Silarsuaq qimerloorparput

Kamippaat aalisakkap amianik sanaat

Andes qaqqaani Perumiittumi nioqqutissiorfimmi nutaami eqaluit amii kamippaliarineqartarput, aviisimi El Comercio-mi Limameersumi allassimavoq. Aalisakkat tukertitsivimmeersut, tasiliameersut imaanilu qalunit ungusimasunit tukertinneqarsimasut amii ammiuutissiat pinngortitap tunniussinnaasai atorlugit salinneqartarput suliarineqartarlutillu. Taamaaliorneqareeraangamik uuliaterneqartarput gurkemejelu, aappillarissaat achiotiluunniit pinngortitameersut atorlugit qalipanneqartarlutik. Suliarineqarnermi ammip allai kusanartut, takeqatigiinnik sisamanik equngasunik sanerallit aserorneqarneq ajorput, ammillu taakku aamma „aningaasivinnut, paffimmiunut oqarasuaatillu angallattakkat puuanut“ atorneqarsinnaapput. Nioqqutissiornermi ingeniøri Barbara Leóni, suliamik siulersuisoq, oqarpoq: „Ammiuutissiaasat atorneqanngivinnissaat pingaarnerpaavoq. Taamaalilluni mingutsitsinissaraluaq pinngitsoortinneqassaaq eqaluullu amia tamakkerluni pinngortitameersunit suliaassalluni.“

Illarneq — suli tassa nakorsaat pitsaanerpaat

„Maanna paasinarsivoq sapaatip-akunnerani sisamani ullut tamaasa quiasaalaarnerup isumatsassimangaarnerup sunniutai millisingaarsinnaagaa,“ Londonimi avisimi The Independent-imi allassimavoq. „Napparsimasut piumaffigineqartarput ullut tamaasa nalunaaqquttap-akunnerata affaani båndit katsorsaanermi atorneqartartut quiasaartartunit immiunneqarsimasut tusarnaartaqqullugit. Ilaat ajorunnaartarput, ilaasa malugisinnaavaat nappaatimik malunniutaat 50 procentit missaannik millisinneqartartut.“ USA-mi misissuinerit hundredit sinnerlugit ersersippaat quiasaarnermik pissuteqarluni illarneq iluaqutaasinnaasoq, isumatsassimangaarsunuinnaanngitsoq. Aamma sapigallit, aap qullasippallaarneranik nappaatillit, timaat akiuussutissakillisimasut allaat kræftertut naggussatigullu gigtertut ikiorneqarsimapput. Qangaaniilli ilisimaneqarpoq illartarnerup inuk inuulluataalersittaraa, qanorli taamaattoqalertarnera ilisimaneqarpallaanngilaq. Tarnilli nakorsaa Ed Dunkleblau mianersoqqusivoq: Mitalliutaasut nikanarsaataasullu quiasaarnernut ilannguttarniaqinagit qiimmassimaarpallaarniaqinallu. Killormut napparsimasoq isumaliuleqinaaq ajornartorsiutaa pimoorunneqanngitsoq.

’Upperisaq pingaaruteqarpallaanngilaq’

Qanittumi Brasiliami misissuinerup takutippaa inersimasut piitsut 67 procentit katuuliussutsimit ilaasortaasut, 35 procentiinnaalli oqarput Jiisusi, Maria oqaluffiullu ilinniartitsissutaat upperalugit. Ikinnerusullu — tassa 30 procentit — sapaatip-akunneri tamaasa naalagiartarput. Aamma biskoppit brasiliamiut nuna tamakkerlugu ataatsimiinneranni misissuisitsineranni erserpoq amerlasuut oqaluffiup isiginnittaasia, katissimanani kinguaassiuutitigut atoqarteqatannginnissaq pillugu (44 procentiisa), avinneq pillugu (59 procentiisa), avissimasup katitinnissaa pillugu (63 procentiisa) naartunaveersaatillu pillugit (73 procentiisa) isumaqatiginngikkaat. Teologi Severino Vicente naapertorlugu oqaluffiit uteriarnerannut pissutaanerarpaa palasinik amingaateqarneq, Brasiliap ilinniartitaanermi aaqqissuussaanerani sunniutaarussimanerat, aammalu ilinniartitsissutaasa qaapiaannartumik ilinniartitsissutigineqartarnerat. „Katuullinit kinguaajusut pissutsit piviusut isigalugit perorsarneqarsimapput, upperisarlu pingaaruteqarpallaangitsutut isigalugu.“ Severino Vicente oqarpoq.

