Naartusunut siunnersuutitsialaat

MEXICOMI ITERITSI!-P ILANNGUTASSIORTUANIT

FN-IP Innuttaasunut Aningaasaateqarfia naapertorlugu ukiut tamaasa arnat millionit affaannit amerlanerusut naartunerminnut atassuteqartumik toqusarput. Aammattaaq FN-ip Meeqqanut Aningaasaateqarfia (UNICEF) nalunaarpoq ukiut tamaasa naartusut 60 millioninit amerlanerusut naartunertik peruluutigisaraat, taakkulu pingajorarterutingajaat inuunermik sinnerani aseruuttoortitsisartut ajoqutissarsisarlutilluunniit. Nunani ineriartorfiusuni arnarpassuit tulleriiaaginnarnik qasunartumik naartusarput ernisarlutillu napparsimalissutigisaminnik nukissaarussutigisaminnillu. Aap, naartuneq ajornartorsiortitsisinnaavoq — allaalluunniit navianartorsiortitsisinnaalluni. Arnaq arlaannik iliuuseqarsinnaava isumannaannerusumik naartujumalluni?

Naartulinnginnermi

Pilersaarusiorneq. Pitsaassaaq uiusup nuliaasullu qassinik meeraqarusunnerlutik oqaluuserippassuk. Nunani ineriartorfiusuni takussaapput arnat mikisunik meerallit naalungiarsummik milutsitsisut — tullia naartugiitigalugu. Arnaq qajassuunniarlugu pilersaarusiorluaqqissaarnissaq pisariaqarpoq. Arnaq erninermi kingorna nukittoqqissinnaaqqullugu naartunerit akulikippallaannginnissaat eqqarsaatigisariaqarpoq.

Eqqortumik nerisaqarneq. Peqatigiiffik Positive Outcomes in Pregnancy naapertorlugu arnaq arlaannik navianartumik najuussuisimasoq atuisimasorluunniit minnerpaamik qaammatini sisamani peqqissaqqaartariaqarpoq meerassamilu pisariaqartitaminnik vitamineqarlualernissani mineraleqarlualernissanilu utaqqisariaqarlugu. Meeraq qiteqqamini sianiuteqarfimmigut nappaateqaleriaannaannginnerussaaq naartusup folsyreqarluarnissani isumagisimappagu. Naartup naartuulerneranit ullut 24-ata 28-atalu akornanni qiteraani sianiuteqarfik matusarmat — amerlanertigut arnap naartunini suli nalugaa — arnat naartulernissamik pilersaaruteqartut ilaat folsyretortarput.

Inuussutissaq alla pingaaruteqartoq tassa savimineq. Arnap naartusup savimineq nalinginnaasup marloriaataa pisariaqartippaa. Arnap saviminermik sillimmatai naammanngippata — soorlumi nunani ineriartorfiusuni arnarpassuit taamaattut — arnaq saviminermik amigaateqalersinnaavoq. Taamaanneq naartusaqattaarnikkut ajornerulersinneqarsinnaavoq, arnap naartuleqqitsinnani saviminermik sillimmateqalernissani angumerineq ajormagu. *

 Utoqqaassuseq. Niviarsiaqqat 16-it inorlugit ukiullit naartunerminnik toqussuteqarnissaannut navianartoq arnanit 20-t sinnerlugit ukiulinnit 60 procentimik anneruvoq. Aappaatigulli arnat 35-t sinnerlugit ukiullit innarluuteqartunik, soorlu mongolinik, meerartaarnissaat navianaateqarneruvoq. Arnap inuusuttuararsuusup arnalluunniit ukiunik nalinginnaasumik ernisarfiusunik qaangiisimasup naartuata ernga akoqalersoorajunnerusarpoq. Tamatuma kingunerisaanik malunniutaalersinnaapput iminittoorneq, naartunermi sapaatip-akunnerisa 20-ata kingorna aap naqitsinerata qullartoornera quullu proteineqarpallaalernera — anaanap meeqqallu inuunerannut navianartorsiutaalerlutik.

Aseruuttoornerit. Naartulinnginnermi quup aqqutaatigut, illissap paavatigut imaluunniit aqajaqqumi inalukkamilu aseruuttoorsimagaanni naartunermi aseruuttoornerit ajornerulersinnaapput naartunermilu toqunartoqalersooriataannaanerulluni imaluunniit erniaarpallaartooriaannaalluni. Aseruuttoornerit tamarmik naartulinnginnermi katsorsarluarneqarsinnaanerupput.

