Anngaq qaqqap innermik anitsisartup anitaa anigorparput!

ITERITSI!-P CONGOMI (KINSHASA) ILANNGUTASSIORTUANIT

UKIOQ 2002-mi januaarip ulluisa 15-iat marlunngornerugaa Afrikap qiterpasissuani nalinginnaarpasinniarunarpoq. Jehovamut Nalunaajaasoq ilagalugu Jehovap Nalunaajaasui Afrikap Tasersuisa eqqaaneersut naapinniarlugit illoqarfimmut Gomamut Kivumiittumut tikippugut.

Isumaaluutissaqannginnerpugut?

Qaqqaq innermik anitsisartoq Nyiragonyo (3470 meterinik portussusilik) illoqarfimmit Gomamit 19 kilometerisut ungasitsigaluartoq perpalunnera arajutsisinnaanngilarput. * Qannguluppalunnera tusaajutigalugu pujumik aniasoqarnera takusinnaavarput. Tamaani najugaqartut minnerpaamilluunniit isumakuluuteqarpasinngivipput; innermik anitsisartup ukiup taamaalinerani perpalunnera sungiutiinnarsimavaat.

Ualip ingerlanerani Jehovap Nalunaajaasuisa ilagiivini ataatsimiinnerit marluk peqataaffigaavut. Qaqqap innermik anitsisartup qannguluppalunnera tusaajuarparput nunallu sajunnera malugiuarlugu. Arlaanilli ernumalersitsinngilaq. Tamaani oqartussaasut inuiannut uppernarsaajuarput uivernartoqannginnerarlugu. Massa qaqqat innermik anitsisartut pillugit ilisimatooq Congomioq tusaaneqarumanngitsoq qaammatini arlalinni anitsisoqarnissaanik mianersoqqusereeraluarluni. Ikinngutitta ilaat qasukkarsimaavilluni oqarpoq: „Qaqqap innermik anitsisartup perpalunnera pissutaalluni qilak unnummut aappaluttunngussaaq.“

„Qimaanasuaritsi!“

Najugaqarfissatsinnut apuutiinnarluta ingerlaannaq qimaaqquneqarpugut. Pissutsit navianarluinnarput. Illoqarfik navianartorsiorluinnarpoq pissutsillu allanngoriaannaallutik! Ullumi Goma oqaluussinitsinni aallaaviginiarlugu oqaluuserigaluarparput. Maannakkulli ualinerani illoqarfimmit qimaaqquneqarpugut illoqarfik suujunnaarsitariaannaammat!

Unnukkiartortillugu qilak aappilleriartuinnavippoq — pissutissaqarluarlunilu! Qaqqap innermik anitsisartup anitaa Nyiragonyomeersoq kuulluni illoqarfik qanilliartorasuarpaa, qaqqarlu innermik anitsisartoq igarsuartut utsersortutut ippoq. Anngaq kissartorujussuaq kuulluni aqqusaakkani tamaasa aserorterpai. Kuffertivut aatsaat taama sukkatigisumik immerpavut! Nalunaaqutaq unnukkut arfineq-marlunngoriartorpoq.

Tusindillit pisuinnaq qimaasut

Qimaanasuarniartugut aqqusineq Gomameersoq inuppassuarnik annanniarlutik qimaasunit ulikkaavissimavoq. Amerlanerit pisuinnartut ilaat biilinut ulikkaavissimasunut ikisimapput. Ilaasa pigisatuannguatik niaqquminnut ilillugit nammappaat. Tamarmik Rwandap killeqarfia qanittumiittoq toraarpaat. Innermilli anitsisartoq  inuit killeqarfiliaannit unitsinneqarsinnaanngilaq. Kuunnera sakkutoorpassuarnilluunniit unitsinneqarsinnaanngilaq, sakkutuullu anngaq qunugalugu annanniarlutik qimaasut takuavut. Biilit ingerlarpiarsinnaanngillat. Taamaattumik inuppassuit — angutit, arnat, meeqqat naalungiarsuillu — 300.000-t missaaniittut innermik anitsisartup kamanneranit qimaaqatigalugit pisuinnartariaqarpugut. Nuna tullaarisarput sajuttarlunilu qannguluppaluttuarpoq.

