullutsinni takornariartitsinerup kingunipiluinut assigiinngitsunut sillimalluartariaqarpugut.“ Ajornartorsiutit suut pivai?

„Nunani takornariarpassuaqarfiusartuni inooriaasitoqaq tamatigungajak innarlerneqarujussuartarpoq, tamanna siunertarineqanngikkaluartoq. Sumiiffiit ilaanni kulturi tammarsimavoq.“ Bahamasip takornariartitsinermut ministereqarfiani qaffasissumik atorfillip, Cordell Thompsonip, takornariartitsinerup kingunipilui taamatut oqaatigai. Cordell Thompsonip takornariartitsinerup nunaminut iluaqutaalluarnera usorsisimaarluni oqaluttuarivaa. Nunalli innuttaasa amerlaqataanik — imaluunniit amerlanerusunik — takornariaqartarnerup naatsorsuutigineqarsimanngitsunik sunniuteqarsinnaanera nassuerutigaa.

Assersuutigalugu takornarissanik kiffartuussisut eqqunngitsumik isumaqarlutik takornarissat feriartuaannasorilertarpaat. Nunaqavissut ilaasa takornarissat inooriaaserisaattut takorluugartik issuarnialertarpaat. Nunaqavissut ilaasa tamanna ajornartorsiutiginngilaat. Sunngiffimminnili piffissarujussuaq atorlugu takornarissat feriartarfianiittartut inooriaasitoqartik inooriaaseriunnaariartortarpaat. Ilaannikkut sukisaarsartarfiit takornarissanut atortussanngorlugit sananeqartut nunaqavissunit ima nuannarineqartigilersarput, kulturitoqqamut attumassutilinnut katersortarfiit matusariaqartarlutik.

Silarsuarmi tamarmi takornariartitsivippassuit nuannarineqarluartut nalornisoorrapput. Takornariaqarnermi isertitat qujamasuutigineqarput. Niuertulli takornarissat kissaatigisaannik isertuunneqartunik piviusunngortitsisut inuit atugarisaasigut erloqinartunik ajornartorsiuteqalersitsisarput.

Imminut akilersinnaasumik takornariartitsineq

Ullutsinni takornariartitsinerup kingunipiluisa inuutissarsiut navianartorsiortimmagu oqaaseq „imminut akilersinnaasumik takornariartitsineq“ atorneqakulanerulerpoq. Ilaasa paasisimagunarpaat takornariartitsinerup sivikitsumik iluaqutaasumik aningaasarsilluarnartuunerata ’kukkukooq guultiusunik manniliortartoq’ toqoriaannaagaa. Takornariartitsineq siunissaq ungasissoq eqqarsaatigalugu imminut akilersinnaassappat ajornartorsiutit aaqqikkuminaatsut qaangerneqartariaqarput.

Takornariartitsinerup avatangiisinut najukkamilu kulturimut sunniutai kiisalu iluanaarniutigalugu takornariartitsiviit anguniagaat aamma nunat takornariarfiit inuiaqatigiittut anguniagaasa oqimaaqatigiissaarnissaat — tassaapput ajornartorsiutit piffissami qaninnerusumi aaqqinneqartussat. Qaammatini kingullerni angalasut isumannaassusiannut ernumanerup takornariartitsineq annaasaqartissimavaa, ajornartorsiutillu taassuma anigorneqarnissaa aamma kissaatigineqarpoq. Ernumaneq taanna takornariartitsinerup ineriartorneranut qanoq sunniuteqassanersoq piffissap takutikkumaarpaa.

Tulliani suna tamaat qimallugu angerlarsimaffinniit ungasissumut angalaniarlutit qasuersaarniarlutillu aalajangeruit, nunarsuaq tamakkerlugu tunisassiorneq, nunap iluani aamma nunani tamani takornariartitsineq taamaattussaannartut isigissagunanngilat. (gE 02/08 02)

 [Qupp. 23-mi qupperneq tamakkerlugu asseq]