Nakorsap ernisussiortullu nakkutilliinerat

Naartunermi misissortinnerit. Anaanaasoq naartunermini akuttoqatigiimmik nakorsamut ernisussiortumullu misissortittarpat erninermut atasumik toqu aarlerinannginnerussaaq. Allaat nunani nakorsiartarfinni napparsimmavinnilu akuttoqatigiimmik naartunermi misissortinnissamut periarfissaqarfiunngitsuni immaqa ernisussiortut misilittagallit ikiuisinnaapput.

Nakorsiartarfitsigoortumik nakkutigineqaraanni immikkut passunneqarnissamik pisariaqartitsisoqartillugu ilinniarluarsimasunik piareersimasoqartarpoq. Immikkut ikiorneqartariaqalertoqartarpoq ataasiinnaanngitsumik naartoqarnermut, aap naqitsinerata qutsippallaarneranut, uummallunnermut tartulunnermullu kiisalu sukkornermut tunngatillugu. Nunat ilaanni naartusoq noqartoornissamut akiuussutissamik kapineqartarpoq inoorlaaq noqartooqqunagu. Arnaq aamma naartunermi sapaatip-akunnerisa 26-ata 28-atalu akornanni gruppe B-streptokokkeqarsoralugu misissuiffigineqarsinnaavoq. Bakteeriat taakku inalugarsuarmiikkunik erninermi meeraq tunillassinnaavaat.

Pingaaruteqarpoq anaananngortussap nakorsanut sukumiisumik paasissutissiinissaa, soorlu nappaatigisarsimasani oqaluttuaralugit. Aamma apersornissaminut tunuarsimaassanngilaq. Piaarnerpaamik nakorsiassaaq illissamininngaanniit aaqaleruni, kiinnamigut, inussamigut singernermigullu pullaqineqaleruni, niaqorluinnaleruni, isigisani ajorseriataarpata erseqqarlusseriataarlutilluunniit, naarluttorujussuanngoruni, sualuttumik meriartuaannaleruni imaluunniit qiiarluleruni kissarneqarlunilu. Aamma ikiortissarsiussaaq naartup aalaneri sakkukitsuararsuanngorpata sakkortuallaalerpataluunniit, ernga qaarpat imaluunniit quigaangami annernarpallaarpat querpiassaaruniluunniit.

Imigassaq ikiaroornartullu. Anaanap imigassamik ikiaroornartumillu (aammalu tupamik) atuineratigut meeqqap eqqarsartaatsikkut innarluuteqalersinnaanera, timikkut iloqianngorsinnaanera allaallu ileqqumigut piuminaatsunngorsinnaanera aarlerinartoqarnerulissaaq. Anaanat ikiaroortartut meerartaavini pinngitsuuisinnaannginnermut ilisarnaatit takuneqartarput. Ilaat isumaqarput ilaannikkut viinnimik immiartorfimmut pisarneq ajoqutaanngitsoq, kisianni tamatuminnga immikkut ilisimasallit amerlanerit naartutilluni imigassartunngilluinnarnissaq inassutigaat. Aamma naartusut pujortartut akornanniinnaveersaartariaqarput.

Nakorsaatit. Nakorsaatitortariaqanngilaq nakorsamit arnap naartuneranik ilisimasaqartumit aammalu navianarsinnaasunik nalilersueqqissaarsimasumit nakorsaatissinneqarsimanngikkaanni. Vitaminimmi ilaat aamma ajoqutaasinnaapput. Soorlu A-vitaminit amerlavallaartut naartoq iloqiaassuteqalersissinnaavaat.

Puallarneq. Arnaq naartusoq ingasaassinaveersaassaaq. Nerisakippallaaraanni Krause’s Food, Nutrition and Diet Therapy naapertorlugu inoorlaaq oqippallaarsinnaavoq allaallu immaqa toqulluni; aap, nalinginnaasumik oqimaassusilimmit navianartoq 40-riaammik anneruvoq. Aappaatigulli inuit marluk nerisassaannik nerigaanni oqimaappallaalernissaq ajornanngilaq. Naammattumik oqimaallineq — naartunermi qaammatit sisamassaanniit malunnarsisartoq — takussutissaavoq naartusup massakkut atorfissaqartitani naammatsillugit nerisarneranik. *

 Peqqinnissaq sianigisassallu allat. Pisarnertut uffartoqarsinnaavoq, kisianni utsunnik errortuineq ingalassimasariaqarpoq. Naartusup virusimik tunillannartullit tamaasa attaviginaveersaartariaqarpai, soorlu aappaluarartut (’røde hunde’). Toksoplasmosemik atugaqalersoorumanani sialluarsimanngitsunik nerinaveersaaqqissaassaaq, aamma qitsuit anaat attornaveersaarlugit. Eqqiluisaarneq nalinginnaasoq, soorlu errortortarneq nerisassiassallu errortoqqaartarnissaat, aamma pingaaruteqarpoq. Kinguaassiuutitigut atoqatigiinneq navianartoqanngilaq, naartunermi sapaatip-akunneri kingulliit kisiisa pinnagit imaluunniit aanaalissagaluarpat qilusoortarluniluunniit. Arnat siornatigut naartuminnik katatsisimasut nakorsamik oqaloqateqartariaqarput.