Tamarmik annanniarlutik qimarrapput. Uanga ikinngutigalu illoqarfimmi takornartaalluta qimaasorpassuit akornaniippugut, taamaattoq Jehovap Nalunaajaasuinit ilagisatsinnit isumagineqarpugut. Najuunnerat isumaginninnerallu uummatitta iluunngaanit qujamasuutigaarput, pissutsini uiverfioqisumi ajornakusoortumilu toqqissisimasutut misigitilluta. Inuit tigummisinnaasatik nassarlugit qimarrapput — atisat, igat, siatsiviit nerisassamerngillu. Ajattaallutik, qerlertoruullutik sakattaapput. Ilaat biilinit saneqqunniartunit aporneqartut tigummisatuannguatik katakkaangamikkik katataat inuppassuarnit tullaarineqartarput. Naalluni orlusoq tullaarineqariaannaavoq! Ilimasupilunnarluni kikkut tamarmik annilaangapput. Tamatta Gisenyimut Rwandamiittumut maanngaanniit kilometererpaaluit ungasitsigisumiittumut apuunniapallappugut.

Unnukkut isumannaatsumiinneq

Akunnittarfeeqqamut apuuppugut, soorunalumi ulikkaaqqasoq. Nerrivik naatsiivimmiittoq kaajallallugu issiaffiginissaa naammagiinnartariaqarparput, akunnerit sisamaat qiteqqullugu pisoruloornikuugaluarluta. Qatanngutigulli kristumiut ilagalugit ajorata navianartumit qimagussimagatta nuannaarpugut. Qujanartumillu Jehovap Nalunaajaasuisa ilaannik ajunaartoqarsimanngilaq.

Unnukkut silaannarmi sinittariaqarpugut. Qilak Gomap qulaatungaa innermit aappaluttuinnaasoq ungasianit isumannaatsumiilluta qimerloorparput. Isigisaq kusanarluinnartoq tupinnangaarpoq! Ullaakkut qaammariartuaalerpoq. Unnuk naallugu qannguluppalulluni nuna sajuttaqattaarpoq, sulilu taamaalluni. Ippassaq pisimasut sakkortuut eqqarsaatigilerlugit ilaqutariippassuit tusindillit meeraaraatillit qimarrattorpassuit nalligingaalerpavut.

 Ikiuiartortut apuukkasuarput

Januaarip ulluisa 18-ianni tallimanngornikkut ullup qeqqata missaani ikinngutit Rwandami illoqarfiit pingaarnersaaneersut, Kigalimit, tikippaatigut. Qatanngutit Gomameersut Gisenyimeersullu ajunaartunik ikiuiartorniarlutik erngerlutik piareersalerput. Jehovap Nalunaajaasui qimaasariaqarsimasut naalagaaffilersaartarfinnut arfinilinnut maaniittunut inisseqqaartariaqarpaat, ullorlu naanngitsoq inissititereerput. Allagartarsuaq naalagaaffilersaartarfiup sumiinneranik tikkuussisoq qimaasut ikiorneqarlutillu tuppallersarneqarfigisinnaasaat franskisut swahilisullu allannilik nivinngarneqarpoq. Ulloq taanna atortussat 3 tonsit naalagaaffilersaartarfinnut qatanngutit najugaqarfigisaannut apuunneqarput. Aqaguani lastbiilit Kigalimeersut nerisassanik, ulinnik, tungernik plastikkiusunik, qaqorsaatinik nakorsaatinillu tikiussipput.

