Silarsuaq qimerloorparput

Nipituumik illarit peqqinnerulerniarlutit!

Nipituumik illarsinnaaneq ulluinnarni inuunermi inuummarissaataasarpoq. Taamannaannanngilarli. Nakorsat japanimiut naapertorlugit illarneq qinersinik ilorliusunik aamma sianiutinik timillu akiuussutissaqarneranik oqimaaqatigiilersitsisarluni uummatillu tillerneranik anersaartornermillu allanngujaallisitsisarpoq. Avalluttuttaaq illarneq anniarunnaajallaatigisinnaavaat. Illarneq sianiutinut, timip pisataanut ilorlernut attuumassutilinnut inuummarissaataasarpoq qaratsamullu eqiiallatsitsisarluni, taamatuttaaq nukinni aak sukkatsittarlugu. Illarujussuaraangatta nukivut aamma sungiusartarpavut. Aviisip IHT Asahi Shimbun-ip inuup illartup illarnermini nassat nukiisa sukattarnerat pillugit misissuinermik allaaserinittup, illarnermi nassat sukattarnerat ”nassanik nukkassaanertut nukkannartiginerarpaa”. Osaka-mi tarnikkut nappaatillit nakorsaata Michio Tanakap illarnerup iluaqutaangaartarnera unnersiutigaa. „Illarneq nakorsaammut sunniuteqarluartumut kingunerlutsitsineq ajortumut assersuunneqarsinnaavoq,“ oqarpoq.

Toqussutaanerpaasartoq

„Oqaluttuarisaanermi aids perluussuarmit toqu qernertumik taaneqartumit toqoraataanerulluni nunarsuarmi tamarmi siaruaannerpaasussanngorpoq,“ atuagassiaq New Scientist allappoq. „Toqu qernertoq ukiut 1400-ssaani Europamut Asiamullu siaruaammat inuit 40 millionit missaaniittut toqupput. Maannakkut, ukiut 700-ngajaat kingorna, taamatut pisoqaqqippoq.“ British Medical Journal naapertorlugu ukiut qulillit naalernerani inuit 65 millionillit hiv toqqutigisussanngorpaat. Nalitsinni sakialluuteqartut malariamillu nappaateqartut aids-ertunit amerlanerupput, ilaasali isumaat naapertorlugu nappaatit taakku marluk aids-itulli taama aningaasartuutaatiginatillu innuttaaqatigiinniarnermullu ajoqusiitiginngillat.

Angajoqqaat inuusuttuaqqallu

Londonip aviisiani The Times-imi allaaserisaq naapertorlugu ilaqutariinni akerleriissuteqarnermi angajoqqaat inuusuttuaqqanit misigissutsikkut tarnikkullu ajoqusigaanerusarput. Allaaserisami angajoqqaat ”inuusuttuaraatitik ilagigaangamikkik ajuallatsitsinnginnissaminnik mianersortut inappai mianersortarpallaaqqunagit. Akerlianilli ”angajoqqaat imminnut illersortariaqarput . . . perorsaanerminnik aalajangersimanerullutik”. Ilisimatooq Laurence Steinberg, Amerikami Temple University-mi Pennsylvaniamiittumi ilisimatuutut inuusuttut pillugit misissuisoq, oqarpoq inuit ilimagisaannit meeqqat qajannaannerusartut. Ukiut qulit sinnerlugit angajoqqaanik tusindilikkaanik apersuisarsimavoq, tamatumunngalu atatillugu oqarluni: „Angajoqqaat aalajangersimalluarnerusut asannittuupput malinnaalluartuullutillu, meeqqaminnilli piumaffiginninnitik aamma paasitittarlugit, killilersuillutillu najoqqutassiisarput aalajangersimalluinnartumik malinneqarnissaat isumagisarlugu.“ Inuusuttut angerlarsimaffinni taamaattuni peroriartortut inuunerminni ingerlalluarnerusarput, taamaattumillu inuiaqatigiinnut ajoqutaasinnaasumik iliuuseqannginnerusarlutik pinerluuteqannginnerusarput, allaaserisami allassimavoq.

Angutit! Aalisagartortaritsi!

Angutit orsoqarluartunik aalisagartorajuttut (soorlu kapisilinnik, ammassassuarnik makrelinillu) anisuup aqqutaata qinersiagut kræfteqalernissaminnut navianartorsiornerat angutinut qaqutiguinnaq aalisagartortartunut sanilliullugu marloriaammik pingasoriaammilluunniit minneruvoq. Ilisimatusartut Stockholmimi Karolinska Institutimi sulisut taama nalunaarput. Misissuinermi ukiuni 30-ni ingerlanneqartumi angutillu 6272-it misissorneqarfigisaanni aamma pujortarnerup navianaatai eqqarsaatigineqarput. Ilisimatuut paasisatik eqikkarlugit oqarput „omega-3 fedtsyrenik taaneqartartut [pingaartumik aalisakkani orsoqarluartuniittartut] anisuup aqqutaata qinersiani kræftip tinusoortitsinerinut allisoornaveersaataasarnerat nalunanngitsoq“. Nalunaarusiamilu allaatigineqarpoq fedtsyret taakkorpiaat „aammattaaq uummatilulernaveersaataasartut“. Taamaattumillu immikkut ilisimasallit inunnut siunnersuutigaat „sapaatip-akunneranut ataasiarluni marloriarluniluunniit aalisagartortarnissaq“.