Nakuusernerup ukiui hundredellit

ALFRED NOBELip upperisimavaa eqqissineqalerumaartoq inuiaat sakkussiaateqalerpata sorsunnianik kikkunnilluunniit piuneerussisinnaasunik. „Taama pissaaneqartigileraanni sorsuttoqarsinnaajunnaassaaq,“ Nobel allappoq. Nobel isumaqarpoq inuiaat iluamik eqqarsarsinnaasut kikkulluunniit sakkuaatsitsilernavianngitsut namminneq aserorneqarluinnassutigisinnaasaminnik. Ukiulli hundredellit qaangiuttut suna qulaarpaat?

Nobelip toquneranit ukiut 20-nngorianngitsut sorsunnersuaq siulleq aallartippoq. Sorsunnermi tassani sakkut toqoraatit nutaat atorneqarput, soorlu maskiinat eqqarasuartaatit (maskingeværit), gassit toqunartut, qamutiliusat ikuallatsitsiniutit, qamussuit sorsuutit, timmisartut aqqartartullu. Sakkutuut millionit qulingajaat toqutaapput, taakkualu marloriaataannit amerlanerusut ikiligaallutik. Sorsunnersuarmi Siullermi naakkittaatsuliornersuit eqqissinissamik soqutiginnilersitseqqipput. Tamatuma kingunerisaanik naalaagaaffiit peqatigiiffiat Folkeforbundet pilersinneqarpoq. USA-p præsidentia Woodrow Wilson, peqatigiiffimmik tamatuminnga pilersitsinissamik suliniuteqartut nuimanerit ilaat, Nobelip eqqissinissamik suliniuteqartunut nersornaasiuttagaanik 1919-imi nersornaaserneqarpoq.

Taavali sorsuttoqaqqinngisaannarnissaanik neriuutit aserugaapput  sorsunnersuit aappaat 1939-imi aallartimmat. Sorsunnersuaq taanna assiginngitsorpassuartigut allaat sorsunnersuarmit siullermit amiilaarnarneruvoq. Sorsunnerup tamatuma nalaani Krümmelimi Nobelip qaartartuliorfiutaa Adolf Hitlerip allilertippaa Tysklandimi aallaasit qamutillillu imassaannik sanaartorfinnut annerpaanut ilaalersillugu, 9.000-it sinnerlugit sulisoqartoq. Nobelip qaartartuliorfiutaa taanna sunaaffa sorsunnersuup naalernerani piuneerulluinnarneqarumaartoq - tassa iligiit sakkutuut timmisartuisa saassukkamikku qaartartunik tuusindinit amerlanerusunik nakkaatitsivigalugu. Eqqarsariaallannarpoq qaartartut taakku Nobelip nassaavi iluaqutigalugit ineriartortinneqarsimammata.

Nobelip toqunerata kingorna ukiut hundredellit sorsunnersuarnik marlunnik misigisaqarfiuinnaratik aammattaaq sorsunniararpassuarnik misigisaqarfiupput. Sakkussiat piffissami tassani amerliartupiloorput allaallu ilaat amiilaarnarsigaluttuinnarlutik. Sakkussiat ilaat Nobelip toqunerata kingorna atorneqarnerusut misissulaariartigik.

Sakkut oqinnerit. Tamakku tassaapput illuinnarsuutit, qoorortuut, qaartartuaqqat miloriuttakkat, maskiinat eqqarasuartaatit, morterit (qamutileeqqat qaartartunik igeriussissutit) allallu sakkut tigumiartakkat. Sakkut tamakku akikinnerupput, aserfallatsaaliuminartuullutik atussallugillu pisariinnerullutik.

