Pinngortitami ilusiliaq takusinnaaviuk?

INUIT nunaannarmi angalaaraangamik amerlanersaasa pinngortitap kusanassusia malugisarpaat. Soorlu naasut, timmiaq qalipaatigissoq, orpik kusanartoq imaluunniit isikkivik alutornangaartoq. Kusanassutsimik taama ittumik inuppassuit Pinngortitsisoq imaluunniit Ilusilersuisorsuaq ataqqinaatissittarpaat.

Ilaat immaqa isumaqartarput pinngortitalerisut kisimik pinngortitap ilusianik imaluunniit ilusilersugaaneranik tappissinnaasut. Pinngortitamili iluseq ilusiliarlu takujumagaanni ilisimatusaatigut atortorissaarutit pitsaalluinnartut pisariaqanngillat. Pisariaqartutuaq tassaavoq tappissuseqarneq, takorluuisinnaalaarneq kusartunillu ilusinillu iseqarneq. Aamma pinngortitamiittunik immaqa soqutaanngitsutut isigisimasaraluatsinnik isiginneqqissaarniartariaqassaagut.

Qinnikaartoq ilusiuvoq nalinginnaasut ilaat. Inuit suliaasa ilaanni nalinginnaasuni takuneqarsinnaavoq, soorlu allunaasami imaluunniit simiiaammi. Qinnikaartulli kusanarluinnarnerusut uillup qaleruaani imaluunniit paarnarlummi takuneqarsinnaapput. Aamma naasoq kaavequtitooq misissoqqissaaraanni qeqqani qinnikaartutut ittut erseqqissumik takuneqarsinnaapput. Qinnikaartut ingerlaannaq takuneqarsinnaanngitsut nissavarsuup nigaliaaniipput aammalu ruusap qeqqani.

Nissavarsuup nigaliaa qanoq sananeqartartoq misissuataariartigu. Siullermik nissavarsuk ujalussiaasanik imaluunniit sukaasanik, assakaasup qerattaqqutaanut eqqaanartut, qissisarpoq. Sukaasaliami qeqqaniit aallartilluni ujalussiaasat ikaaqattaarlugit ujalussiamik siilikimik nippunnartumik attavilersuisarpoq. Nissavarsuup nigaliliami naammassinissaata tungaanut kaajallaqattaarlugu ujalussiaasanik qissisarpoq. Tassa ujalussiaasat taakkua qinnikaartunngortarput.

Pinngortitami ilusiliaq tupinnangaartoq alla tassaavoq isip tappiutaa. Tappiutit eqqumeeqqinnaartuni takuneqarsinnaapput — timmissat meqquini, pakkalussap suluini aalisakkanilu. Misissueqqissaartartorpassuit isumaqarput isit tappiutaatut ittut uumasut nuliarsaraangamik, saassunneqarlutik salloqittaagaangamik imaluunniit malugineqarumanatik atortaraat. Paavuup isip tappiutaanik allalersorsimanera uumasunit tusaamasaassutiginersaraa, nuliarsaraangamilu isit tappiutaanik takutitsisarnera pinngortitami takorannerinnerit ilagaat. Alexanderersuaq paavuup kusanassusia alutorsaatigisimangaaramiuk naalagaaffimmini piniagaaqqusaannginnera piumasarisimavaa.

Ammalortuliaq ammallorissorlu aamma ilusiupput ilisimasavut. Seqernup qaamasup ammallorsissup tarrikkiartornera imaluunniit qaammat imississimasoq sølverpaluttoq qilammi qullaraangat alutorsaatigisarpavut. Naasorpassuit assigiinngitsut eqimattamiittut ilaat seqinermut eqqaanarput qeqqatigut sungaartumik ammalortumik kaavequteqartarmata, assigiinngitsunillu qalipaatilimmik kaajallallugu avalequteqarlutik. Naasuni ilisimaneqartuni „isi“ qaamasoq pakkalussanut nerisassaavoq mamarunavissoq, nektaritaa taakkunanit kajungernarluni, soorlu turistinut seqinnerimmi sissamiinnissaq kajungernartuusoq.

Ammallorissoq arlaannik puussaqqinnerpaavoq, naatitallu paarnallu assigiinngitsunik angissuseqarlutik qalipaateqarput. Qalipaatit assigiinngitsut inuummarinnarpaluttut timmissanut orniginartuupput, mamartunillu nerereernerup kingorna paarnat kigutai sumi tamaani siaruarterneqartarput.

Qinnikaartut, isit tappiutai, ammalortuliat ammallorissullu pinngortitami ilusiliarpassuit iluserpassuillu ilaminiinnarai. Naak ilaat taakkua aalajangersimasumik siunertarineqaraluartut allat pinnersaatitut imaluunniit ilisarnarunnaarsaatitut atorneqartarput. Pinngortitamili ilusiliamik tappinneq iluarlunilu nuannaarutissaavoq. (gE 12/8 02)