Angerlarsimaffimmi — navianartorsiorneq!

Napparsimmaviit 1999-mut naatsorsuutaasa Tuluit nunaanni niuernermi suliffissuaqarnermilu ministeriap takutippaat, „angerlarsimaffinni sapaatip-akunneranut inuit 76-t ajutoornikkut toqusartut — angallannermi ajunaartunit amerlanerullutik,“ Londonimi aviisimi The Guardian-imi allassimavoq. „Ajutoornerni toqussutaagajunnerpaasut ilagaat sannatit nammineq atugassiat, majuartarfiit, tippit uunnaaviillu kissartumik imallit.“ 3000-nit amerlanerusut errortassaasivik pulamiffigisimallugu nakorsiartariaqartarsimapput. 10.000-t sinnerlugit alersilerniarlutik kamaasialerniarlutilluunniit ajutoorsimasut napparsimmavimmut unittariaqarsimapput, 13.000-nit amerlanerusut naatitanit piareersaatillutik ajutoorsimasut nakorsiartariaqarsimapput. 100.000-t pallillugit ajutoornerit imigassartorsimanermik peqquteqarput. Royal Society for the Prevention of Accidents-mi (Ajutoortoqannginnissaanik pitsaaliiniarnermik peqatigiiffik) sinniisuusoq ima oqarpoq: „Suliffitsinni aqqusinernilu maleruagassat malittussaavavut, angerlarsimaffitsinnili eqqissisimaartarpugut. Kandi tiimik uunartorujussuarmik imalik isikkat qaanut nakkaaneqarpat ajutoortoqarujussuarsinnaavoq.“

Asiunaveersaarut vikinginit atorneqartartoq

Ukiut tusindillit matuma siornatigut vikinngit imeq issuatsiaaneersoq angalanerminni nassartarpaat, taanna qaammatini arlalinni imiutigineqarsinnaammat. Skandinaviami nalinginnaasuuvoq aalisakkat naatitallu soorlu gulerøddit majruallu issuatsiaani asiutinnaveersaartillugit. Misissueqqissaartartut qangalili isumaqarsimapput issuatsiaani taakkunani naasut isserat iltimilluunniit amigaateqarneq asiunaveersaataasartoq. CNN paasisitsivoq Norgep Ilisimatusaatitigut Teknikkikkullu Universitetiani biokemikeriup Terence Painterip suleqataasalu sukkoq asiunaveersaataasuuneraraat. Taamaattoqarsinnaanera uppernarsarumallugu ilisimasassarsiortut eqaluit amii qisunnut atortussiamut cellulosimik taaneqartartumut matoorpaat arlaalu issuatsiaanut matoorpaat issuatsiaalluunniit akuisa ilaannik tanillugit. „Aalisakkat amii issuatsiaanut matoorneqarsimasut issuatsiaalluunniit akuisa ilaannik taninneqarsimasut qaammat ataaseq tikillugu asiunngillat . . . aalisakkalli amii qisunnut atortussiamut matoorneqarsimasut ullut marluk qaangiummata  tippalereersimasut,“ CNN-p nalunaarusiaani allassimavoq.