Sakkussiat tamakku pigineqarnerat inunnullu navianartuunerat sorsunnernik pinaveersaartitsisuunerlutik? Tassaqa! Atuagassiami Bulletin of the Atomic Scientists-imi Michael Klare allappoq sakkussiat oqinnerit „sakkugineqarnerpaasartut Sorsunnerup nillertup qaangiunnerata kingorna sorsunnerni amerlanerpaani.“ Tassami sorsunnerni kingullerni ikiligaanerit toqutaanerillu 90 procentii sakkussianik oqinnerusunik pissuteqarput. Inuit 4 millioninit amerlanerusut 1990-ikkut ingerlanerinnaanni sakkussiat tamakku atorlugit toqutaasimapput. Sakkussiat oqinnerit amerlasuutigut inuusuttuaqqanit sakkutuutut ilinniarsimanngitsunit aammalu sorsunnermi ileqqussarititanik nalinginnaasunik unioqqutitsinissaminnut nangaassuteqanngitsunit atorneqartarput.

Qaartartut nunamut assaattakkat. Ukiut 1900-kkut naalerneranni inuit 70-it missaanniittut qaartartunit  nunamut assaattakkanit ajoquserujussuarneqanngikkaangamik toqutaasarput ullut tamaasa! Taakkua amerlanersaat sakkutuujunngitsut. Qaartartullu taamaattut atorneqarajuttarput toqutsinissaq pinnagu, kisiannili ajoquseerujussuarnissaq, annilaangatitsinissaq qunutitsinissarlu pillugit.

Qaartartut nunamut assaatat piiarniarlugit ukiuni kingullerni ilungersortoqaraluaqaaq. Oqartoqartarporli qaartartoq ataaseq nunamit peerneqaraangat nutaat 20-t nunamut ilineqartartut, qaartartullu taamaattut nunamut iliorarneqarsimasut nunarsuatsinni 60 millioniussasut. Sakkutuup tummarnerata meeqqallu narsami pinnguartup tummarnerata assigiinngissutaat qaartartup naluaa, taamaattorli sakkupalaarsuarnik tamakkuninnga sanaartornissaq atuinissarlu tunuarsimaarfigineqanngillat.

Atomip nukinganik sakkussiat. Atomip nukinga atorlugu sakkussiat nassaarineqarneratigut illoqarfik ilivitsoq sekundialuit ingerlanerinnaanni piuneerussaasinnaalerpoq sakkutuunik igeriartoqanngitsorluunniit. 1945-mi illoqarfiit Hiroshima Nagasaki-lu atomimik qaartartorsuarnik nakkartitsivigineqarmata aseruinersuaq amiilaarnartoq eqqarsaatigeriaruk. Inuit ilaat qaammaallannersuarmit tappingerput. Allat qinngornernit ulorianartunit napparsimalersinneqarput. Inuppassuillu ikuallagussaallutik kiassuarmillu ipillutik ajunaarput. Illoqarfinni taakkunani toqutaasut katillugit 300.000-ingajannut missiliuunneqarput!

Soorunami inuit ilaat oqassagaluarput sakkut nalinginnaasut atorlugit sorsunnerup ingerlatiinnarneqarneratigut inuppassuit toqusussaasimagaluarnerat illoqarfissuit taakku marluk atomimik qaartartumeerneqarneratigut pinngitsoortinneqartoq. Taamaakkaluartoq inuit taama amerlalluinnartigisut ataatsikkut toqutaanerat quarsaarutigalugu inunnik pissaanilinnik sunniiniartoqalerpoq sakkup amiilaarnartup tamatuma nunarsuaq tamakkerlugu nakkutigisaalernissaanik. Tassami inuppassuit aarleqqutigilerpaat inuit maanna sakkussiorsimasut namminneq nungutaassutigisinnaasaminnik.

Atomimik sakkussianik ineriartortitsinerup eqqissinissaq ilimanarnerulersippaa? Ilaat taama isumaqarnerarput. Maluginiaqquaat sakkussiat pissaanilissuit tamakku ukiut 50-it sinneqartut ingerlaneranni sorsuttarnerni atorneqarsimannginnerat. Taamaakkaluartorli sakkussianik aseruinikkaarsuarnik peqarnerup sorsutsaaliuisuunissaanik Nobelip isumaa eqquutinngilaq, tassami sakkussiat nalinginnaasut atorlugit sorsunneqartuaannarmat. Aappaatigulli The Committee on Nuclear Policy naapertorlugu atomimik sakkussiat tuusintillit piareersimatinneqartuarput qaquguluunniit igeriunneqariaannaallutik.  Ukiunilu makkunani pinerliiniartarnerit isumakulutsitsiffianni inuppassuit aarleqqutigaat qanoq pisoqassanersoq „pisinnaatitaanngitsut“ (pinerliiniat) atomimik sakkussiornermi atortussanik peqalissagaluarpata. Aammali „pisinnaatitaagaluilluunniit“ (naalakkersuisut assigiinngitsut) atomimik sakkussiaateqarpata aarlerinartuarpoq kukkutsiarnikkut nunarsuatta ajunaarnersuaqarfiunissaa. Nalunanngilaq eqqissineq taamaattoq Nobelip takorluugarinngikkaluaraa.