Isumakulunnarsiartorpoq

Piffissaq isumakuluffiungaarpoq. Inuppassuit pisariaqartitaat qanoq isumagineqarsinnaassappat? Qaqqarmi innermik anitsisartoq? Qaqugu aniatitsiunnaassava? Gomap ilaa qanoq annertutigisoq aserorsimava? Nutaarsiassat tusartakkavut nunallu sajuttaqattaartuarnera isumalluarfiunngillat. Ilisimatuut silaannaap toqunartullip svovldioxidip silaannarmik mingutsitsingaarnissaa aarleqqutigaat. Taamatuttaaq tatsip Kivup erngata mingutsinneqarnissaa aarleqqutigineqarpoq.

Innermik anitsinerup akunnerit 48-t qaangiuttullu tusatsiakkat aarleritsannartut tusarsaalerput. Maannakkut, arfininngornerup ualiani, inuit 10.000-t, ilaatigut Jehovap Nalunaajaasui arfineq-pingasut meerarlu ataaseq, anngamit unguneqarsimasut tusarparput. Anngaq sumiiffiit ilaanni 2 meterisut ititigaaq. Silaannaq gassinik toqunartumik ulikkaarpoq. Inuunerminnik navianartorsiortut isumaalugaavut. Iluatsittussaagunanngilaq. Allaat oqaluffissaarsuaq Gomamiittoq qaqqap innermik anitsisartup aniatitaanit unitsinneqarsinnaanngitsumit aserorneqarluinnarpoq. Goma aseruatiterinerup kingorna najugarineqaqqilernissaa arlaannit ilimagineqanngilaq.

Tusakkat qiimmallannartut

Sapaammi ullaakkut nalunaaqutaq qulingiluanngortoq qatanngutit anngamit unguneqarsimasut ilaannit sianerfigineqarpugut. Pissutsit pitsanngoriartornerarpai. Siallerpoq, anngaq kissarpallaarunnaariartorluni silaannaq erseqqarissiartorpoq. Anngaq suli kissaraluarluni navianangaaraluartoq, inuit naviananngitsumut perusullutik kuuttoq aqqusaarlugu ikaartalerput. Illoqarfik aseruvissimanngilaq.

Ajunaarnersuup kingorna tusarluakkat siullersaraat. Innermik anitsisartoq aniatitsivallaarunnaarpasippoq, ilisimatuulli maaniittut assigiinngitsunik isumaqarput. Illoqarfimmut qanittumut Bukavumut, tatsip Kivup akianiittumut, attaveqalerpugut paasillugulu ilaqutariit tallimat meeqqallu kisimiittut pingasut umiatsiamut ilaallutik Bukavumut apuussimasut. Taakku  illoqarfimmi nalunaajaasunit isumagineqarput.

Uteqqissinnaalerpugut!

Ataasinngornikkut januaarip ulluisa 21-ianni eqqugaasut Gisenyimeersut qiimmassarlugit tuppallersarsinnaallugit sunik pisariaqartitsinerannik paasiniaavigisinnaalerpavut. Qatanngutit naalagaaffilersaartarfinni arfinilinni inissititersimasut sungiussilertorput. Jehovap Nalunaajaasui qimaasariaqarsimasut meerartaat ilanngullugit 1800-uupput.

Siunissami qanoq pisoqassava? Tamaani oqartussaasut qimarnguinnik pilersitsipallanniarlutik pilersaarusiorput. Ilaasa 1994-mi inuiaqatigiinnik toqoraanerup kingorna qimarnguiffinni misillerfigisimatik suli eqqaamavaat. Gomamut uterniarluta aalajangeratta ulloqeqqata missaani illoqarfimmut apuuppugut. Illoqarfiup sisamararterutaa aserorneqarsimavoq. Anngaq illoqarfimmi aqquserngit aqqusaarlugit ingerlasimasoq paqqersimalermat tullaaralugu pisuffigisinnaalerparput. Suli kissarpoq gassimillu narlanngunartumik aniatitsilluni. Illoqarfiup innuttaasa ilarpassuisa illoqarfimmut uternissartik aalajangiusimavaat.