Silaannaq mingutsinneqarsimasoq uummammik unittooqqajaanerulersitsisarpoq

„Silaannarmik mingutitsineq aasakkut Canadap illoqarfiini amerlasuuni ’qipittut’ ililluni qulangersimaarinnittartoq, akunnerit marluk ingerlanerani uummammik unittoortitsisinnaavoq,“ Canadami aviisimi National Post-imi allassimavoq. „Pujoq“ taamaattoq partikkilinit mingutitsisunit ersinngitsunik akoqarpoq — ingammik annerusumik biilit, nukissiorfiit, ikuallaaviit, ikumalaartitsiviit assigisaasalu pujuaneersut. Aviisi nangippoq: „Inunnut uummalloqqajaasunut, soorlu sukkortunut, ummatiluttunut utoqqarnullu, nalunaaquttap akunneranik marlunnik silaannarmi ersinngitsunik mingutsitaasumiissimappata, uummammikkut unittooriataarnissaat 48 procentimik ilaneqartarpoq. Akunnerit 24-t ingerlaneranni 62 procenti tikillugu navianartorsiulersinnaapput.“ Silaannarmik mingutsitsinermut mianersoqqussuteqaraangat, dr. med. Murray Mittleman, Harvardip Universitetiani nakorsanngorniat ilinniarfianeersup „illup iluaniinnerulernissaq“ peqqussutigaa, „ajornanngippat silaannalersuut ikillugu. Partikkilit ima mikitigaat sumut tamaannga pulasinnaallutik silaannalersuutilli silaannaq minguissavaa.“

Aanngaalaarnerup iluaqutai

Tuluit nunaanni sinik pillugu misissuisartoq professor Jim Horne Loughborough-ip Universitetianeesoq naapertorlugu ualikkut aramanermut akiuussutissaq pitsaanerpaaq „tassa minutsini qulini aanngaalaarneq,“ aviisimi The Times-imi allassimavoq. Professor Horne oqarpoq: „Tassa suliarineqartariaqartutulli allatut ippoq: pisariaqartitsinerpaaffimmi iluarsiniarneqapallakkuni sunniuteqarluarnerussaaq.“ USA-mi suliffeqarfiit ilaat ininik qasuersaarfissanik immikkut ittunik sanasitsisimapput siniffilerlugit, tæppilerlugit, akisilerlugit, eqqisisimanartumik nipilerlugit nalunaaqutarlu 20 minutsikkaarlugit sianertartussanngorlugu. Professor Horneli mianersoqqusilluni oqarpoq sinippallaaleraanni — soorlu minutsit 25-t — iterluni iluaanneruleriaannartoqarsinnaasoq. „Minutsit qulit sinnerlugit sinissimagaanni timip unnuaaneralertarpaa, taava itisuumik sinileriartortarpoq.“

Pualassuseq kræftilu

„Nunarsuup kitaani pujortartanngitsuni pualassuseq kræfteqalersitsisinnaanerpaasutut pingaarnersaalersimavoq,“ Londonip aviisiani The Times-imi allassimavoq. Ukiuni 50-ni misissuinerup takutippaa inooriaatsip allanngortinnerisigut — ilaatigut pualasoorujussuit sanigorsarnerisigut — pujortartanngitsuni kræfteqalersinnaaneq affaannanngortinneqarsinnaasoq. „Pujortartartuunngikkaanni marluk eqqumaffigineqarnerpaasariaqarput, pualavallaalinnginnissaq virusillu nassakkut illissallu paavatigut kræfteqalersitsisinnaasut,“ professor Julian Peto, Tuluit nunaanni kræftimik misissueqqissaartarfimmeersoq oqarpoq. „Nerisassat killilersoqqissaarlugit uumasunik misileraanermi erserpoq kræfteqalersinnaaneq annikillerujussuartartoq.“ Nakorsat paasisaat naapertorlugu inuit ukioqatigiit, suiaassuseqatigiit, angeqqatigiit nerinnaqatigiillu pualavallaartutut oqaatigineqartarput nalinginnaasumik oqimaassusissaanik 20 procentimik oqimaannerugaangata. (gE 03/08 02)