Sakkussiat biologiskiusut kemiskiusullu. Bakteerianik sakkoqarluni sorsunnermi atorneqartarput bakteeriat toqussutaasartut, soorlu miltbrandit, imaluunniit virusit, soorlu koppevirusit. Koppevirusit pingaartumik navianarput tunillaassupallattaramik. Aamma sakkut kemiskiusut navianartorsuit taasariaqarput, soorlu gassit toqunartut. Toqunartut tamakku assigiinngitsorpassuupput, ukiorpassuarnilu inerteqqutaasimagaluartut atornissaat tunuarsimaarfigineqarsimanngilaq.

Sakkut tamakku amiilaarnaqimmata navianaqimmatalu Nobelip siulittuineratut inuiaat ’quarsaarlutik tunuartitersimappat sakkutuutillu angerlartillugit’? Naamik, annilaanganeruliinnarput sakkussiarsuit tamakku ullut ilaanni atorneqarumaartut – immaqa allaat pinerliinianit. USA-mi sakkunik nakkutilliinermut sakkussakillisarnermullu allaffeqarfimmi pisortaq ukiut qulit sinneqartut matuma siorna oqarpoq: „Kinaluunniit ilinniarnertuunngorniarfimmi fysikkimik ilinnialaarsimasoq biilimut eqqussisarfimminukariarluni kemiskinik sakkuliorsinnaavoq.“

 1900-kkut ukiunit hundredelikkuutaanit siuliminnit aserorteriffiuneroqisunik sorsuffiusimanerat qularutissaanngilaq. Maanna ukiut hundredellit nutaat aallartinneranni eqqissineqarnissaanik oqalunneq piviusorpalaannginnerulerpoq — pingaartumik pinerliiniat New Yorkimut Washington D.C.-mullu 11. septembari 2001-imi saassussinerata kingorna. „Ilami apererusuttoqarunnaarporluunniit teknikkikkut angusat nutaat ajortunut atorneqarnerunatik ajunngitsunut atorneqarnerussanersut,“ Steven Levy atuagassiami Newsweek-imi allappoq. Oqaatsini ilavai: „Pissutsit taamaaliartornerat qanoq iliuuseqarfigineqassanersoq kialuunniit naluaa. Uagut inuit qangarsuarli noqqaassutigisarpavut siumukarnertut isumaqarfigisavut, pereeraangatsigilli aatsaat kingunissaat eqqarsaatigilersaraavut. ’Pisussatut eqqarsaatigineqarsinnaanngitsut’ eqqarsaatigiumanngeruttorlugit pisinnaanissaannut tunngavissaqalersittarpavut.“

Maannamut oqaluttuarisaanerup ilinniartippaatigut qaartartut amiilaarnartut sakkussiallu inuppassuarnik toqoraataasinnaasut nassaarineqarsimasut eqqissinissamut qanilliallatsitsisimanngitsut. Silarsuarmi eqqissinissaq takorluugaannaanerami?

[Qupp. 8-mi ungalusaq/assiliartat]

Nitroglycerin piuminarsarlugu

Italiamiup kemikerip Ascanio Sobrerop 1846-mi nassaaraa nitroglycerin, qaartartuliassaq imerpalasoq kinertoq, passutissallugu navianartoq. Sobrero taamaalluni kiinnamigut kilertsiterujussuarpoq qaartoornikkut igalaamernit aseqqukuinit tammiffigitikkami, naggataagullu imerpalasoq taanna sammisariunnaaginnarpaa. Aammami Sobrero ajornartorsiummik iluarsisinnaanngisaqarpoq: Nitroglycerin kuigaanni kaattamillu anaallugu, kaattap tuffia kisimi qaartarpoq.