Iluatsittumik ernineq

Arnaq naartunermini imminut paarisoq erninermini navianartorsiunnginnerussaaq. Pilersaarusiussavaa angerlarsimaffimmini napparsimmavimmiluunniit ernissanerluni. Qanoq periarfissaqarnini qanorlu ernisussiortumik nakorsamilluunniit piukkunnartumik suleqateqarsinnaanini paasisariaqarpaa — qinigassaqarpallu taakkua ilisimasariaqarpaat arnap paasissutissinneqareerluni qanoq aalajangersimanera. Tassani ilaatigut pineqarput ernisunnermi qanoq inissinnissaq, ilisimajunnaarsitsinneqarsinnaaneq, qiortissinnaaneq, pussugussuit ernisussiutit atorneqarsinnaanerat kiisalu ernisunnermi nakkutilliissutit elektroniskiusut atussanersut. Aamma ilisimasariaqarpaa napparsimmaviup ernisarfiulluunniit sorliup isumagisinnaaneraani angerlarsimaffimmi ernisunnermini ajornartorsiulissagaluaruni, aammillu katatsivallaaruni nakorsaq qanorpiaq iliussanersoq. Erninermi aaverluni toqussoqartaannarmat aammut taarsiullugit atorsinnaasut piareersimatinneqartariaqarput, ernilersup aalersortikkusunnginnissaa pillugu. Aammattaaq pilallugu ernisinnissaa pisariaqalissagaluarpat qanoq iliornissaq pilersaarusiorsimasariaqarpoq.

Biibilimi allassimavoq meeqqat tassaasut Guutip „tunissutai“. (Tussiaat 127:3) Arnap naartunini ilisimasaqarfigilluaruniuk periarfissarissaarnerussaaq. Naartulinnginnermini naartunerminilu imminut paariguni aalajangereersimaguniullu sumi qanorlu ernissanerluni anaananngortussap naartunermi pissusissamisut ingerlanissaanut iliuuserisinnaasani iliuuserisimassavai. (gE 1/8 03)

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 14-mi ungalusaq]

NAARTUSUT SIANIGISARIAQAGAAT

● Pingaaruteqarpoq paarnanik naatitanillu nerisaqarnissaq (pingaartumik naatitat qorsuit taartut, aappilarujuttut aappalaartullu), inerititat puullit assigiinngitsut (soorlu bønnet, sojabønnet, linset kikærtillu) karrinillu nerisassiat assigiinngitsut (soorlu hvedet, bygit, havret majsillu — pingaartumik seqummarluttut). Aamma pingaaruteqarpoq nerisassianik uumasunit pisunik nerinissaq (soorlu aalisakkanik, timmissanik, tuttup puisillu neqaannik, manninnik, immussuarmik immummillu — pingaartumik immummik kimikitsumik). Orsoq, sukkut taratsullu ingasaannagit nerisariaqarput. Naartusoq imerluartariaqarpoq koffeinilinnillu imernaveersaartariaqarluni. Aamma pinaveersaartariaqarpai nerisassat asiunaveersaatinik akullit kiisalu akoorutissani assigiinngitsunik akullit (soorlu qalipaasikkat mamassusilikkallu). Atisanut qerattarsaat, marraq atortussiallu allat nerisassatut naatsorsuutaanngitsut nerisaqarnerlunnermut toqunartoqalernermullu pissutaasinnaapput.

● Avatangiisini sunniisinnaasut navianartut sianigikkit, soorlu røntgenip qinngorneri akoorutissallu navianartut. Seqqartaatit (sprayit) eqqiaanermullu atortut allat atornerat killileruk. Kiaguppallaarnaveersaarit, soorlu kiappallaartumi ingasaassillutilluunniit timigissarlutit. Nukkiorpallaarnaveersaarit qeqarpallaarnallu. Ujatsiutaasat eqqortumik inissisimanissaat qulakkeeruk.