Nalunaaqutaq 13.00 Gomap qiterpasissuani ilagiit naalagaaffilersaartarfianni utoqqaanertat 33-t naapippavut. Tamarmik illoqarfimmut uternissartik isumaqatigiissutigaat. „Tamaani najugaqarpugut“, oqarput. Qaqqarmi innermik anitsisartoq anitseqqippat? „Sungiutiinnarnikuuarput“, akipput. Illoqarfimmut uteqqipallanngikkunik pigisatik nungullugit tillinneqarnissaat aarleqqutigaat. Aqaguani Jehovap Nalunaajaasui qimaasimasut Gomameeqqilereerput. Inuit 300.000-it killeqarfik ikaarlugu qimaasut amerlanersaat aamma illoqarfimmut perlussiorsimaqisumut uteqqereersimapput.

Anitsinerup kingorna sapaatip-akunnera ataaseq qaangiuttoq

Illoqarfik suli ulapaarfiuvoq. Suujunnaarsitaarusunnginnera ersarilluinnarpoq. Illoqarfiup immikkoortui marluk avissaartinneqarsimasut ataqatigeeqqilersinniarlugit anngamik manissaasoqalerpoq. Anngap kuulluni aqqusaarsimasaa tamarmi aserorneqarsimavoq. Illoqarfiup niuernermi qullersaqarfia allaffeqarfiilu illukuinnanngorsimapput, mittarfiullu pingajorarterutaata missaa aserorsimalluni.

Kisitseqqissaarnermi paasineqarpoq Jehovap Nalunaajaasui ilaannit ilaqutariit 180-t pigisatik tamaasa annaallugit angerlarsimaffeerussimasut. Ajunaarnermi ikiorniarlugit ataatsimiititaliap angutit, arnat meeqqallu 5000-t missaaniittut ullut tamaasa nerisaqarnissaat isumagaat. Uliit angerlarsimaffeerussimasunit utaqqiisaagallartumik inigineqartussat kiisalu ilagiinnut ataatsimiittarfeerussimasunut ataatsimiittarfiugallartussat Belgiami, Frankrigimi Schweizimilu Jehovap Nalunaajaasuinit tunissutigineqarsimapput. Ilaqutariit ilaat angerlarsimaffeerussimasut Jehovamut Nalunaajaasut, angerlarsimaffii ajoquserneqarsimanngitsut, najugaqarfigaat ilaasalu toqqit napparneqarsimasut najugaqarfigigaat.

Unnuup tataatsannartup taassuma sapaatip akunnera ataaseq qaangiuttoq januaarip ulluisa 25-anni tallimanngornikkut atuartut anitsiartarfianni najuuttut 1846-t oqaatsit qiimmaallannartut Biibilimeersut tusarnaarpaat. Qatanngutit Jehovap peqatigiiffini aqqutigalugu tuppallersaanera isumassuineralu qujamasuutigalugu oqaatigisaqattaarpaat. Pissutsini ajornakusoortuni qatanngutit sapiissusiat upperluarnerallu killissutigingaarpaat. Atugarliorfiusuni qatanngutigiissuarnut Guutimik ilumoortumik Jehovamik, ataavartumik piviusumillu tuppallersaasumut, pallorfiginninnermi ataqatigiittunut peqataaneq iluaqutaaqaaq! — Tussiaat 133:1; 2 Korinthimiut 1:3-7.  (gE 11/8 02)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 22, 23-mi nunap assingi]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

Anngap kuunneranik tikkuussisut

CONGO (KINSHASA)

Qaqqaq Nyiragonyo

↓ ↓ ↓

Gomami mittarfik ↓ ↓

↓ GOMA

↓ ↓

KIVUP TASERSUA

RWANDA

[Qupp. 23-mi assiliartat]

Anngap aassimasup titusindillit Gomamit qimaasariaqartippai

[Suminngaanneernera]

AP Photo/​Sayyid Azim

[Qupp. 24, 25-mi assiliartat]

Jehovamut Nalunaajaasut sapaatip akunnerata iluani kristumiutut ataatsimiittarnerit pilersippaat