Nobelip tamanna iluarsivaa, tassa qaartartuliassamineq qaartartuliassamut allamut annermut ikitsisinnaalersikkamiuk. Taamaalilluni Nobel 1865-imi nassaartuuvoq qaartartup qaartaataanik – tassa kapselinnguaq kviksølvimik seqqortaammik imalik nitroglycerinimut manguttagaq, ipeqqamik ikittaaserlugu.

Qaartartuliassarli imerpalasoq taanna navianaatsuunngilaq. 1864-imi inuit tallimat, taakkununnga ilaalluni Nobelip nukaa nukarleq Emil, ajunaarput Nobelip sannaviani Stokholmip eqqaaniittumi qaartoortoqarmat. Taamattaaq Nobelip fabrikkiutaa Tysklandimi Krümmelimiittoq marloriarluni qaartoorfiusimavoq. Aammami nitroglycerin ilaasa atortarsimavaat qulliup orsussaatut, kamippannut qalipaatissatut imaluunniit qamutit assakaasuinut punnerutitut – ilaanni ajoquserujussuartarlutik. Ujaqqanik qaartitsissutigineqaraangami nitroglycerinip sinnera ujaqqap quppaasigut kuuttarsimavoq kingusinnerusukkullu ajunaarutaalluni.

1867-imi Nobelip uulia kinertunngortippaa nitroglycerinimik kiselgurertalimmik akoorlugu. Kiselgur tassa ujaraasaq ussiitsoq qaarneq ajortoq. Akuukkani taanna Nobelip dynamit-imik taavaa, tunngavigalugu griikerit oqaasiat dynamisis, isumaqartoq ”nukik, pissaaneq”. Kingorna Nobel qaartartunik allanik ineriartorteqqitanik suliaqartarpoq, dynamitili nassaavinut pingaarnerpaanut ilaatinneqarpoq.

Nobelip qaartartuliai sorsunnermuinnaq atorneqanngillat. Sulluliarsuaq Sankt Gotthard sananeqarmat (1872-82) Nobelip qaartiterutissiai pingaaruteqaqaat, taamatullu aamma New Yorkimi kuussuup East Riverip naqqata qaartiterneqartarnerani (1876, 1885) Grækenlandimilu Korinthimi ikerasaliortoqarnerani (1881-93). Taamaakkaluartorli dynamit aallaqqaammulli toqoraatitut aserorterutitullu isigineqarpoq.

[Assiliartaq]

Colombiami politeeqarfiit ilaat dynamitimik qaartoortoqarnerata kingorna

[Suminngaanneernera]

© Reuters NewMedia Inc./​CORBIS

[Qupp. 4-mi assiliartaq]

Nobelip toquneranit ukiut 20-unngitsulluunniit qaangiunneranni Sorsunnersuarmi Siullermi sakkussiat toqoraatit nutaat atorneqalerput

[Suminngaanneernera]

Asseq: U.S. National Archives

[Qupp. 6-mi assiliartat]

Qaartartunit nunamut assaattakkanit ajoqusigaasut Cambodjami, Irakimi aamma Aserbajdsjanimi

[Suminngaanneernerat]

Asseq: UN/DPI 186410C P.S. Sudhakaran-mit

Asseq: UN/DPI 158314C J. Isaac-mit

Asseq: UN/DPI Armineh Johannes-mit

[Qupp. 7-mi assiliartat]

Sakkussiat kemiskiusut qanoq amiilaarnartigisumik sunniuttarnerat paasineqarpoq 1995-imi Tokyomi qimuttuitsoqarfimmi gassi sianiutinut sunniuttartoq sarin pinerliiniutigineqarmat

[Suminngaanneernera]

Asahi Shimbun/Sipa Press

[Qupp. 5-mi suminngaanneernera]

Asseq: UN/​DPI 158198C J. Isaac-mit

[Qupp. 6-mi suminngaanneernera]

UNITED NATIONS/​PHOTO SYGMA-mit